EU:ssa myllää ilmaston asiantuntijoiden uusi koulukunta. Se haukkuu hakkeen hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee kuulemma kauan sitoa takaisin hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.
Pääosa suomalaisia metsätieteilijöitä on toista mieltä. Kasvava metsä uusii energiaa, kun puuta vertaa kallioperässä fossiloituneeseen kivihiileen.
Suomen on paras esitellä Brysselissä nykyistä monipuolisempi hakkeen tuotanto. Siinä tarvitaan havupuiden lisäksi lehtipuiden lyhytkiertoviljelyä.
Lyhyen kierron (3-5 vuotta) hakepaju on nopeasti uusiutuvaa energiaa. Pajun viljely kehitettiin 1980-luvun liikapelloille. Olimme silloin maatalouden ylituotannossa.
Energiapajua kokeili perusteellisimmin Fortum vuosina 1983-1993 Kopparnäsin tilallaan Inkoossa. Menetelmä ei kuitenkaan ehtinyt käytäntöön. EU poisti 1995 maataloudestamme ylituotannon. Liikapellot muuttuivat ympäristötuetuiksi kesantopelloiksi – joita viljelijät kutsuvat hömppäheinän pelloiksi.
Pohjoisiin olosuhteisiin kehitettyä hakepajua voi istuttaa kesantopeltojen ohella myös uusimpaan luonnonvaraamme, käytettyihin turvesoihin. Niitä on vapautunut jo 40,000 hehtaaria, ja niitä vapautuu jatkossa 2,500 hehtaaria vuodessa.
Suopohjien hakepajukoilla on lisäetu, nopeasti kiertävän energian ohella. EU karsastaa bioenergiaa silloin kun se kilpailee ruoan tuotannon kanssa. Pääosa turvesoitamme on tärkeimmän ruokaviljan, vehnän tuleentumisrajan pohjoispuolella. Siellä suopohjien paju ei kilpaile maasta.
Nopeasti uusiutuvaa energiaa kasvavan pajun viljelyä tulisi edistää 2010-luvulla. Tulevissa kansainvälisissä neuvotteluissa hakepaju vahvistaa kotimaisen energian valikoimaamme.
VELI POHJONEN
No comments:
Post a Comment