Puupelletti nousee

Kotimaisen puuenergian merkittävin alkuvuoden uutinen oli Keitele Forest -yhtiön julkistama suunnitelma kolmannen sukupolven pellettitehtaasta. Se tulee yhtiön Kemijärven sahalaitokseen. Tuotannon kokoluokka on 20000 tonnia vuodessa.

Puupelletti on esimerkki metsätalouden arvotuotteen tarvitsemasta kehityksen ajasta. Pelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksinnön isä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita.

Gunnerman patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun tähteet kuten puru. Pellettiään hän ehdotti 1970-luvun energiakriisissä kivihiilen vaihtoehdoksi.

Gunnerman ymmärsi myös kivihiilen ja pelletin väliset laatuerot. Kivihiilessä on 200 kertaa enemmän rikkiä ja 17 kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä. Kivihiilen rikistä ja tuhkan pienhiukkasista on peräisin savusumu, mikä saastutti Lontoota 1900-luvulla. Myöhemmin saman ongelman ovat kokeneet Kiinan kaupungit.

Gunnermanin pelletistä kiiri varhain tieto Suomeen. Vuonna 1979 olutyhtiö Lapin Kullan omistajiin kuulunut Arno Stormbom ja Muhoksen metsätutkija Kalevi Karsisto hankkivat Woodexin lisenssin. He rupesivat valmistamaan pellettiä Suomen Voima –nimisen yhtiön alla.

Vaikka Woodex on nimensä mukaisesti puupelletti, Suomen Voima valitsi raaka-aineeksi turpeen. Jälkikäteen ajatellen valinta oli onneton. Turvepelletissä on vielä kahdeksantoista kertaa enemmän rikkiä ja kaksitoista kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä.

Etenkään tuhkansa takia turvepelletti ei omakotiasujia sytyttänyt. Suomen Voima joutui lopettamaan pelletin tuotannon 1985.

Toisen sukupolven pellettiaalto tuli Suomeen Ruotsista 1997, kun Finncambi-yhtiö perusti tehtaansa Vöyriin. Nyt raaka-aineena oli alkuperäisen keksinnön mukaisesti puu. Uuden aallon pelletit alkoivat korvata polttoöljyä. Mukaan tuli sekä pieniä että keskisuuria käyttäjiä.

Tänään pelletillä lämpenee vajaat 30,000 pientaloa. Keskisuuria käyttäjiä on tuhannen luokkaa.

Kolmannen sukupolven pelletit tulevat biotalouden automatisoituna sivuvirtana. Esimerkiksi Kemijärven pelletti puristetaan kuivasta, liimapalkin höyläämön kutterinlastusta.

Tasalaatuisen pelletin tavoitelluin asiakas on, Gunnermanin ajatuksen mukaan, kivihiilestään luopuva kivihiilivoimala. Puolet Kemijärven pelletistä menee vientinä Ruotsiin, entisiin kivihiilen voimaloihin.

Euroopan energiamarkkinat noteeraavat jo puupelletin. Se pääsi 2010-luvun alussa tavarapörssiin nimellä mannermainen pelletti. Pörssihinta oli keväällä 2012 tasolla 207 euroa ja vuoden 2018 helmikuussa hivenen korkeampi, 216 euroa tonnilta.

Puupelletin nousu on sekä suomalainen että Euroopan unionin tason ilmiö. Olemme EU:n sisällä lupautuneet vähentämään merkittävästi kivihiilen päästöjä. Puupelletillä se voi tapahtua. Toivoa sopii että Euroopan ilmastomarkkinoilla tulee yhä enemmän kysyntää suomalaiselle puupelletille.

VELI POHJONEN

Perhonjokilaakso. Mielipide. 22.2.2018