Wednesday, April 11, 2018

Puu työllistää parhaiten


Viidennen ydinvoimalan paremmuutta on perusteltu use­aan otteeseen työllisyydellä (mm. työministeri Ilkka Kaner­va Vapaa Sana pals­talla 27.1.1993). Peruste ei ole kestävä. Työl­lisyy­den kannalta paras vaihtoehto on koti­mainen, uu­siutuva luonnonvara: metsiemme kasvu, puu, ja sen kestävä käyttö.

Vuonna 1991 metsäsektorilla (metsätalous ja metsäte­olli­suus) teki töitä 115 000 suomalais­ta. He korjasivat ja ja­los­tivat 49 miljoonaa kuutiota puuta. Yhden työpaikan takasi aina 426 kuution korjattu puuerä. Nyt metsiemme kasvu on ko­hen­tunut niin paljon, että kes­tä­vyyttä vaarantamatta talous­metsi­en puuta voi­si korjata lisää 20 mil­j. m3/v. Se voisi työl­listää 47 000 suomalaista.

Ydinrakentami­sen vaihtoehdoksi on laadittu ener­giata­voit­tei­nen puun­jalos­tusoh­jelma, millä ta­lousmet­sien lisä­kasvu hyö­dyn­netään. Puu korjataan energialtaan yli­omavarai­siin sa­hoi­hin (10 milj. m3) ja sellu­tehtai­siin (5 milj. m3) sekä uu­siin biovoimaloi­hin (5 milj. m3). Huipputek­niik­ka jauhaa sa­mal­la puusta sähköä viiden­nen ydinvoima­lan verran. Perus­voiman on­gelma siirtyy ensi vuosi­tuhannel­le.

Ohjelma maksaa noin 17,5 miljardia markkaa, ei juuri enempää kuin viides ydinvoimala (10-15 mrd mk), mutta se antaa verratto­masti enem­män.

***

Kun ydinrakentaminen luo 8 vuoden ajaksi kerran­nais­vaiku­tuksineen noin 4300 työpaikkaa, puun vaihtoehdossa jo met­säsektorille syntyy pysyviä työ­paik­koja yli 10-kertaisesti.

Viidennen ydin­työ­maan kelluneella hin­nalla 15 mrd mk yk­si työ­paik­ka tulisi maksamaan 3,5 mil­joonaa mark­kaa. Puun vaih­toeh­dos­sa yksi metsä­sek­torin työ­paikka mak­saa vain kymmenesosan: 370,000 mark­kaa. Sitäpaitsi metsä­sektorin työpaikkojen päälle tulevat vielä vahvat ker­ran­nais­et, muun muas­sa sahoja, katti­loita ja sellu­teh­taita valmis­tavan metalli­teol­lisuuden työt.

Ener­giara­kentami­sen tulisi vaikut­taa nopeas­ti. Metal­li- ja raken­nuste­ollisuus tarvitsee uusia työpaik­koja jo tänä vuonna. Ydinra­ken­tami­nen pääsi­si kuitenkin vauh­tiin vasta kah­den vuo­den perus­tamis­päätöksestä, kun tarjous­kil­pailu on käy­ty, voi­malan toimitus­ehdot neuvot­eltu ja suunnitelmat viimeis­tel­ty. Metal­li- ja raken­nusteol­lisuuden työllisyys koheni­si ai­kaisin­taan syk­syllä 1995.

Ydinrakentami­nen elvyttäisi ai­van liian hi­taasti. Sen sijaan uusia pienen ja keskisuuren teollisuuden työ­paikkoja syntyisi nopeasti, kun rakennetaan sahoja ja bio­voimaloita. Esimer­kik­si käyköön Kuhmon malli, missä sähköä ja kau­ko­lämpöä jalostetaan sa­ha­lai­toksen jäte­puusta.

Metal­limie­het pääsisivät tako­maan uusia kattiloita ja sahan koneita no­peasti, koska katti­lateolli­suuden vienti on vetänyt koko laman ajan. Suomalaiset sahat ovat jo koetel­tua tekniik­kaa.

Ra­ken­nus­työmiestenkään ei tar­vitsisi odottaa, mikäli rivakkuu­dessa seurataan Yli­vies­kan bio­voi­ma­laa. Urakka luvat­tiin raken­taa valmiiksi ja laitos luovuttaa käyt­tö­kunnossa joulu­kuussa 1993, kun päätös oli val­mis joulu­kuus­sa 1992.

Myös työllisyyden hoidossa on muistettava kestä­vän ta­lou­den periaate. Tila­päinen työpaikka on onneton työpaikka; työ­paik­ko­jen tulee säilyä isältä pojalle. Mihin ydinraken­tami­seen eri­kois­tuneet am­mat­timiehet joutuvat 8 vuo­den kulut­tua, kun voimala on saatu valmiiksi?

Kun perus­sähköä rakennetaan 1000 megawattia, rakenta­mi­nen luo samat 4300 työpaikkaa, raken­net­tiinpa sitten ydin­voimaa tai puuvoimaa. Puu työllistää varmimmin suomalaisia. Ydinra­ken­tajan haa­la­rissa voi lukea Sie­mens AG tai ABB Atom. Puu­voi­man, sahan ja sellu­tehtaan raken­ta­jan haala­rissa lukee Ahl­ström, Tam­pel­la, Outo­kumpu, Wärt­si­lä ja Val­met. Nimet näkyisivät entistä kirkkaampina myös viennissä.

***

Puuvoima ei ole kallista, kun se tuote­taan muun met­sä­ta­louden yhteydessä ja jaloste­taan huippu­tek­niikalla. Leiju­petikattilassa sähköä jauhava saha- ja sellute­olli­suuden jäte ei maksa tänäänkään enempää kuin 2 p/kWh. Se on puolet kivi­hiilen hinnasta ja kol­masosa maa­kaasun hinnas­ta. Oma, halpa polttoai­ne antaa edelleen in­­tegroidulle metsäteollisuudelle kilpailue­tua.

Puun energiavaihtoehdossa on kui­tenkin kyse syvemmis­tä työllisyysarvoista kuin sähkön pennihinnalla voi mitata. Kuh­mon malli on siitäkin esimerkki. Vie­lä 5 vuotta sitten Kuh­mon sahaa uhkasi lakkautus. Selviy­tyjik­si povattiin vain isoja sa­hoja, jotka ovat sellu­teh­taan ku­peessa.

Kuhmon sahan pelasti puuvoima. Nyt Kuhmon laitos työl­lis­tää kannattavasti ja pysy­västi runsaat 100 henkeä. Kuh­molai­sille ääret­tömän paljon huo­nompi vaihto­ehto olisi ol­lut lak­kauttaa saha, lo­mauttaa metsu­rit ja sahan väki, ostaa ydinsäh­köä valtakun­nan ver­kosta ja lämmittää kaupunki raskaal­la polttoöl­jyllä.

Veli Pohjonen

Ilta-Sanomat. Vapaa Sana -palsta. 10.2.1993

No comments: