Suomesta pelletin tuottajamaa

Puusta puristettu energiajyvä eli pelletti on keksintönä kotoisin Yhdysvalloista, missä se patentoitiin vuonna 1976. Suomeen patentin lisenssi hankittiin 1979.
     Pellettien alkuperäistä raaka-ainetta olivat metsäteollisuudelta jäävä puun kuori ja puru. Meillä mukaan tuli vielä niitäkin halvempi polttoturve.
     Pelleteillä oli määrä korvata sähkövoimaloissa kivihiiltä, jonka hinta nousi öljyn imussa. Lähi-idästä alkanut energiakriisi ravisutti silloin länsimaita.
     Varhainen pellettikokeilu ei johtanut käytäntöön. Energiakriisi laantui, ja kivihiilen hinta putosi vanhalle tasolleen. Suomessa kuluttajat vierastivat runsastuhkaista turvepellettiä, ja senkin tuotanto hiipui pois.

Öljyllä lämmittävät kiinnostuivat

     Pelletin uusi nousu alkoi 1990-luvulla Ruotsissa, kun yhteys sahateollisuuteen oivallettiin. Pelletin parasta raaka-ainetta on sahojen kuivattu, pohjoisesta havupuusta peräisin oleva höylänlastu. Se on tasalaatuista, lähes tuhkatonta ja puristuu hyvin pellettijyviksi. Sahat puolestaan saavat lisäkatetta myymällä ennen jätteeksi menneen lastunsa bioenergiaksi.
     Luja ja käyttömukava lastupelletti sai mainetta omakotitalojen lämmityksessä, kun uudelleen kallistuneelle lämmitysöljylle haettiin vaihtoehtoja. Ruotsi on edelleen pellettilämmityksen johtomaa. Siellä lämpeni viime talvena noin 100,000 pientaloa pelleteillä.
     Viime vuosikymmenellä keksittiin myös öljypolttimiin verrattavat pellettipolttimet ja helppokäyttöiset pellettitakat. Niiden kehittelyssä pisimmällä on Itävalta, joka valmistaa niitä vientiin muualle Eurooppaan. Itävallan pellettitakat tunnetaan myös Suomessa.

Suomen tuotanto kasvaa nopeasti

     Suomessa ensimmäinen uuden sukupolven pellettitehdas rakennettiin 1998 Etelä-Pohjanmaan Vöyriin. Sen vuosituotanto oli 10,000 tonnia. Siitä lähtien pellettiteollisuus on ollut  metsäteollisuutemme nopeimmin kasvava lohko.
     Nyt tehtaita on parisenkymmentä, ja ne tuottavat pellettiä 300,000 tonnia vuodessa. Höylänlastun lisäksi raaka-aineena käytetään sahojen purua.
     Suomen tuotannolla lämmittäisi 60,000 omakotitaloa. Valtaosa pellettiämme viedään kuitenkin Ruotsiin, missä pellettiä poltetaan paitsi pientaloissa myös isoissa kaukolämpölaitoksissa. Niissä se korvaa seospoltossa kivihiiltä ja vähentää hiilidioksidin päästöjä.
     Suurin käyttäjä on Tukholman esikaupungin Hässelbyn kaukolämpövoimala. Se luopui jo 1990-luvulla kivihiilestä ja korvasi sen pelletillä. Kun hiilidioksidin päästökauppa nostaa nyt kivihiilen ja siitä saatavan sähkön hintaa, tukholmalaiset kiittelevät Hässelbyn kauaskantoista päätöstä. Ostajan asemesta Hässelbyn voimala on hiilidioksidin päästökaupassa myyjänä.
     Vaikka Ruotsin esimerkki on meille näyteikkunassa, pientalojen lämmityskokemukset ovat naapurissa hyvät, ja suurkäyttäjistä Hässelbyn entistä hiilivoimalaa pyörittää oma Fortumimme, pelletti ei tunnu kelpaavan Suomeen. Taustalla on huokeasti hinnoiteltu kevyt polttoöljymme, joka on meillä hintamittarina kaikissa vertailuissa. Se tulppaa vuodesta toiseen pelletin pääsyn kotimaisille markkinoille. Ruotsissa tilanne on toinen, koska lämmitysöljy maksaa yhtä paljon kuin autoihin myytävä diesel.

Maakaasu säikäytti Euroopan kuluttajia

     Pelletin kysyntä on kasvanut Euroopassa vakaasti jo viimeiset kymmenen vuotta, mutta pari vuotta sitten se sai ennalta arvaamattoman nosteen. Venäjän tempoilevat maakaasun toimitukset vetivät yllättäen pyörteeseensä myös pelletin. Kuvaava on Italian esimerkki.
     Maakaasulla lämmittävät Italian pientalojen asukkaat säikähtivät etenkin viime talvena Venäjän kaasukauppaa. He ostivat Itävallasta koteihinsa kymmeniä tuhansia pellettikamiinoita. Samalla pelletin hinta alkoi nousta. Tankkiautosta myytävä irtopelletti maksoi korkeimmillaan 240 euroa tonnilta, kaksin verroin Suomen hintoihin verrattuna. Viidentoista kilon säkeissä myytävästä pelletistä pyydettiin hetkittäin yli 400 euroa.
     Tukkuhinta putosi kevään myötä alle 200 euron, kun rauha palasi kaasumarkkinoille. Euroopan omakotiasujat seuraavat silti tiiviisti, miten idän maakaasua käytetään energia- ja maailmanpolitiikassa. Pienikin kaasun epävarmuus kääntänee pelletin hinnan taas nousuun.

Hollolaan saksalainen tehdas

     Maakaasun ja pelletin välinen kytkös on merkittävin Saksassa, joka on jo pitkään panostanut kaasulämmitykseen. Maassa on 38 miljoonaa kotia, joista joka toinen lämpiää omalla maakaasupolttimella. Suomalaisen tyyppisessä kaukolämmössä asunnoista on vain runsas 10 prosenttia.
     Myös saksalaiset pientaloasukkaat ovat huolissaan maakaasun epävarmuudesta. Sielläkin on asennettu runsaasti pellettitakkoja kotien varalämmönlähteeksi.
     Vaikka Saksa on Euroopassa metsätalouden johtomaita, kotimaisen puun riittävyys pelletiksi kangertelee. Tämä oli taustalla, kun saksalainen pellettiyhtiö German Pellets ilmoitti juhannuksen alla rakentavansa Salpausselälle, Hollolan kuntaan ison pellettitehtaan. Sen suunniteltu vuosituotanto on 160,000 tonnia.
     Valmistuttuaan, ensi syksynä, pellettitehdas on Suomen suurin. Esimerkiksi aikaisempi ykkönen, Vapon Ilomantsi tuottaa 70,000 tonnia. Lisäksi saksalainen valmistaja puhuu jo tässä vaiheessa mahdollisuudesta kaksinkertaistaa tuotanto.
     Hollolan pellettejä ei ole tarkoituskaan markkinoida Suomeen. Ne laivataan lähimmän sataman, Helsingin kupeessa olevan Vuosaaren kautta Saksaan.

Bioenergiaa vientiin

     Kotimaisen käytön kangerrellessa Suomesta näyttää tulevan eurooppalaisessa kehityksessä pelletin tuottaja- ja viejämaa. Tiiviiksi ja kuivaksi puristettu, kuorma- ja tankkiautoissa, junavaunuissa ja laivoissa kulkeva pelletti sopiikin siihen hyvin. Se antaa meille mahdollisuuden viedä muuten hankalasti kaupattavaa energiapuuta sinne, missä uusiutuvan energian tarvitsijoita on paljon, mutta raaka-aineita ja tuotantoa on vähemmän.
     Maakaasun ongelmien ja hiilidioksidin päästökaupan vauhdittama kysyntä voi sysätä  vientipelletin sellaiseen kasvuun, jota tuskin kukaan vielä pari vuotta sitten osasi odottaa. Viejämaa Suomelle olisi luontevaa ottaa samalla entistä näkyvämpi osa Eurooppaan pellettikaupassa. Voisimme ottaa haltuumme pelletin hinnoittelun, joka on tänään mysteeri sekä pienemmille että suuremmille asiakkaille.
     On vain ajan kysymys milloin pellettienergiaa aletaan noteerata maailman tavarapörsseissä. Tunnemme jo päivälehtien taloussivuilta ja Internet-osoitteista päivittäin hinnoiteltavat tuotteet raakaöljy Dubaissa, maakaasu Pohjanmerellä ja kivihiili Australiassa.
     Samoilta sivuilta olisi luontevaa lukea päivittäinen noteeraus tuotteelle Pohjoismainen pelletti Helsingissä (Nordic pellet, Helsinki).

Veli Pohjonen

Aamulehti. Artikkeli. 19.9.2007.