Puut varastoivat aurinkovoiman

Perämeren nelostien varren merkittävin maisemamuutos parin viime vuosikymmen aikana ovat metsän ja meren yllä majesteettisesti pyörivät tuulimyllyn siivet. Tuuli saa alkunsa auringon säteilystä, tuuli on osa aurinkovoimaa.

Tyveninä päivinä tuulimyllyjen vieritse matkaava tulee väistämättä ajatelleeksi, miten aurinkovoimaa voisi varastoida. Sama tulee pohtineeksi aurinkopaneeleiden vieressä talvella.

Puut ovat pulman ratkaisseet. Aurinkovoima muuntuu niissä kemiallisten yhdisteiden sidosenergiaksi eli biomassaksi. Se varastoituu elävien puiden runkoihin kymmeniksi vuosiksi, halkopinoihin vuosikausiksi ja hakekasoihinkin vähintään talven ajaksi.

Poltamme tätä auringon voimaa pilkkeinä, pelletteinä tai hakkeena. Kaukolämmön hakevoimalasta virtaa sähköä verkkoomme etenkin talvella, ja tarvittaessa myös aina tuulettomina päivinä.

Puiden aurinkovoimalan rakentaminen on helppoa. Puut pystyttävät itse itsensä ja leviävät laajalle alalle, kun ne on kerran kylvetty tai istutettu. Puut kasvavat lehtipaneelinsa heti useaan kerrokseen. Tehdasvalmisteiset aurinkopaneelithan pystytetään vain yhden kerroksen telineiksi.

Havupuista tehokkain monikenno on kuusi. Yhtä maaperän neliömetriä kohti istutuskuusikossa on neulasten pinta-alaa seitsemän neliömetriä. Avarammassa männikössä neulasten kennoa on hieman vähemmän, kolme ja puolikertaisesti. Lähes kuusen peittävyyteen pääsevät nopeakasvuiset lehtipuut, kuten jalostetut hybridihaavat ja pajut.

Puiden jo valmiin, etevän monikennoisuuden takia kasvavaa metsää ei kannata raivata aurinkopaneeleiden kentäksi. Paneeleiden tehoalueiksi valikoituvat sen sijaan talojen katot, lähiöiden avoimet takamaat ja ympäristöarvoiltaan vähäisemmät, puuta kasvamattomat joutomaat.

Talousmetsät ja tuulivoiman voi yhdistää. Nykyaikaisen korkean tuulimyllyn siivekkeet pyörivät reilusti puuston yläpuolella.

Ruotsissa on vertailtu 30 vuoden ajan puiden aurinkoenergian sidontaa, kun niitä kasvatetaan metsäviljelminä biolämmöksi, -sähköksi ja -etanoliksi. Keski-Ruotsin, eli meillä Etelä-Suomen tasolla eniten aurinkoenergiaa varastoi jalostettu, pellolle riveihin viljelty Salix-paju, 130 gigajoulea hehtaarille vuodessa. Runkopuista kasvuisin oli hybridihaapa, 110 gigajoulea. Lannoitetusta istutuskuusikosta sai 100 gigajoulea, luontaisesti syntyneestä ja kasvaneesta kuusikosta 70 gigajoulea vuodessa.

Teemme ajatusleikin: ilmasto muuttuu niin että puu alkaa kasvaa koko Suomessa yhtä nopeasti kuin nyt Keski-Ruotsissa. Kuinka paljon puuvoimaa 20 miljoonaa metsähehtaariamme tuottaisivat, jos ne kasvatettaisiin parhaina metsäviljelminä? Vastaus on kaksi eksajoulea. Se on 54 prosenttia enemmän kuin nykyinen koko energian tarpeemme.

Ajatusleikin suhdeluvut kertovat metsien valtaisan merkityksen. Kun lisäämme parhaillaan sekä tuulivoimaa että aurinkosähköä, niiden taustalla on koko ajan metsä. Puut ovat energian runsauden varasto. Puuvoimasta saatavalla sähköllä voimme puskuroida niin tuulivoiman tyvenet päivät kuin aurinkopaneeleiden keskitalven pimeydenkin.

Veli Pohjonen

Rantapohja. Mielipide. 3.3.2015