Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmän energiatilaston mukaan, vuodelta 1990, Suomen energiankulutuksesta katetaan 14 prosenttia puulla. Puu kuuluu maassamme edelleen energiatalouden raskaaseen sarjaan, se jättää taakseen muun muassa kivihiilen (11 prosenttia kulutuksesta), vesivoiman (9 %), maakaasun (7 %) ja turpeen (4 %). Lähin puuvoiman kilpailija on ydinvoima 15 prosentin energiaosuudellaan.
Metsäenergian vahva osuus on ollut tyypillistä koko 1980-luvun. Voimallisesta panostuksesta huolimatta polttoturve ei ole noussut energiatalouden raskaaseen sarjaan
Puuvoimasta sähköä
Mistä saamme tämän päivän puuvoiman? Enää vain murto-osa (noin viidennes) siitä saadaan perinteisestä polttopuusta eli haloista ja klapeista. Nyt valtaosan metsästä peräisin olevaa energiaa tuottaa metsäteollisuus.
Metsäteollisuuden puuvoiman tuottamine ja käyttäminen jakaantuu kahteen toisistaan poikkeavaan osaan. Kuori ja sahauksen hylkypalat poltetaan nykyään tarkoin. Niistä saadaan noin viidennes puuenergiasta. Etenkin kuoren polton ratkaiseminen sähkö- ja lämpötaloudellisesti tehokkaalla tavalla oli metsäteollisuuden merkittäviä energia-alan saavutuksia 1980-luvulla.
Toinen metsäteollisuuden puuenergian laji on oudompi. Jo yli puolet kaikesta metsäenergiasta saadaan polttamalla selluteollisuuden jäteliemet. Nykyaikainen sellunkeitto on sarja liuotuksia millä paperin raaka-aineeksi menevästä selluloosasta erotetaan puusolujen tukiaines, ligniini. Ligniini on puun energiapitoisin osa. Ligniini on latinaa ja tarkoittaa polttopuuta. Ligniini antaa jäteliemille, mustalipeälle ja sulfiittiliemelle niiden hyvän polttoarvon.
Ostamastaan raakapuusta metsäteollisuus jalostaa selluksi, paperiksi ja sahaustuotteiksi hiukan yli puolet. Lopusta tehdään energiaa. Metsäteollisuus on myös energiateollisuutta, se jalostaa puuvoimaa sähköksi. Sähkö saadaan prosessihöyryn pyörittämästä turbiinista. Lauhtuneen höyryn loppuenergian voi käyttää tehtaan lämmitykseen, sellupaalien kuivaukseen tai myydä kaukolämpöverkkoon.
Puun tarkka energiakäyttö on kuitenkin vasta 15 vuoden ikäistä. Muutos energiataloudessamme tapahtui ensimmäisen energiakriisin jälkeen, kun metsäteollisuuden energiavirtoja oli optimoitava uudella tavalla. Se oli maamme mittavin energian säästöohjelma.
Nyt mustalipeää ja sulfiittilientä ei enää haaskata vesistöhin eikä kuorta ajeta kaatopaikoille. Niiden energia hyödynnetään uudenaikaisissa kattiloissa, jotka on kehitetty rakenteeltaan ja teholtaan maailman parhaiksi.
Puuenergia runsain käyttämätön luonnonvaramme
Suomen metsissä kasvava puuvarasto on parhaillaan nousussa. Vuonna 1991 ylittyi jo 1900 miljoonan kuution raja. Puuston pääoma kasvaa korkoa 4,2 prosenttia, 79 miljoonaa kuutiota vuodessa. Siitä poistuu hakkuissa ja luontaisesti (lahoaminen, pökkelöityminen, keloutuminen) vain noin 60 miljoonaa kuutiota vuodessa. Elävä puustomme lisääntyy siksi 20 miljoonalla kuutiolla vuodessa.
Metsäntutkimuslaitos selvitti 1980-luvun alussa että metsiemme vuotuisissa hakkuissa jää korjaamatta, mutta nykypäivän tekniikalla korjuukelpoista pienpuuta ja hakkuutähdettä noin 15 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. 1990-luvulla tiedämme, että Metsäntutkimuslaitoksen arvio oli varovainen, koska elävän puuston lisääntymästä oli vasta aavistus.
Kun summataan nykyhakkuissa metsään jäävä energiapuu ja osa elävän puuston lisääntymää, vuotuiseksi, käyttämättömäksi jääväksi energiapuun käyttöpotentiaaliksemme voi hyvinkin laskea 20 miljoonaa kuutiota.
Puustopääomaan kajoamatta voisimme 1990-luvulla kaksinkertaistaa puuvoiman käytön 1980-luvun tasosta. Puuenergia on runsain käyttämätön luonnonvaramme. Puuvoima on suomalaista perusvoimaa; puuvoiman lisätuotanto ja hallittu käyttö ratkaisisi energiaongelmamme 1990-luvulla, ja 2000-luvullakin.
Lisäenergia metsähakkeena
Hakemenetelmä kehitettiin Suomessa pitkälle jo 1960-luvun alkuun mennessä. Silloin ennustettiin, että halot ja klapit tulevat syrjäytymään vanhanaikaisina polttoaineina ja hakkeesta tulee korvaava lämmönlähde maatiloille ja pienlämpökeskuksiin. Lämmitysöljy kuitenkin syrjäytti hakkeen, ja menetelmän kehittämisestä luovuttiin 10 vuodeksi.
Hakkeen käyttö lämmitykseen rupesi taas yleistymään 1970-luvun lopussa, energiakriisien seurauksena. Nousukautta kesti nyt 1980-luvun puoliväliin jolloin polttoöljy taas halpeni.
Verrattuna halkoihin ja klapeihin hakkeella on ylivoimainen etu siinä, että yksinkertaisten mutta tehokkaiden koneiden avulla päästään jo korjuuketjun alkupäässä eroon yksinpuin käsittelystä. Puu muuttuu hakkeeksi, tasalaatuiseksi massatuotteeksi, jonka siirtely kuljetuksessa, jalostuksessa ja poltossa on helppoa.
1990-luvulla metsähakkeeseen on tulossa automatisoitu puhdistus. Seulonnan päätteeksi metsähake lajitellaan värierottelulla siten että valkoinen, kuoreton lastu voidaan ohjata sellunkeittoon. Ruskea, kuoripäällinen lastu ohjataan polttoon.
Hiilidioksidin päästömaksusta hintaetu
Yhdessä 18 muun OECD-maan kanssa Suomi allekirjoitti vuonna 1990 Geneven julistuksen, jonka mukaan hiilidioksidin päästöt pysäytetään vuoteen 2000 mennessä vuoden 1990 tasolle ja vähennetään vuoteen 2010 mennessä 10 prosentilla.
1990-luvulla puuenergian merkitys korostuu uudelta kannalta. Energiapuu, kuten muuakaan biomassa, ei lisää hiilidioksidin päästöjä. Kun metsiemme puuta poltetaan, ilmakehän hiilidioksidi pysyy tasapainossa. Mikä puuta poltettaessa savuaa taivaalle, palautuu metsien kasvussa takaisin puihin.
Puun energiakäytön vauhdittajaksi on Suomeenkin tulossa hiilidioksidin päästömaksu. Esimerkkiä katsomme Ruotsista. Siellä säädettiin vuonna 1991 fossiilisten polttoaineiden kasvihuonekaasumaksu. Maakaasun, polttoöljyn, bensiinin ja kivihiilen polttajat joutuvat maksamaan hiilidioksidin päästömaksun jonka suuruus on polttoaineesta riippuen noin 13 Suomen markkaa gigajoulelta (maakaasu 9 mk/GJ, kivihiili 15 mk/GJ). Päästömaksu on esimerkiksi 1000 litran säiliöllisestä kevyttä polttoöljyä 468 mk.
Kasvihuonekaasumaksua ei ole uudistuvalla puuenergialla. Polttoaineiden hintakilpailussa ruotsalainen hakkeen tuottaja saa lisäedun joka vastaa noin 100 Suomen markkaa puun kiintokuutiolta. Sillä hinnalla suomalainenkin energiapuu lähtee liikkeelle.
Veli Pohjonen
Käsikirjoitus 6.11.1991. Web-teksti 7.2.2017.
No comments:
Post a Comment