Pohjoinen puu kasvaa, komissaarit

Euroopan unionin komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Se nimeää pohjoisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme näyttäytynee Brysselissä vain takkapuuna tai havumetsien hakkeena. Pääosa metsäenergiaa on kuitenkin saha- ja kuituteollisuuden hukkapaloja, kuorta, purua ja sellun ohessa saatavaa ligniiniä. EU:ssa nouseva tulokas on kaupunkivoimaloiden puupelletti.

Ilmastoväki painostaa komissaareja väitteellä, että 70-100 vuoden kierron havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin se hiilidioksidi, mikä puun poltossa pääsee ilmaan. Ilmasto kun lämpenee jo 35 vuodessa.

Meidän suomalaisten metsänkasvattajien sopii olla toista mieltä. Pitkässä juoksussa talousmetsiemme puu kasvaa koko ajan, uudelleen ja uudelleen. Samalla metsien alkuainehiilen pääoma eli nielu paisuu.

Luonnonvarakeskus on Hangosta Utsjoelle vedetyillä linjoillaan mitannut, että metsämme siirtyivät alituotannosta ylituotantoon noin vuonna 1960. Silloin sekä puun kasvu että poistuma olivat keskimäärin 53 miljoonaa kuutiota vuodessa. Sen jälkeen metsiemme hakkuut ovat olleet yli puoli vuosisataa metsiemme kasvun alapuolella.

Vuoden 2017 ennuste on, että metsiemme vuosikasvu nousee tasolle 116 miljoonaa kuutiota. Biotalouden nousun myötä puun poistuma (hakkuut ja luonnonlahoama) nousee 81 miljoonaan kuutioon.

Sähkön ja kaukolämmön voimaloissa palavan metsähakkeen varsinaiset vaihtoehdot ovat ikivanhat kivihiili ja maakaasu. Maan alta louhittuna tai pumpattuna ne hupenevat vuodesta toiseen. Samalla fossiilisen alkuainehiilen pääoma hupenee, kun se muuntuu poltossa taivaalle suitsuavaksi hiilidioksidiksi.

Puusiutuvaa, komissaarit. Kivihiileen ja maakaasuun verrattuna Suomen metsät uusivat jatkuvasti energiaa ja kierrättävät hiilidioksidia.

VELI POHJONEN

Rantalakeus. Mielipide. 11.1.2017