Haittaverosta ei syytä hellittää

Kivihiilen ympäristöongelmat kasvavat

Vuoden 1993 marraskuussa hallitus antoi energiataloudelle kaksi vaativaa ympäristötavoitetta. Hiilidioksidin päästöjen kasvun on maassamme pysähdyttävä. Ja metsiimme happoina satavaa rikkiä on vähennettävä 80 prosenttia vuoden 1980 määrästä. Aikaa molemmille tavoitteille on 1990-luvun loppuun.

Kovimman haasteen saivat kaukolämpölaitokset. Haasteeseen on ehkä mahdoton vastata, ellei kivihiiltä ruveta korvaamaan laajassa mitassa joko maakaasulla tai biopolttoaineella.

Rikki- ja hiilidioksidi pääongelmat

Kivihiili oli aikoinaan kelpo massapolttoaine: se on halpaa, sitä on helppo kuljettaa, se ei varastossa haihdu eikä lahoa, ja se palaa voimalassa turvallisesti. Maailman kivihiilen käyttö kasvoi keskeytymättä ennen sotia ja taas 40 vuotta niiden jälkeen. Vasta 1980-luvun lopulla havahduimme kivihiilen ongelmiin. Sen käyttö tasaantui ja kääntyi hienoiseen laskuun.

Kivihiilen arvostelu voimistuu, kun ympäristötuhoista kertyy yhä painavampia todisteita. Avolouhosten jätteet peittävät kymmeniä tuhansia hehtaareja. Hiilikaivosten työläiset kärsivät hiilipölykeuhkosta. Louhinta saastuttaa juomavettä myrkyllisillä kemikaaleilla. Voimaloiden ympärille kasatut kivihiilivuoret pölyävät ympäristöön ja rumentavat maisemaa.

Hälyttävimpiä ovat päästöt ilmaan. Pitkään pahin oli kivihiilen rikki. Kalliilla tekniikalla päästöt on nyt saatu lähes kuriin. Rikkidioksidin päästöt kivihiilestä 1993 olivat voimateollisuuden kattiloissa silti vielä 33,000 tonnia, kun esimerkiksi tieliikenne päästi enää (etupäässä dieselistä) 1900 tonnia.

Ongelmallisempi on jo hiilidioksidi. Sille nykylaitokset eivät mahda mitään. Vaikka savukaasun puhdistaa rikittömäksi, typettömäksi, vedettömäksi ja pölyttömäksi, savu ja sen hiilidioksidi jäävät jäljelle. Savua tulee paljon, eikä kaikkea sitä voi kerätä talteen.

Suomessa voimateollisuuden kivihiili päästi vuonna 1993 hiilidioksidia 10,9 miljoonaa tonnia, mikä on 44 prosenttia energiatalouden fossiilisen hiilidioksidin päästöistä. Päästölistan kärjessä ovat etelärannikon kaukolämpövoimalat. Keski- ja Pohjois‑Suomessa kivihiili on jo lähes poistunut. Suurin vielä toimiva sisämaan kivihiilivoimala on Lahdessa.

Haitallisen hiilidioksidin päästöt vähenevät polttoaineen vaihdolla. Vaihto kivihiilestä maakaasuun pudottaa päästöt 58 prosenttiin. Vaihto biopolttoaineeseen, meillä hakkeeseen tai sahojen kuoreen ja puruun, pudottaa haitallisen hiilidioksidin päästöt nollaan.

Oppia Ruotsin mallista

Kivihiilestä luopumisen suuntaa näyttää Ruotsi. Siellä puree tehokkaasti kaikkien fossiilisten polttoaineiden haittavero. Biopolttoaine korvaa kivihiiltä jo laajassa mitassa.

Tyypillinen esimerkki on Örebron kaupunki. Se sai kaukolämpönsä kivihiilestä 1980-luvulla. Kun haittavero astui voimaan, kaupungin energialaitos tilasi uuden kattilan, jossa on leijukerrospoltto. Leijupedissä siirtymä kivihiilestä puuhun käy joustavasti. Kun 1990 Örebron polttoaineiden suhdeluvut olivat hakkeelle 11 ja kivihiilelle 89 prosenttia, jo 1993 siirtymä hakkeeseen oli selvä. Suhteet olivat hakkeelle 87 ja kivihiilelle 13 prosenttia. Vuonna 1994 metsähaketta, sahojen jätettä ja muuta biopolttoainetta palaa 275'000 kiintokuutiota, joka korvaa 65'000 tonnia kivihiiltä.

Haittaveron teho selittää osaksi sen, miksi Ruotsin teollisuuden energiaverorasitus on jalostusarvoon suhteutettuna vain kolmasosa Suomeen verrattuna. Prosessilämpöä tuottava ruotsalainen tehdas maksoi 1994 kivihiilestä haittaveroa 32 markkaa megawattitunnilta, kun suomalainen tehdas maksoi vain 9,5 mk. Ruotsissa kivihiilen haittavero ei rasita, koska kivihiiltä ei kannata polttaa. Kivihiili palaa enää teollisuuden sähkön tuotannossa, missä kivihiilellä on nollavero.

Ruotsin kaukolämmitykseen haittavero puri vielä selvemmin. Kun kivihiilen haittavero on 105 mk/MWh, kivihiili on poistunut jo lähes tyystin Ruotsin lämpövoimaloista.

Uusia biovoimaa käyttäviä kaukolämpölaitoksia rakennetaan Ruotsiin jatkuvasti. Niitä on jo yli seitsemänkymmentä. Kymmenen biovoimalaa jauhaa sähköä valtakunnan verkkoon. Biovoima on vallannut sillanpääaseman Tukholmaan. Hässelbyn kaukolämpölaitoksen yksi kattila on korvannut kivihiilen biopolttoaineella.

Kotimainen kohentaa taloutta

Mitä opimme Ruotsin kehityksestä? Haittaverot ovat myötätuulessa kaikkialla Pohjoismaissa. Se on kehityksen suunta myös Euroopan unionissa. Nousevat haittaverot tulevat syrjäyttämään kivihiilen vielä tällä vuosikymmenellä. Haittaverosta ei tule Suomessakaan hellittää.

Kaikkien vielä kivihiiltä polttavien kaukolämpövoimaloiden kannattaa ajoissa varautua polttoaineen vaihtoon. Helpoimmin se tapahtuu vaihtamalla kivihiili maakaasuun. Ne voimalat, jotka ovat metsäisten maakuntien ympäröimiä, voisivat varautua biopolttoaineeseen.

Vaihto kivihiilestä biopolttoaineeseen poikisi monia etuja. Se parantaisi ilman laatua. Se helpottaisi kansainvälisten ilmastosopimustemme pitämistä.

Energiapuun korjuu kaukolämpövoimaloihin kohentaisi metsätaloutta ja talouselämää ylipäänsä, kun menekkiä tulisi pienpuulle ja sahojen jätteille. Biopolttoaine loisi työpaikkoja metsätalouteen, urakoitsijoille, kuorma-autoilijoille, konepajoille, tuotekehittelyyn, koulutukseen, eli koko metsä- ja voimasektorin ketjuun. Nyt työpaikat ovat valuneet ulkomaan kivihiilikaivoksiin. Itse kivihiilenkin ostamme velaksi.

VELI POHJONEN

Etelä-Saimaa. Yliö. 10.1.1995