Wednesday, April 11, 2018
Puu työllistää parhaiten
Viidennen ydinvoimalan paremmuutta on perusteltu useaan otteeseen työllisyydellä (mm. työministeri Ilkka Kanerva Vapaa Sana palstalla 27.1.1993). Peruste ei ole kestävä. Työllisyyden kannalta paras vaihtoehto on kotimainen, uusiutuva luonnonvara: metsiemme kasvu, puu, ja sen kestävä käyttö.
Vuonna 1991 metsäsektorilla (metsätalous ja metsäteollisuus) teki töitä 115 000 suomalaista. He korjasivat ja jalostivat 49 miljoonaa kuutiota puuta. Yhden työpaikan takasi aina 426 kuution korjattu puuerä. Nyt metsiemme kasvu on kohentunut niin paljon, että kestävyyttä vaarantamatta talousmetsien puuta voisi korjata lisää 20 milj. m3/v. Se voisi työllistää 47 000 suomalaista.
Ydinrakentamisen vaihtoehdoksi on laadittu energiatavoitteinen puunjalostusohjelma, millä talousmetsien lisäkasvu hyödynnetään. Puu korjataan energialtaan yliomavaraisiin sahoihin (10 milj. m3) ja sellutehtaisiin (5 milj. m3) sekä uusiin biovoimaloihin (5 milj. m3). Huipputekniikka jauhaa samalla puusta sähköä viidennen ydinvoimalan verran. Perusvoiman ongelma siirtyy ensi vuosituhannelle.
Ohjelma maksaa noin 17,5 miljardia markkaa, ei juuri enempää kuin viides ydinvoimala (10-15 mrd mk), mutta se antaa verrattomasti enemmän.
***
Kun ydinrakentaminen luo 8 vuoden ajaksi kerrannaisvaikutuksineen noin 4300 työpaikkaa, puun vaihtoehdossa jo metsäsektorille syntyy pysyviä työpaikkoja yli 10-kertaisesti.
Viidennen ydintyömaan kelluneella hinnalla 15 mrd mk yksi työpaikka tulisi maksamaan 3,5 miljoonaa markkaa. Puun vaihtoehdossa yksi metsäsektorin työpaikka maksaa vain kymmenesosan: 370,000 markkaa. Sitäpaitsi metsäsektorin työpaikkojen päälle tulevat vielä vahvat kerrannaiset, muun muassa sahoja, kattiloita ja sellutehtaita valmistavan metalliteollisuuden työt.
Energiarakentamisen tulisi vaikuttaa nopeasti. Metalli- ja rakennusteollisuus tarvitsee uusia työpaikkoja jo tänä vuonna. Ydinrakentaminen pääsisi kuitenkin vauhtiin vasta kahden vuoden perustamispäätöksestä, kun tarjouskilpailu on käyty, voimalan toimitusehdot neuvoteltu ja suunnitelmat viimeistelty. Metalli- ja rakennusteollisuuden työllisyys kohenisi aikaisintaan syksyllä 1995.
Ydinrakentaminen elvyttäisi aivan liian hitaasti. Sen sijaan uusia pienen ja keskisuuren teollisuuden työpaikkoja syntyisi nopeasti, kun rakennetaan sahoja ja biovoimaloita. Esimerkiksi käyköön Kuhmon malli, missä sähköä ja kaukolämpöä jalostetaan sahalaitoksen jätepuusta.
Metallimiehet pääsisivät takomaan uusia kattiloita ja sahan koneita nopeasti, koska kattilateollisuuden vienti on vetänyt koko laman ajan. Suomalaiset sahat ovat jo koeteltua tekniikkaa.
Rakennustyömiestenkään ei tarvitsisi odottaa, mikäli rivakkuudessa seurataan Ylivieskan biovoimalaa. Urakka luvattiin rakentaa valmiiksi ja laitos luovuttaa käyttökunnossa joulukuussa 1993, kun päätös oli valmis joulukuussa 1992.
Myös työllisyyden hoidossa on muistettava kestävän talouden periaate. Tilapäinen työpaikka on onneton työpaikka; työpaikkojen tulee säilyä isältä pojalle. Mihin ydinrakentamiseen erikoistuneet ammattimiehet joutuvat 8 vuoden kuluttua, kun voimala on saatu valmiiksi?
Kun perussähköä rakennetaan 1000 megawattia, rakentaminen luo samat 4300 työpaikkaa, rakennettiinpa sitten ydinvoimaa tai puuvoimaa. Puu työllistää varmimmin suomalaisia. Ydinrakentajan haalarissa voi lukea Siemens AG tai ABB Atom. Puuvoiman, sahan ja sellutehtaan rakentajan haalarissa lukee Ahlström, Tampella, Outokumpu, Wärtsilä ja Valmet. Nimet näkyisivät entistä kirkkaampina myös viennissä.
***
Puuvoima ei ole kallista, kun se tuotetaan muun metsätalouden yhteydessä ja jalostetaan huipputekniikalla. Leijupetikattilassa sähköä jauhava saha- ja selluteollisuuden jäte ei maksa tänäänkään enempää kuin 2 p/kWh. Se on puolet kivihiilen hinnasta ja kolmasosa maakaasun hinnasta. Oma, halpa polttoaine antaa edelleen integroidulle metsäteollisuudelle kilpailuetua.
Puun energiavaihtoehdossa on kuitenkin kyse syvemmistä työllisyysarvoista kuin sähkön pennihinnalla voi mitata. Kuhmon malli on siitäkin esimerkki. Vielä 5 vuotta sitten Kuhmon sahaa uhkasi lakkautus. Selviytyjiksi povattiin vain isoja sahoja, jotka ovat sellutehtaan kupeessa.
Kuhmon sahan pelasti puuvoima. Nyt Kuhmon laitos työllistää kannattavasti ja pysyvästi runsaat 100 henkeä. Kuhmolaisille äärettömän paljon huonompi vaihtoehto olisi ollut lakkauttaa saha, lomauttaa metsurit ja sahan väki, ostaa ydinsähköä valtakunnan verkosta ja lämmittää kaupunki raskaalla polttoöljyllä.
Veli Pohjonen
Ilta-Sanomat. Vapaa Sana -palsta. 10.2.1993
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment