Biotalous saa lisäpuuta kannoista

Metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Hän esitteli heille kehittämänsä ojikkojen metsänviljelyn missä puustosta korjataan myös kannot. Huikari laski kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puubiomassan tuotokseen.

Metsäpää toimi nopeasti. Tervolan keksijä Kyösti Pallari patentoi 1974 kaivinkoneen puomiin kiinnitettävän, kantoja halkovan kouran. Pallarin kantoharvesterista tuli myöhemmin kantotyömaiden peruskone.

Keksinnöstä käytäntöön kestää kuitenkin usein yhden sukupolven verran, niin tässäkin. Kantojen korjuu ei vielä käynnistynyt, ei soilla eikä kankaillakaan.

Kantohakkeen aika alkoi vuonna 2000. Metsäyhtiö UPM-Kymmene nosti Keski-Suomessa ensimmäiset 5000 kiintokuutiota. Ne haketettiin polttoon Jämsänkosken voimalaan.

Seuraavan kymmenen vuoden aikana kantojen hyötykäyttö nousi miljoonaan kuutioon eli kasvoi 200-kertaiseksi. Kyseessä oli talousmetsien vauhdikas menestystarina. Tällaiseen nousuun tuskin mikään metsän perustuote oli ennen pystynyt. Biotalous hakee jotain vastaavaa lähitulevaisuudessa.

Vuonna 2013 kantohaketta poltettiin 1,2 miljoonaa kiintokuutiota. Sen jälkeen kantoenergia on halvan ulkomaan sähkön myötä notkahtanut. Vuonna 2015 kantojen käyttö oli 0,8 miljoonaa kuutiota.

Kantojen nosto sopii parhaiten kuusen metsäviljelmille, kangasmaille. Kun avohakkuussa korjaa tukkien, latvusten ja oksien lisäksi myös kannot, maa puhdistuu juurikäävästä eli maannousemasta. Siivottuun ja muokattuun maahan voi istuttaa välittömästi uudet, nopeakasvuiseksi jalostetut kuusentaimet.

Kannottomalla ja oksattomalla metsäkentällä taimikon varhaishoito on helpointa ja palkitsevinta. Kuusen taimet eivät enää juro, syntyy unelmataimikko, ja ensimmäiseen harvennushakkuuseen pääsee ennätyksellisen nopeasti.

Kannot kattavat metsähakkeesta nyt yksitoista prosenttia. Käyttövaraa vielä on, sillä kaikesta Suomen puuston biomassasta viidennes (21 prosenttia) on kannoissa ja juurissa. Oksissa lehtineen on vain hivenen enemmän (22). Pääosa biomassasta on runkopuussa (57 prosenttia).

Tukin hakkuutilastoista laskien voisimme korjata kantoja nykyiseen verrattuna yli kaksinkertaisen määrän, vähintään 2,5 miljoonaa kiintokuutiota vuodessa.

Eri puolille maatamme suunnitellut 2020-luvun biotuotetehtaat tarvitsevat puubiomassaa paljon. Runkopuun riittävyys on alkanut taas huolettaa. Esimerkiksi kiinalaisen Kaidin rahoittaman Kemin biodieselin tehtaan energiapuun tarve on juuri välillä 2-3 miljoonaa kuutiota. Kannot riittäisivät sen kattamaan.

Kannoista biotalous saa nopeimmin lisää biomassaa. Huoli puun riittävyydestä hieman hälvenee.

VELI POHJONEN

Itä-Häme. Mielipide. 19.1.2017.