Wednesday, April 11, 2018
Enemmän uusiutuvaa tankkiin
Kun tankkaamme bensiiniautoamme, teemme hiilijalanjäljen valintaa. Ostamme etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee fossiilisen bensiinin osuudesta.
Pariisin 2015 ilmastokokous päätti että hiilijalanjälkeä on pienennettävä. Tammikuussa 2018 EU:n parlamentti asetti etanolin prosentiksi 12, vuoteen 2030 mennessä. EU on silti myöhässä. Eniten autoilevassa USA:ssa etanolia tuotetaan jo nyt 11 prosentin vauhdilla.
Etanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäyksensä energiaviljely sai öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.
Energiaviljelyn alussa Suomessakin käytiin läpi kaikki biomassakasvit, joista polttoalkoholia voi tislata. Tutkittavina olivat sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki, järviruoko, ruokohelpi, energiapaju, rauduskoivu ja ylipäänsä metsähake.
POHJOIS-SUOMEA KIINNOSTI etenkin ruokohelpi. Se tuottaa biomassaa suhteellisesti eniten polttoturpeen suopohjilla ja muillakin turvemailla. Ruokohelpi oli vahvimpia ehdokkaita uuteen peltoviljelyyn viljan tuleentumisrajan taakse.
Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvin tuottaja on USA, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla.
EU on etanolin tuottajista kolmantena. Tuotanto on silti vain kymmenesosa USA:n tuotannosta. EU hyljeksii energiaviljelyä ennustamalla, että ruoan hinta nousee kun osa pelloista on energiakasveilla.
Ennuste osuu jatkuvasti harhaan. Vehnän maailmanhinta on pitkäaikaisessa laskussa. Inflaatiosta puhdistettu tonni vehnää maksoi 300 dollaria vuonna 1960 ja 199 dollaria vuoden 2018 maaliskuussa. Etanolivilja maissin hinta laski puolestaan 250:stä 172 dollariin tonnilta.
Etanolin nousu maailmalla jatkuu. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan. Kouvolaan suunniteltu, olkeen perustuva etanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat kuitenkin vetäytyivät hankkeesta. He kyllästyivät EU:n hämäriin kannanottoihin energiaviljelystä ja ylipäänsä bioenergiasta.
RUOKOHELPEEN JA LEHTIPUUN hakkeeseen perustuvaa etanolin laitosta on koko 2010-luvun ajan kaavailtu Sieviin. Hanke on monimutkaisen suunnitteluketjunsa loppusuoralla. Sievin etanolilaitos olisi lopulta Pohjois-Suomen energiaviljelyn pitkän ajanjakson tutkimus- ja kehitystyön merkittävimpiä hedelmiä.
Kertaluokkaa suurempi on UPM:n suunnittelema Kotkan laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista metsäbiomassaa ja sen lisäksi Uruguayssä energiaviljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista uutettua, Suomeen laivattua kasviöljyä.
Etiopiansinappi on energiaviljelyn merkittävimpiä löytöjä. Puhtaasti siitä valmistetulla, sataprosenttisella polttoalkoholilla lensi suihkukone Kanadassa ensimmäisen koelentonsa vuonna 2012. Lentokoneiden fossiilipolttoaineen korvaamistahan oli pidetty ilmastokamppailulle ongelmallisimpana.
Energiaviljely ja etanoli tuovat maailmalla yhä enemmän uusiutuvaa tankkiin. Niin soisi tapahtuvan Suomessakin. Kasvavasta kysynnästä pitävät huolen sekä autot että paisuvan matkailun lentokoneet.
Veli Pohjonen
Iijokiseutu. Kolumni. 11.4.2018
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment