Lehtipuun viljelylle tuli tarvetta

EU-komissaarien taustalla ja Suomessakin on alkanut vaikuttaa uusi ilmastoväki. Väki nimeää pohjoismaisen havumetsän liian hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi.

Pääosin kuuseen ja mäntyyn pohjaava biotaloutemme mustataan ilmastolle turmiolliseksi toimeksi.

Aihe kuumeni maaliskuussa, kun akatemiaprofessori Timo Vesalan johtama 68 tutkijan Bios-yhmä antoi julkilausumansa. Sen mukaan liian suuri osa suomalaisen biotalouden puuta menee lyhytkestoisiin kuituihin ja bioenergiaan. Metsätalouttamme tulisi ohjata pitkäkestoiseen tukkitalouteen, puurakentamiseen ja huonekaluihin.

Julkilausumista on seuraamuksensa. Euroopan unioni voi esittää ilmastollisia rajoitteita pitkän kierron puulle.

Meidän tulee varautua esittelemään Brysselissä nykyistä monipuolisempi biotalous. Siinä tarvitaan pitkän kierron havumetsien lisäksi lyhyen kierron lehtimetsiä.

Suomessa jo tutkittuja mahdollisuuksia on kolme: lyhyen kierron viljelykoivut, viljelyhaavat ja viljelypajut. Niiden kasvatus selvitettiin maassamme 1900-luvun jälkipuoliskolla. Merkittävä tutkimushanke oli Sitran eli Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden Rahaston (50 vuoden vaiheessa) ”Suomen nopeakasvuisimmat metsät”.

Viljelymaata lehtipuille silloin riitti. Ennen EU-aikaa maataloutemme oli sitkeässä ylituotannossa. Vielä 1992 Suomen Maataloustieteellinen Seura puhui miljoonan peltohehtaarin ongelmasta.

Lehtipuiden viljely ei kuitenkaan sopinut Euroopan unionin silloiseen bio- ja maatalouteen. Liittymisemme unioniin 1995 poisti kyllä maatalouden ylituotannon. Liikapeltojen uskottiin palaavan viljalle, eikä maata lehtipuille enää ollut.

Kaksikymmentä vuotta kestänyt EU-kautemme näyttää nyt, että liikapellot eivät poistuneet. Ne muuttuivat ympäristötuetuiksi kesantopelloiksi – hömppäheinän pelloiksi miksi viljelijät niitä nykyään kutsuvat.

Suomessa oli vuonna 2016 kesantopeltoja yhteensä 242 000 hehtaaria, yksitoista prosenttia koko peltoalasta. Bios-ulkilausuman jälkeen näille pelloille on uusi ympäristötarve.

Toinen maavaramme ovat turvetuotannosta vapautuneet suopohjat. Niitä on jo 40 000 hehtaaria. Niitä vapautuu vuosittain 2 500 hehtaarin vauhdilla. Turvetuotanto jatkuu maassamme ainakin niin kauan kuin nykyiset kaukolämmön ja –sähkön voimalat pidetään kunnossa.

Kesantopeltoja ja turvesuon pohjia tarvitaan nopeatahtisessa ilmastokamppailussa. Biotalous voisi kasvattaa niillä lyhyen kierron uusiutuvaa lehtipuiden biomassaa.

VELI POHJONEN

Ilkka. Yleisöltä. 9.4.2017