Energiatavoitteinen puunjalostus vaikuttaa

Joensuun yliopistossa kehitettiin vuonna 1992 maallemme energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Sen tavoite oli lisätä uusiutuvaa energiaa ja samalla käyttää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin.

Ohjelman ytimessä oli puuvoima. Se on energiaa, mikä on lähtöisin kasvatusmetsistä. Valtaosan puuvoimaa saamme metsäteollisuudesta. Sähköksi ja lämmöksi muuntuvat kuori, puru, hukkapalat ja palava ligniinipitoinen liemi.

Kansakunnan taloudessa mittavat muutokset vievät sukupolven verran. Miten ohjelman tavoitteille kävi?

Metsätaloutemme päähaasteeksi tuli talousmetsien hakkuiden lisääminen 20 miljoonalla kuutiolla vuodessa. Markkinahakkuut nouskoot 1990-luvun alun tasolta, 44 miljoonasta kuutiosta 64 miljoonaan kuutioon. Vuonna 2017 olimme tasolla 65 miljoonaa kuutiota.

Puunjalostuksen ensimmäinen tavoite oli nostaa sahaus silloisesta aallonpohjastaan 5,9 miljoonaa sahakuutiota vuodessa, yli 10 miljoonan kuution. Vuonna 2017 mänty- ja kuusisahatavaramme tuotanto oli 12 miljoonaa kuutiota.

Sahaus tuottaa sivuvirtanaan energiaa. Malliksi tuli vuonna 1992 valmistunut Kuhmon sahan ja voimalan yhdistelmä. Kuhmon malli oli ensimmäinen keskisuuri sahalaitoksemme, joka alkoi myydä lankun ja laudan lisäksi myös sähköä ja lämpöä.

Puunjalostuksen toinen tavoite oli nostaa selluloosan tuotanto 1990-luvun alun 4,9 miljoonasta tonnista 7,6 miljoonaan tonniin. Vuonna 2017 olimme tasolla 7,7 miljoonaa tonnia.

Energiatavoitteisen selluteollisuuden malliksi tuli Stora Enson tehdas Enon Uimaharjussa. Tehtaan voimainsinööri Keijo Koivunen opetti jo 1990-luvun alussa Joensuun metsäylioppilaille, että uudella tekniikalla Enon tehtaalla voi päästä sähkön tuotannossa aina 175 prosentin omavaraisuuteen.

Tähän sähkön omavaraisuuteen ja ylijäämäsähkön myyntiin perustuu uuden ajan biotalous. Esimerkiksi Äänekosken uusi, 2017 valmistunut biotuotetehdas ylittää Koivusen laskelman. Sähköä tehdas tuottaa 240 prosentin omavaraisuudella.

Joensuun ohjelman kolmas tavoite oli metsähakkeen käytön lisääminen lämmön ja sähkön tuotannossa. 1990-luvun alun vähäinen tuotanto, alle miljoonaa kiintokuutiota vuodessa nouskoon seitsemään miljoonaan kuutioon. Vuonna 2017 metsähakkeen käyttö oli 7,1 miljoonaa kuutiota.

Puuvoiman merkitys maassamme kasvoi energiatavoitteisin puunjalostusohjelman myötä. 1990-luvun alussa puun osuus oli 15 prosenttia energian kulutuksestamme. Eniten energiaa saimme öljystä, 32 prosenttia.

Puuvoiman osuus alkoi nousta, kun metsäteollisuus uusi kattiloitaan ja otti samalla kaiken palavan puujätteen käyttöön. Uudet sellulinjat ja sahalaitokset olivat energiatehokkaita ja tarkkoja puun käyttäjiä.

Merkkivuodeksi tuli 2012, kun puu ohitti öljyn. Molemmista saimme 24 prosenttia. Sittemmin puu on vahvistanut etumatkaansa. Vuonna 2017 saimme puusta 27 ja öljystä 23 prosenttia.

Energiatavoitteinen puunjalostus alkoi vaikuttaa. Ohjelma on 2010-luvulla edelleen ajankohtainen. Olemme sitoutuneet Euroopan unionissa pudottamaan hiilidioksidipäästöjämme merkittävästi. Puulla siihen pääsemme.

VELI POHJONEN

Iisalmen Sanomat. Mielipidekirjoitukset 6.4.2018.