Lisää puuta - lisää metsänviljelyä

Kevään eduskuntavaalien metsäkiistelyissä nousi esiin metsiemme tuleva mahdollinen kasvuluku 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Luku saattaa tuntua hurjalta. Kiistely kun käytiin etupäässä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Hakkuiden ylärajan määrittämiseksi olemme saaneet ohjeen jo vuonna 1713. Kestävän metsätalouden oppi-isä, saksalainen Hans Carl von Carlowitz opetti klassiseksi jääneessä ohjekirjassaan: ”Puuta ei saa hakata enempää kuin metsät kasvavat”.

Tulevat metsämme tuuhettuu

Suositun kansanlaulumme Karjalan kunnailla sanoittaja Valter Juva tuli antaneeksi jo 1902 vihjeen tulevien vuosikymmenten metsäkiistelyihin. Sanoituksessaan hän totesi, että ”jo Karjalan koivikot tuuhettuu”.

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan 72,4 miljoona kuutiota (vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Maatalouttamme tulisi monipuolistaa – Energiaviljely etenee maailmalla, Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan

Neljännesvuosisadan ajan maataloutemme on hiipunut. Kesämatkaaja huomaa sen Pohjois-Suomen karjatalousalueilla. Hän näkee joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa. Vienti kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Uudenlaista metsänviljelyä tarvitaan

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan tai voimmeko hakata vielä enemmän. Vuonna 2018 koko hakkuumme oli 78,2 miljoonaa kuutiota. Äärimmäinen koulukunta esittää hakkuun pudottamista tasolle 60 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Metsäntutkimuksen tuorein kasvulukema on 107 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tämän mukaan voimme pysyä hakkuun tasolla 80 miljoonaa kuutiota. Kun lisäämme tähän puuston vuotuisen luontaisen lahoaman, noin 15 miljoonaa kuutiota, koko poistuma nousee tasolle 95. Pelivaraa on vielä yli 10 miljoonaa kuutiota.

Lamaantuvaa maatalouttamme tulisi elvyttää

Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on lamaantunut. Sen huomaat kun matkaat etenkin Itä-ja Pohjois-Suomen karjatalouden alueilla. Näet joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maamme karjatalous kehittyi Venäjän viennin tuottoisaksi osaksi. Vienti kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Hiipuvaa maatalouttamme tulisi monipuolistaa

Neljännesvuosisadan ajan maataloutemme on hiipunut. Kesämatkaaja huomaa sen Sisä-Suomen karjatalousalueilla. Hän näkee joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa. Vienti kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Maataloutemme odottaa monipuolistamista

Neljännesvuosisadan ajan maataloutemme on hiipunut. Kesämatkaaja huomaa sen Sisä-Suomen karjatalousalueilla. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa. Kartanoita alkoi syntyä myös Järvi-Suomen nurmenkasvun alueille, ei vain Varsinais-Suomen vehnänkasvun seuduille.

Energiaviljely etenee maailmalla, Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan

Neljännesvuosisadan ajan maataloutemme on hiipunut. Kesämatkaaja huomaa sen Sisä-Suomen karjatalousalueilla. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmitalouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa. Kartanoita alkoi syntyä myös Järvi-Suomen nurmenkasvun alueille, ei vain Varsinais-Suomen vehnänkasvun seuduille.

Itävientimme kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Krimin kriisi lamaannutti nykymaatalouttamme tavalla, mihin emme arvanneet etukäteen varautua. Kriisin päättymistä emme pysty edes ennakoimaan. Nurmen, karjan ja viennin ketjuun ei maataloutemme voi enää pohjata.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Vastedes sen kysyntä biotalouteen kasvaa, etenkin biopolttonesteen laitoksiin.

Bioetanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun bioetanoli pääsi Chicagon pörssiin.

Meillä energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin 1973 lyhytkiertopuilla. Parhaiten biomassaa tuotti siperialaisperäinen vesipaju.

Seuraavaksi käytiin läpi kaikki viljelykasvit, mistä voi tislata autojen alkoholia. Harkinnassa olivat biomassapajun lisäksi sokerijuurikas, rypsi, peruna, viljat ja ruokohelpi.

Bioetanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvimpia alkutuottajia ovat USA ja Brasilia. Näissä maissa energiaviljely kilpailee ruoantuotannon pelloista.

Energiaviljely etenee maailmalla. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan.

Kouvolaan suunniteltu bioetanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat vetäytyivät hankkeesta.

Pohjanmaan tasankoseuduille Sieviin on 2010-luvun ajan suunniteltu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa Scanchips etanolin laitosta. Läheiselle Haapavedelle on puolestaan suunnitteilla Nordfuelin (Kanteleen Voiman) laitos.

Idempänä, Lieksassa 2020 käynnistyvä Green Fuel Nordic bioöljyn tehdas käyttää raaka-aineenaan biorankaa, haketta ja sahanpurua. Tutkimus kertoo jo, että myös bioranka tulee edullisemmaksi viljelemällä kuin keräilemällä.

Kertaluokkaa suurempi on Perämeren pohjukkaan, Kemiin suunniteltu Kaidi Finland biopolttonesteen laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan energiapuuta, korjuutähteitä ja metsäteollisuuden sivuvirtoja. Lopputuotteesta bioetanolin osuus olisi 25 ja biodieselin 75 prosenttia.

Lyhytkiertopuiden energiaviljely toisi raaka-ainetta selluteollisuuden kanssa kilpaileville biojalostamoille. Viljellystä vaihtoehdosta voi tulla kynnyskysymys biopolttonesteen tehtaille, kun huoli luonnonmetsiemme puun riittävyydestä syvenee.

Biopolttonesteen laitokset voivat ottaa oppia sokeriteollisuuden syntymisestä maahamme. Se perustui yhteistyöhön viljelijöiden ja tehtaiden välillä. Sopimusviljelijät takasivat ammattitaidollaan sokerijuurikkaan tuotannon tehtaalle. Tehtaat toimittivat viljelmille satoisimmat lajikkeet ja ulkomailla kokeillut viljelymenetelmät ja -koneet.

Historiamme kertoo, että sokerijuurikas ja sokeriteollisuus elävöittivät alueensa maataloutta. Näin voisivat myös lyhytkiertopuiden energiaviljely ja bioteollisuus tehdä. Myös energiaviljely olisi luontevin aloittaa sopimusviljelynä.

Suomessa energiaviljelyn ei tarvitse kilpailla varsinaisen ruoan tuotannon kanssa. Lyhytkiertopuumme kasvavat kohtuullisesti myös vehnänrajan pohjoispuolella.

Kuihtuva maataloutemme odottaa monipuolistumista. Vihreää biomassaa kasvattaen bioetanolin kasvavaan raaka-aineen tarpeeseen voisimme vastata.

Veli Pohjonen

Etelä-Suomen Sanomat. Lukijalta. 10.7.2019.

Malli oli menestys

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Tavoite oli lisätä puuvoimaa ja samalla käyttää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin.

Ohjelma liittyi silloin lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan (Olkiluoto kolmosen) vaihtoehtojen laskentaan.

Lisäsähkön tarve tuli metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista uusista paperitehtaista. Niitä suunniteltiin tuottamaan paperia 1900-luvun lopulla vallinneella sanomalehden ja aikakauslehden nousukaudella.

Harsintahakkuissa on mahdollisuus

Talousmetsien avohakkuut ja niitä seuraava metsänviljely puhuttavat jatkuvasti. Luontojärjestöt ovat järjestäneet eduskunnalle aiheesta kansalaisaloitteen. Tavoite on lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poiminta- eli harsintahakkuisiin.

Aloitteessa ei ole kyse tiukimmasta luonnonsuojelusta. Olemme jo luvanneet Aichin kokouksessa 2014 suojella erityyppisiä luonnonmetsiä yhteensä 17 prosenttia. Tämä suojelu etenee. Näihin metsiin eivät kuulu minkäänlaiset hakkuut. Hakkuutavan vaihto koskee suojelun ulkopuolista 83 prosenttia, talousmetsiä.

Etelä-Karjalan metsälöt mukaan hiilipörssiin

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Polttopuun teko kannattaa

Kevään edetessä maakunnassa matkaava ei voi olla huomaamatta pientalojen ja maatilojen pihoilla paisuvia pilkekasoja. Polttopuuta halotaan ja pilkotaan, kuivumaan kevään haihduttavassa auringossa.

Vuonna 2017 puuta paloi pientaloissa ja maatiloilla yhteensä 6,9 miljoonaa kiintokuutiota. Määrä on mittava, enemmän kuin tuoreimman, Äänekosken sellutehtaan raaka-aineen vuositarve (6,5 miljoonaa kuutiota).

Klapin suosio ei ihmetytä, kun seuraa tietoja sekä öljyn että sähkön hinnan viime aikojen noususta. Yksinkertainen laskenta eri lämmitystapojen välillä osoittaa polttopuun edun.

Turpeesta on muuhunkin kuin hiilidioksidina ilmakehään

Lähes kaikki vaaleja käyneet puolueet olivat sitä mieltä, että turpeen poltto on ilmastosyistä lopetettava. Lopetus tapahtunee samaan tahtiin kuin kivihiilestä luopuminen. Polttoturve poistunee voimaloistamme parin, kolmenkymmenen vuoden aikana.

Turve on silti muutakin kuin lämpöä kaukolämpöverkkoon ja hiilidioksidia ilmakehään. Turve on ”hitaasti uusiutuva” luonnonvaramme. Näin Euroopan unioni paalutti vuonna 2011.

Turpeen muut käyttömuodot voivat jatkua, kunhan huolehdimme soiden monimuotoisuudesta eli biodiversiteetistä. Sitä ohjaa Aichin kansainvälinen sopimus vuodelta 2013. Olemme sitoutuneet suojelemaan maa-alastamme ja kaikista luontotyypeistämme 17 prosenttia. Suomme ovat tässä erityisen tärkeitä.

Varsinais-Suomen metsälöt mukaan hiilipörssiin

Hiilimetsänhoito on noussut puheenaiheeksi kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku kertoo paljonko omassa metsälössäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina, kyseisen alueen maahehtaaria kohti. Luonnonvarakeskuksen mittaukset kertovat Suomen metsäbiomassan hiililuvuksi 29,6 tonnia hiiltä hehtaarille, vuodelle 2018.

Hiipuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa Sisä-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maamme karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Hiipuva maataloutemme tarvitsee vaihtoehtoja

Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin Sisä-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maamme karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Energiaviljely voi pelastaa maatalouden ahdingosta

Energiaviljely etenee maailmalla. Suomessa kehitys on alkuvaiheessa.

NELJÄNNESVUOSISADAN ajan maataloutemme on lamaantunut. Kesämatkaaja huomaa sen Suomen karjatalousalueilla. Hän näkee joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot perustuivat itävientiin. Muutos alkoi jo kaskiajan jälkeen, kun peltojen yksipuolinen viljatalous laveni nurmi­talouteen. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta tuli Venäjän viennin osa.

Riutuvaa maataloutemme tulisi elvyttää

Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on riutunut. Sen huomaa etenkin kun matkaa Itä- ja Pohjois-Suomen karjatalouden alueilla. Maisemassa on joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Kaskiajasta alkanut peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjatalous eteni Venäjän viennin tuottoisaksi osaksi. Vienti kuitenkin pysähtyi kolmeen kertaan: neuvostojoukkojen otettua tsaarilta vallan 1917, talvisodan puhjettua 1939 ja Venäjän vallattua Krimin niemimaan 2014.

Ravinteiden kierrätystä tehostettava tulevaisuudessa

Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä haastavampi ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle hankalia jäänteitä, niin myrkyllisinä alkuaineina kuin kiusallisina bakteereina. Jätelietteen levitys ruokapelloille ei ole enää ratkaisu.

Hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa.

Kierrätyspellot - uusi tapa maankäyttöön

Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tullut yhä haastavampi ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Uudet biotuotetehtaat ovat entistä puhtaampia. Mutta mitä kirkkaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna.

Jäteliete voi sisältää ihmiselle hankalia jäänteitä, niin myrkyllisinä alkuaineina kuin kiusallisina bakteereina. Lietteen levitys ruoka- tai rehupelloille ei ole enää ratkaisu.

Nopeasti uusiutuva energia tarpeen

Metsähakkeen uusiutuva energia on noussut maassamme koko 2000-luvun. Huipussaan käyttö oli vuonna 2013. Yhteensä 8,7 miljoonaa kuutiota haketettua puuta poltettiin sähköksi ja lämmöksi. Sen jälkeen hakkeeseen näyttää tarttuneen turpeelta tuttu alamäki. Vuonna 2018 haketta paloi enää 8,1 miljoonaa kuutiota.

Energiahaketta hyljitään jo kotimaassa, mutta vielä huolestuttavampaa on Euroopan unioniin syntynyt hakevastaisuus: tämä koulukunta pitää nykyistä metsähakettamme liian hitaasti uusiutuvana energiana. Koulukunta väittää, että 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee liian kauan sitoa takaisin se hiilioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.

Ravinteiden kierrätystä tehostettava, uutta maaluokkaa tarvitaan

Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä haastavampi ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle hankalia jäänteitä, niin myrkyllisinä alkuaineina kuin kiusallisina bakteereina. Jätelietteen levitys ruokapelloille ei ole enää ratkaisu.

Hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa.

Taantuvaa maatalouttamme tulisi elvyttää

Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on taantunut. Sen huomaa etenkin Itä-ja Pohjois-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vaurauden jaksot ovat perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maamme karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Valumien hillintään biotalouden ote

Luontoomme valuu edelleen kiusallisia aineksia. Turvesuot päästävät järviin humusta. Kaivosten varastoaltaat pursuavat yli. Kuohuttavimpia ovat Talvivaaran uudet päästöt.

Osaksi valumat johtuvat humidista ilmastostamme; vuosittain sataa enemmän kuin haihtuu. Valumien ongelmat ovat meillä aina suuremmat kuin etelän arideissa maissa. Niissä haihtuu enemmän kuin sataa.

Lamaantunut maataloutemme odottaa pikaisesti vaihtoehtoja

Kuluneen neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin Sisä-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näemme rapistuvia tai jo autioituneita, aikaisempia karjatiloja.

Karjataloutemme vauraat vaiheet ovat jo pitkään perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten, kun taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Metsä tuuhettuu

Suositun kansanlaulumme Karjalan kunnailla sanoittaja Valter Juva tuli antaneeksi jo 1902 vihjeen tulevien vuosikymmenten metsäkiistelyihin. Sanoituksessaan hän totesi, että ”jo Karjalan koivikot tuuhettuu”.

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan 72,4 miljoona kuutiota (vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Energiaviljely - kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Kuluneen neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa Sisä- ja Pohjois-Suomen entisillä karjatalouden alueilla matkaava. Näemme tukuittain rapistuvia tai jo autioituneita, aikaisempia karjatiloja.

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja.

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Kuluneen neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin sisämaan karjatalouden alueilla matkaava. Näemme rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin karjatiloja. Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Tänään sitä tarvitaan bioenergiaksi, etenkin biopolttonesteeksi.

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Kun tankkaat bensiiniautoasi, ostat pääosin maataloudesta peräisin olevaa biopolttonestettä. Etanolia on bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Loput tulee vielä fossiilisesta öljystä.

EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuuden liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 10 prosenttia vuonna 2020 ja 25 prosenttia vuonna 2030. Suomen uusi hallitusohjelma tavoittelee puolestaan, että liikenteen fossiiliset päästöt puolitetaan kymmenessä vuodessa.

Oma maaluokka kiertotaloudelle

Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle haitallisia aineksia, niin alkuaineina kuin bakteereina. Jätelietteen levitys ruoan tuotannon pelloille ei ole enää ratkaisu.

Biomassan energiakäyttö lisääntyy. Perinteisellä hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa.

Hiipuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin Pohjois-Suomen karjatalouden alueilla matkaava. Näemme joukoittain rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin nurmen ja karjan ketjuun pohjautuneita maatiloja.

Karjataloutemme vauraat vaiheet ovat pitkään perustuneet itävientiin. Muutos alkoi 150 vuotta sitten. Taannoinen peltojen yksipuolinen viljatalous muuttui enemmän nurmitaloudeksi. 1860-luvun nälkävuosien jälkeen maamme karjataloudesta kehitettiin Venäjän viennin tuottoisa osa.

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Kuluneen neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin Pohjois-Suomen maaseudulla matkaava. Kaikkialla näkee rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin karjatalouteen pohjautuneita maatiloja. Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Tänään sitä tarvitaan bioenergiaksi, etenkin biopolttonesteeksi.

Kun tankkaat bensiiniautoasi, ostat jo hivenen maataloudesta peräisin olevaa bioenergiaa. Etanolia on bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Loput tulee fossiilisesta öljystä.

Pajutuskenttä pysäyttää päästöt

Pellonraivaus etenee maassamme vääjäämättä, sitä mukaa kun karjatilat suurenevat. Lisää peltoa tarvitaan karjanlannan levittämiseen. Lisäpelto raivataan yleisimmin suolle.

Vesimittaukset osoittavat, että turvemaan uudispelloilta voi valua kiusallisia päästöjä. Lantapelloksi kutsuttu uudismaa muistuttaa pintavalutuskenttää turvetaloudessa.

Metsän kasvulukujen perusteella voimme nostaa hakkuut 80 miljoonaan kuutioon. — Pelivaraa on vielä yli 10 miljoonaa kuutiota

Suositun kansanlaulumme Karjalan kunnailla sanoittaja Valter Juva tuli antaneeksi jo 1902 vihjeen tulevien vuosikymmenten metsäkiistelyihin. Sanoituksessaan hän totesi, että ”jo Karjalan koivikot tuuhettuu”.

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan 72,4 miljoona kuutiota (vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Oma maaluokka kiertotaloudelle

Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle kiusallisia aineksia, niin myrkyllisinä alkuaineina kuin kiusallisina bakteereina. Jätelietteen levitys ruoan tuotannon pelloille ei ole enää ratkaisu.

Biomassan energiakäyttö lisääntyy. Hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa.

Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta eli fossiilisesta osuudesta.

EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuuden liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 10 prosenttia vuonna 2020 ja 25 prosenttia vuonna 2030. Suomen uusi hallitusohjelma tavoittelee puolestaan, että liikenteen päästöt puolitetaan kymmenessä vuodessa.

Metsiemme tuuhettuminen tavoitteeksi

Suositun kansanlaulumme Karjalan kunnailla sanoittaja Valter Juva tuli antaneeksi jo 1902 vihjeen tulevien vuosikymmenten metsäkiistelyihin. Sanoituksessaan hän totesi, että ”jo Karjalan koivikot tuuhettuu”.

Tänään kinaamme siitä voiko metsiemme hakkuu jatkua nykyisellä tasollaan 72,4 miljoona kuutiota (vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80. Tai pitäisikö meidän äärimmäisessä tapauksessa vähentää hakkuita 60 miljoonaan kuutioon vuodessa.

Kuihtuva maataloutemme tarvitsee vaihtoehtoja

Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta eli fossiilisesta osuudesta.

EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuuden liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 10 prosenttia vuonna 2020 ja 25 prosenttia vuonna 2030.

Etanoli on 1970-luvulla kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Oma maaluokka kiertotaloudelle

Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat.

Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna.

Se voi sisältää ihmiselle haitallisia aineksia, niin alkuaineina kuin bakteereina. Jätelietteen levitys ruoan tuotannon pelloille ei ole enää ratkaisu.

Energiaviljely monipuolistaisi maatalouttamme

Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee lopusta eli fossiilisesta osuudesta.

EU:n tavoitteiden mukaan biopolttoaineiden osuus liikenteen polttoaineista tulee olla vähintään 5,75 % (2010), 10 % (2020) ja 25 % (2030).

EU on silti jälkijunassa. Vaikka USA heittäytyi sivuun Pariisin 2015 sopimuksesta, siellä tuotetaan etanolia autoihin jo nyt 11 prosentin vauhdilla.

Hiilimetsänhoitoa Varsinais-Suomen metsätiloilla

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Ilmastopaneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito ohjataan hiilipörssillä. Se sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat alas taivaalta. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän kasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Energiapuu takaisin ilmastokamppailuun

Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu, se kummittelee nollarajan takana.

Metsätaloudessa nollaraja kertoi, kuinka etäältä kairan uittojoista yhtiöiden kannatti ostaa tukkia. Energiapuulla on ollut vastaava nollaraja. Se on kiusannut metsänkasvattajia jo vuosikaudet.

Kiertotalous odottaa omaa maaluokkaa

Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Jäteveden laitokset tehostuvat. Mutta mitä puhtaampana saamme veden vesistöihin, sitä enemmän meille jää ravinnepitoista kiinteää jätettä, lietteenä tai osin kompostoituna. Se voi sisältää ihmiselle haitallisia aineksia, niin alkuaineina kuin bakteereina. Jätelietteen levitys ruoan tuotannon pelloille ei ole enää ratkaisu.

Biomassan energiakäyttö lisääntyy. Perinteisellä hakkeella ja pelletillä käyvistä lämpövoimaloista tulee yhä enemmän tuhkaa. Se sisältää usein niin paljon kadmiumia, että nykyisten ympäristösäännösten mukaan tuhkaa ei voi levittää ruoan ja rehun tuotannossa olevaan peltoon. Tällainen tuhka ei sovellu luonnonmetsiinkään, jotka tuottavat ihmisille marjoja, sieniä ja riistaa.

Lisää puuraaka-ainetta saa kannoista

Metsäojituksen merkkimiehemme, professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Hän esitteli heille kehittämänsä ojikkojen metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Huikari laski kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puubiomassan tuotokseen.

Selluteollisuus kiinnostui heti. Puupula uhkasi metsätalouttamme myös silloin, hieman nykypäivän malliin. Joutseno Pulp rakensi 1973 kantojen murskausaseman, josta tehdas sai sellun lisäraaka-ainetta.

Kun tehdaspäähän tuli kysyntää, metsäpää toimi myös. Keksijä Kyösti Pallari patentoi 1974 kaivinkoneen puomiin kiinnitettävän, kantoja halkovan kouran. Pallarin kantoharvesterista tuli myöhemmin kantotyömaiden peruskone.

Ravinteiden kierrätykseen tarvitaan energiapeltojen maaluokka

Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Esimerkki on jäteveden puhdistuksessa eroteltava typpi- ja fosforipitoinen liete, jota emme osaa kierrättää peltoon tai metsään.

Lieteongelma syvenee biokaasun yleistyessä. Kaikki biomassahan ei kaasuunnu. Osa jää aina mädätysjätteeksi. Sen loppusijoituksesta voi tulla ongelma.

Jatkuva kasvatus on mahdollisuus

Talousmetsien avohakkuut ja niitä seuraava metsänviljely puhuttavat jatkuvasti. Luontojärjestöt ovat järjestäneet eduskunnalle aiheesta kansalaisaloitteen. Tavoite on lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poimintahakkuisiin.

Aloitteessa ei ole kyse tiukimmasta luonnonsuojelusta. Olemme jo luvanneet Aichin kokouksessa 2014 suojella erityyppisiä luonnonmetsiä yhteensä 17 prosenttia. Tämä suojelu etenee. Näihin metsiin eivät kuulu minkäänlaiset hakkuut. Hakkuutavan vaihto koskee suojelun ulkopuolista 83 prosenttia, talousmetsiä.

Puupelletti kehittyy kivihiilen suuntaan

Kivihiilen voimalamme tuskailevat polttoaineestaan luopumisen kanssa, ovat tuskailleet jo parikymmentä vuotta. Käytännön koepoltoista kyllä tiedämme, että kivihiilen voisi korvata puupelletillä. Ensimmäisen sukupolven pelletti on kuitenkin vielä liian kaukana kivihiilestä.

Puupelletti on keksintönä yli 40 vuoden ikäinen. Keksijä on saksalaisperäinen Rudolf W. Gunnerman, joka muutti nuorena miehenä Yhdysvaltoihin, vain 20 dollaria taskussaan mutta pää täynnä ideoita. Hän patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat Oregonin osavaltiossa kasvaneen sahapuun tähteet kuten puru.

Energiaviljelyä on elvytettävä Suomessa

Kun tankkaat bensiiniautoasi, teet hiilijalanjäljen valintaa. Ostat etanolia bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Hiilijalanjälki tulee fossiilista osuudesta.

Pariisin 2015 ilmastokokous päätti pienentää hiilijalanjälkeä. Seuraavaksi EU asetti etanolin prosentiksi 12, vuoteen 2030 mennessä.

Mitä maailman hiilimetsänhoito kertoo?

Hiilimetsänhoitoa mitataan kahdella luvulla: hiililuku ja nieluvirta. Hyvä hiilimetsänhoito tavoittelee niille molemmille korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Hiililuku mittaa, paljonko omassa metsässäsi, maakunnassasi tai kotimaassasi on metsien alkuainehiiltä tonneina kyseisen alueen maahehtaaria kohti.

Kiertotalous tarvitsee uuden maaluokan

Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Esimerkki on jäteveden puhdistuksessa eroteltava typpi- ja fosforipitoinen liete, jota emme osaa kierrättää peltoon tai metsään.

Lieteongelma syvenee biokaasun yleistyessä. Kaikki biomassahan ei kaasuunnu. Osa jää aina mädätysjätteeksi. Sen loppusijoituksesta voi tulla ongelma.

Ravinteiden kierrätykseen tarvitaan energiapeltojen maaluokka

Energiapelloille voitaisiin viedä tuhkaa ja muita ihmiselle haitallisia, mutta muuten hyödyllisiä jätteitä

Ihmiselle kiusallisten jätteiden kierrätyksestä on tulossa 2020-luvulla yhä suurempi ongelma. Esimerkki on jäteveden puhdistuksessa eroteltava typpi- ja fosforipitoinen liete, jota emme osaa kierrättää peltoon tai metsään.

Lieteongelma syvenee biokaasun yleistyessä. Kaikki biomassahan ei kaasuunnu. Osa jää aina mädätysjätteeksi. Sen loppusijoituksesta voi tulla ongelma.

Ilmasto kannustaa puun pienpolttoon

Kevään edetessä maakunnassa matkaava ei voi olla huomaamatta paisuvia pilkekasoja pientalojen ja maatilojen pihoilla. Polttopuuta pilkotaan, kuivumaan kevään haihduttavassa auringossa.

Vuonna 2018 puuta paloi pientaloissa ja maatiloilla yhteensä noin seitsemän miljoonaa kiintokuutiota. Se on enemmän kuin esimerkiksi suurimman sellutehtaamme Äänekosken vuositarve (6,5 miljoonaa kuutiota). Klapin kysyntä ei ihmetytä, kun seuraa tietoja sekä öljyn että sähkön hinnan viime aikojen noususta.

Ruotsi ja Suomi hake-energian tiellä

Kivihiilen korvaaminen bioenergialla on ollut sekä Suomen että Ruotsin tavoitteena vuosikausia, ellei pari vuosikymmentä. Tukholma on ollut tässä esimerkkinä Helsingille. Tukholman seutu aloitti muutoksen jo 1990-luvulla. Helsingin seutu on muutosta suunnitellut myös, viimeksi 2010-luvun.

Ruotsin tilastokeskus on raportoinut metsähakkeen käytön lämmön tuotannossa vuodesta 1990 lähtien. Vuoden 2017 lukema on 5,7 -kertainen vuoden 1990 lukemaan verrattuna. Nousu on jatkunut lähes tasaisena. Se jatkunee samalla menolla edelleen, mikäli Ruotsin ilmastolupauksiin on uskominen.

Kohenevan metsänkasvun tielle

Kevään (2019) eduskuntavaalien metsäkiistelyissä nousi esiin metsiemme mahdollinen tuleva kasvuluku 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Lukema saattoi tuntua hurjalta. Kiistely kun käytiin etupäässä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017) vai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa. Tai pitäisikö meidän ääritapauksessa vähentää hakkuita noin 60 miljoonaan kuutioon vuodessa?

Ilmastokamppailu palauttaa energiapuun arvon

Vielä kymmenen vuotta sitten pienikokoisesta puusta maksettiin nykyistä paremmin, ja puulle oli useampi ostaja. Puunkasvattaja saattoi valita, myykö tien varren puupinonsa tavalliseen tapaan sellutehtaalle vai myykö sen sähköä ja kaukolämpöä puusta jauhavalle voimalalle.

Puun kauppaa ohjaa energiapuun varjohinta. Puunsa myyntiin korjanneelle se on ylin kuutiohinta, minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta. Puusta saatavan energian on oltava voimalalle hivenen kivihiiltä halvempaa.

Puulla lämmittäminen on ilmastoteko

Kevään edetessä maakunnassa matkaava ei voi olla huomaamatta paisuvia pilkekasoja pientalojen ja maatilojen pihoilla. Polttopuuta pilkotaan, kuivumaan kevään haihduttavassa auringossa.

Vuonna 2018 puuta paloi pientaloissa ja maatiloilla yhteensä noin seitsemän miljoonaa kiintokuutiota. Se on enemmän kuin esimerkiksi suurimman sellutehtaamme Äänekosken vuositarve (6,5 miljoonaa kuutiota).

Pohjois-Pohjanmaan metsätiloille hiilimetsänhoitoa

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Puuvajeen peikko on tunnettu ennenkin

Teollisuus laskee, että talousmetsistämme on kestävästi korjattavissa tai ostettavissa puuta yhteensä 70 miljoonaa kuutiota vuodessa. Käyttö on nykyään (2007) 75 miljoonaa kuutiota, josta ostot kotimaasta ovat 56 ja tuonti Venäjältä 19 miljoonaa kuutiota. Jos pois jäävä tuonti on korvattava kotimaisella puulla, ostoihin jää puuvajetta viisi miljoonaa kuutiota vuodessa.

Nykyinen huoli puun riittävyydestä on syvä, mutta se ei ole uusi. Jo sotien jälkeen selluteollisuudelle häämötti raaka-aineen pula, ja uusia menetelmiä tarvittiin. Vuonna 1953 maahamme tuotiin Tanskasta nopeakasvuisia, alun perin tynnyrin vanteina käytettyjä pajuja. Niitä kasvatettiin uutena sellupuuna Metsäntutkimuslaitoksessa parinkymmenen vuoden ajan. Kasvatusmenetelmä sai sittemmin nimen metsäpuiden lyhytkiertoviljely.

Hiilipörssi olisi tärkeä metsätiloille

Hiilipörssin luominen Suomen metsätalouden osaksi nousi jälleen pöydälle tammikuussa, kun Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö (MTK) järjesti tulevia eduskuntavaaleja edeltävän, televisioidun puoluejohtajien ilmastoväittelyn.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän viljelijälle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Energiatavoitteinen puunjalostus vaikuttaa

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 maallemme energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Sen tavoite oli lisätä uusiutuvaa energiaa ja samalla käyttää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin.

Ohjelman ytimessä oli puuvoima. Se on energiaa, mikä on lähtöisin kasvatusmetsistä. Valtaosan puuvoimaa saamme metsäteollisuudesta. Sähköksi ja lämmöksi muuntuvat kuori, puru, hukkapalat ja palava ligniinipitoinen liemi.

Hiilimetsänhoitoa on Etelä-Karjalassa tehostettava

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi kansainvälisen ilmastopaneelin lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta suuretta, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja koko ajan nousevia arvoja.

Metsätiloille hiilimetsänhoitoa

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoito mittaa kahta lukua, hiililuku ja nieluvirta. Niille molemmille tavoitellaan korkeita ja mieluusti koko ajan nousevia arvoja.

Metsien nielulaskentaa jo yli 50 vuotta

Ilmastolaskennassa pyöritetään välillä metsien hiilinieluja tavalla, joka saa tavallisen metsätilallisen ymmälleen. Äärimmillään metsien biotalous manataan ilmastolle turmiolliseksi, lopulta negatiiviseksi kääntyväksi hiilen nieluksi.

Hämmennyksen taustalla on nykypäivän vaikeaselkoinen hiilen nielulaskenta. Usein sekaisin menevät koululaskennasta tutut derivaatta ja integraali tavalla, jota tulevissa ylioppilaskirjoituksissa matematiikkaa kirjoittava abiturientti ei kestäisi.

Olemme kohenevan metsänkasvun tiellä

Pääministeri Juha Sipilä heitti sunnuntain (3.3.2019) haastattelutunnillaan radion kuuntelijoille metsiemme tulevan kasvuluvun 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se voi toteutua, kun jatkamme nykyisen hyvän metsänhoidon tiellä.

Lukema saattaa tuntua hurjalta. Vuoden 2019 eduskuntavaalien allahan käydään kiistelyä siitä, voimmeko jatkaa hakkuita nykyisellä tasolla (72,4 miljoona kuutiota vuonna 2017), tai voimmeko nostaa hakkuut tasolle 80 miljoonaa kuutiota vuodessa, vai pitäisikö meidän vähentää hakkuita nykyiseltä tasoltaan.

Etelä-Pohjanmaan metsätilat valmiina hiilimetsänhoitoon

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Ilmastopaneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoitoa Keski-Suomen metsätiloilla

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Ilmastopaneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Hiilimetsänhoitoa ohjataan hiilipörssillä. Se sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat alas taivaalta. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän kasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Hakkuista huolimatta metsälön hiilinielu paisuu Pohjois-Savossa

Hiilimetsänhoito on noussut Suomessa ja koko EU:n tasolla puheenaiheeksi etenkin kansainvälisen ilmastopaneelin (IPCC) lokakuun 2018 kohuraportin jälkeen. Paneeli ei enää usko, että ilmakehän hiilidioksidin nousun saa pysähtymään pelkästään päästöjen vähentämisellä. Sen rinnalle tarvitaan hiiltä biomassaansa sitovaa metsänhoitoa sekä uuden sukupolven bioenergiaa.

Pohjois-Suomi on vahvaa ilmastometsien aluetta

Ilmastokamppailu hakee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä loppuvuoden 2018 ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyvästä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Keski-Suomen puuston hiilivarasto paisuu

Vuodesta toiseen järjestettävät kansainväliset ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla, viimeksi Puolassa joulukuussa. Päästöjä varten luotiin 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Sekä ilmastokokoukset että päästöpörssi ovat onnistuneet sangen kehnosti. Ilmakehän hiilidioksidi jatkaa nousuaan, kokouksesta toiseen.

Metsätilat hyötyisivät hiilipörssistä - hiilen virroilla on rahallinen arvonsa.

Hiilipörssin luominen Suomen metsätalouden osaksi nousi jälleen pöydälle tammikuussa, kun vaaleihin valmistautuvat puoluejohtajat pääsivät Maaseudun Tulevaisuuden paneelivieraina väittelemään ilmastosta.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän viljelijälle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Hiilipörssi olisi tärkeä metsätiloille

Hiilipörssin luominen Suomen metsätalouden osaksi nousi jälleen pöydälle tammikuussa, kun Maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestö (MTK) järjesti tulevia eduskuntavaaleja edeltävän puoluejohtajien ilmastoväittelyn.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsän viljelijälle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Ilmastoväittelyssä heitettiin ehdotus esimerkiksi päästöperusteisen lentoveron käytöstä. Lentoveron tuotot voisivat hiilipörssin kautta "mennä suoraan viljelijän tilille".

Millä tasolla metsätilan saama vuotuinen hiilipörssin tilitys voisi olla? Otetaan esimerkiksi Etelä-Savon maakunta. Alueella keskimääräinen yksityinen metsätila eli metsälö on kooltaan 36,1 hehtaaria.

Maakunnan keskimääräiset hiilen nielutiedot voi laskea Luonnonvarakeskuksen (Luke) tilastoista. Luke on viimeksi laskenut maakunnalliset puuvarastot kausille 2009-2013 ja 2014-2016. Ykköskaudella Etelä-Savossa oli runkopuuta 180 ja toisella kaudella 184 miljoonaa kuutiota.

Luken keskiarvoja käyttäen keskimääräisellä Etelä-Savon metsälöllä oli ykköskaudella puuta yhteensä 4560 kuutiota ja toisella kaudella 4660 kuutiota. Runkopuusta johdetut alkuainehiilen määrät (rungot, oksat ja juuret) olivat vastaavasti 1610 tonnia ja 1650 tonnia.

Etelä-Savon metsälöt hoitavat metsiään hyvin. Vuotuisista hakkuista huolimatta metsälön hiilinielu eli puuston hiilivarasto paisuu. Metsälö nielee ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Nieluvirta on 9,0 tonnia alkuainehiiltä vuodessa keskimetsälöön.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Euroopan unionin päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Tammikuun loppupuolella päästövirran hinta oli 24,2 Euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 88,7 Euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin.

Jos meillä olisi jo hiilipörssi, sen vuositulos Etelä-Savon keskimetsälölle olisi mukiinmenevä, 790 Euroa vuodessa. Hiilipörssi olisi tärkeä metsätiloille.

Veli Pohjonen

Pieksämäen lehti. Mielipide. 31.01.2019

Pohjoista biodieseliä on kaavailtu jo pitkään

Kemin biodiesel, Ajoksen sataman viereen rakennettavaksi kaavailtu uuden sukupolven jalostamo on Pohjois-Suomen merkittävimpiä biotalouden hankkeita. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi 2016 kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta.

Hankkeen vetäjäksi tuli kiinalainen yhtiö Kaidi. Raaka-aine on energiapuu. Dieselin tekotavaksi valikoitunee muunnos Saksassa 1920-luvulla keksitystä, alun perin kivihiiltä nesteyttävästä Fischer-Tropsch -synteesistä. Se nesteyttää myös energiapuun.

Keski-Pohjanmaa hyötyisi hiilipörssistä

Vuodesta toiseen järjestetyt kansainväliset ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla, viimeksi Puolassa joulukuussa. Päästöjä varten luotiin vuonna 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Päästöpörssi on onnistunut sangen kehnosti, sillä ilmakehän hiilidioksidi jatkaa hellittämätöntä nousuaan. Ilmastokamppailu tarvitsee päästöpörssin rinnalle laajempia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa.

Pohjanmaan hiilipörssi

Jo parinkymmenen vuoden ajan ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla. Sitä varten luotiin 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Päästöpörssi onnistui kehnosti. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus jatkaa nousuaan.

Kanta-Hämeen metsistä ei hiilijalanjälkeä

Hiilijalanjälki kertoo montako kiloa ilmakehään päätyy harmillista liikahiiltä, kun ajaa esimerkiksi autoaan tai lämmittää taloaan polttoöljyllä. Hiilijalanjälki mittaa paljonko ilmastopäästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, yritystäsi kohti, kuntaasi, maakuntaasi tai koko maatasi kohti.

Euroopan unioni on ollut kuluneen vuoden (2017) ajan huolestunut Suomen metsien hiilijalanjäljestä. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Tuleeko metsistämme ilmaston hiilijalanjälkiä, entistä useammin ja entistä painavampia?

Metsänhoitoa tehostettava – Päijät-Hämeen metsistä vuotaa taivaalle hiiltä 7 miljoonalla eurolla vuodessa

Ilmastokamppailuun ehdotettiin vuonna 2018 hiilipörssiä, viimeksi pääministeri Juha Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa. Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilen lähdevirroista merkittävimpinä pysyvät vielä pitkään fossiilisten polttoaineiden päästöt.

Uuden ajattelun hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsien hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin tuloa hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Maakunnallinen hiilipörssi olisi Kymenlaakson metsätaloudelle kiusallinen

Ilmastokamppailuun ehdotettiin vuonna 2018 hiilipörssiä, viimeksi pääministeri Juha Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa. Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilen lähdevirroista merkittävimpinä pysyvät vielä pitkään fossiilisten polttoaineiden päästöt.

Uuden ajattelun hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsien hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin tuloa hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta. Hiilipörssin voi luoda sekä EU:n tasolle että valtakunnalliselle tasolle. Pörssin taloudellista merkitystä voi tarkastella myös maakunnan tasolla.

Varsinais-Suomen maakunta hyötyisi hiilipörssistä

Toistaiseksi varsin kehnosti onnistunut ilmastokamppailu hakee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä loppuvuoden 2018 ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Satakunta voi joutua myös hiilen lähdevirtaan

Ilmastokamppailuun ehdotettiin vuonna 2018 hiilipörssiä, viimeksi pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa. Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilen lähdevirroista merkittävimpinä pysyvät vielä pitkään fossiilisten polttoaineiden päästöt.

Uuden ajattelun hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsien hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin tuloa hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Etelä-Savo hyötyisi hiilipörssistä

Toistaiseksi varsin kehnosti onnistunut ilmastokamppailu hakee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin.

Kainuu hyötyisi hiilipörssistä

Toistaiseksi varsin kehnosti onnistunut ilmastokamppailu tarvitsee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä hiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin määrittämä maksu hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Pohjois-Pohjanmaa hyötyisi hiilipörssistä

Vuodesta toiseen järjestetyt kansainväliset ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla, viimeksi Puolassa joulukuussa. Päästöjä varten luotiin vuonna 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Päästöpörssi on onnistunut sangen kehnosti, sillä ilmakehän hiilidioksidi jatkaa hellittämätöntä nousuaan. Ilmastokamppailu tarvitsee päästöpörssin rinnalle laajempia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun (2018) ilmastoseminaarissa.

Risupaketille on vihdoin valoa, mutta sen etenemistä on jatkuvasti seurattava

Sana ri­su­pa­ket­ti on pe­räi­sin vuo­den 2002 väit­te­lys­tä sii­tä, tar­vit­sem­me­ko vii­det­tä ydin­voi­ma­laa vai em­me. Ri­su­pa­ket­ti koot­tiin uu­siu­tu­van ener­gi­an, eten­kin ener­gi­a­puun tuo­tan­non tu­ki­lu­pauk­sek­si. Ri­su­pa­ke­til­la vii­des ydin­voi­ma­la (Ol­ki­luo­to kol­mo­nen) saa­tiin edus­kun­nas­sa lo­pul­ta läpi. Kan­sa­ne­dus­ta­jat­han oli­vat vuon­na 1992 yl­lät­tä­en kaa­ta­neet jo sil­loin yri­te­tyn ydin­voi­man li­säyk­sen.

Vuo­den 2002 ri­su­pa­ket­ti oli sil­ti vain sa­na­he­li­nää. Se ei si­säl­tä­nyt mi­tat­ta­via ta­voit­tei­ta, esi­mer­kik­si sitä kuin­ka ener­gi­a­puun mää­rää kuu­ti­ois­sa oli mää­rä li­sä­tä vuo­sien saa­tos­sa.

Keski-Suomen puuston hiilivarasto paisuu

Vuodesta toiseen järjestettävät kansainväliset ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla, viimeksi Puolassa joulukuussa. Päästöjä varten luotiin 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Sekä ilmastokokoukset että päästöpörssi ovat onnistuneet sangen kehnosti. Ilmakehän hiilidioksidi jatkaa nousuaan, kokouksesta toiseen.

Hiilidioksidin kaksoissieppaus tekee bioenergiasta entistä kilpailukykyisempää

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivisti lokakuun (2018) kohutussa raportissaan ilmastokamppailun kolmeen keinoon. Ensiksi, fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Toiseksi, metsää on viljeltävä lisää. Nämä keinot olivat jo tuttuja, mutta kolmas keino yllätti: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Hiilidioksidin talteenottoa on tutkittu yli neljännesvuosisata. Ajatuksen esitti ensimmäisenä italialainen tiedemies Cesare Marchetti. Hän ehdotti 1977, että siepataan ilmakehää lämmittävä hiilidioksidi talteen eurooppalaisista kivihiilen ja maakaasun voimaloista.

Puu palaa takaisin ilmastokamppailuun

Kymmenen vuotta sitten pienikokoisesta puusta maksettiin nykyistä paremmin, ja sille oli useampi ostaja. Puunkasvattaja saattoi valita, myykö tien varren puupinonsa tavalliseen tapaan sellutehtaalle vai myykö sen sähköä ja kaukolämpöä puusta jauhavalle voimalalle.

Energiapuun kauppaa ohjaa talouslaskennan varjohinta. Puunsa myyntiin korjanneelle se on ylin kuutiohinta, minkä voimala suostuu maksamaan tienvarteen pinotusta pienpuusta. Puusta saatavan energian on oltava voimalalle hivenen kivihiiltä halvempaa.

1990-luvun energiatavoitteinen puunjalostusohjelma oli menestys

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 metsäsektorille energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Ohjelma liittyi silloin lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan (Olkiluoto kolmosen) vaihtoehtojen laskentaan.

Lisäsähkön tarve oli tullut metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista uusista paperitehtaista. Niitä suunniteltiin tuottamaan paperia 1900-luvun lopulla vallinneella sanomalehden ja aikakauslehden nousukaudella.

Ilmastopaneeli on bioenergian puolella

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivisti lokakuussa (2018) ilmastokamppailun kolmeen keinoon. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Metsää on viljeltävä lisää. Kolmas keino yllätti: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Ilmastopaneeli puoltaa monipuolista bioenergiaa

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivisti lokakuun kohutussa raportissaan ilmastokamppailun kolmeen keinoon: fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä, metsää on viljeltävä lisää sekä hiilidioksidia otettava talteen ja varastoitava bioenergian käytön yhteydessä.

Hiilidioksidin talteenottoa on tutkittu yli neljännesvuosisata. Ajatuksen esitti ensimmäisenä italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti. Hän ehdotti 1977, että siepataan ilmakehää lämmittävä hiilidioksidi talteen eurooppalaisista kivihiili- ja maakaasuvoimaloista.

Energiapeltojen ja -metsien maaluokka

Ihmiselle kiusallisten jätteiden mutta kasvien tarvitsemien ravinteiden kierrätyksestä on tulossa 2000-luvulla yhä suurempi ongelma. Tyyppiesimerkki on jäteveden puhdistuksessa eroteltava typpi- ja osin fosforipitoinen liete, jota emme osaa kierrättää peltoon tai metsään. Lieteongelma syvenee myös biokaasuvoimaloiden yleistyessä. Kaikki biomassahan ei muunnu kaasuksi. Osa jää aina kiinteäksi mädätysjätteeksi, jonka loppusijoituksesta voi tulla ongelma.

Kaksoissieppaus vähentää ilmakehän hiilidioksidia

KANSAINVÄLINEN ilmastopaneeli tiivistää ilmastonmuutoksen torjunnan kolmeen keinoon. Vähennetään fossiilisten polttoaineiden käyttöä ja viljellään lisää metsiä. Kolmas keino on vähemmän tutkittu: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä.”

Hiilidioksidin talteenoton ja varastoimisen varhainen esittäjä oli italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti. Hän julkaisi vuonna 1977 mielikuvituksellisen suunnitelman: Siepataan hiilidioksidi Euroopan voimaloista ja kerätään se maakaasuputkiston kaltaiseen verkkoon. Johdetaan hiilidioksidi Välimeren suulle ja pumpataan Atlantin pohjaan. Paineessa hiilidioksidi nesteytyy ja varastoituu syvänmeren pohjassa ikuisesti.

Ilmastolle ystävälliselle bioenergialle tuli tarve

Kansainvälinen ilmastopaneeli (IPCC) tiivistää lokakuun raportissaan ilmastokamppailun kolmeen keinoon. Fossiilisten polttoaineiden käyttöä on vähennettävä. Metsää on viljeltävä lisää. Kolmas keino yllätti: ”Hiilidioksidin talteenotto ja varastoiminen bioenergian käytön yhteydessä”.

Hiilidioksidin talteenottoa on tutkittu jo yli neljännesvuosisata. Ajatuksen esitti ensimmäisenä italialainen systeemianalyysin tiedemies Cesare Marchetti. Hän ehdotti 1977, että siepataan ilmakehää lämmittävä hiilidioksidi talteen Euroopan kivihiilen ja maakaasun voimaloista.

Ilmastonmuutos ravistelee metsäverotusta

Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme hiilijalanjälki? Ja jos syntyy, mikä vaikutus sillä on metsäverotukseen.

Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 90 700 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.

Viljely on metsien menestyksekkäintä hoitoa

Talousmetsän avohakkuu ja sitä seuraava metsänviljely puhuttavat taas. Luontojärjestöt käynnistivät keväällä aiheesta kansalaisaloitteen. Tavoite on lopettaa avohakkuut metsähallituksen mailla ja palata metsien alkuperäisiin poimintahakkuisiin.

Kansalaisaloitteen uskoisi menevän läpi. 70 prosenttia suomalaisista karsastaa avohakkuita. Avohakkuusta luopuminen puhuttaa myös yksityisiä metsänkasvattajia.

Metsien merkitys ilmaston muutoksessa vahvistuu

Vielä 10 000 vuotta sitten maapallo näkyi avaruuteen nykyistä vehreämpänä. Luonnonmetsät peittivät 48 prosenttia maapallon maapinnasta. Vehreä kasvusto eli biomassa koostuu valtaosin puiden rungoista, oksista, lehdistä ja juurista. Alkuainehiiltä niissä oli kaikkiaan 850 miljardia tonnia. Ilmakehässä oli alkuainehiiltä 550 miljardia tonnia.

Piakkoin jääkauden jälkeen metsää alkoi ihmiskunnan kasvun kera hävitä, ensin hitaasti mutta 1700-luvulla virinneen teollistumisen kauden myötä alati kiihtyen. Tänään metsämme ovat huvenneet niin, että biomassan hiilen koko määrä maapallolla on pudonnut tasolle 550 miljardia tonnia. Ilmakehän hiilen määrä on vastaavasti noussut.

Jätevedet odottavat ekopuh­dis­ta­moita

Ny­ky­ta­lou­tem­me pääs­tää luon­toon kiu­sal­li­sia ai­nek­sia. Typ­peä ja fos­fo­ria kar­kaa re­he­vöit­tä­mään ojia, pu­ro­ja, jo­kia, jär­viä ja lo­pul­ta Itä­mer­ta. Hel­tei­se­nä ke­sä­nä sen ovat Suo­men­lah­den ran­ni­kol­la asu­vat näh­neet me­ren pin­nal­la kel­lu­vi­na vi­her­le­vän laut­toi­na.

Puh­dis­ta­mo­jen kas­va­va on­gel­ma ovat pois­tu­van puh­to­ve­den lää­ke­jää­mät. Nii­den ha­jot­ta­mi­seen tai py­säyt­tä­mi­seen ei­vät ny­ky­puh­dis­ta­mot pys­ty. Maa­il­man­laa­jui­sek­si kas­va­va on­gel­ma on muo­vin mik­ro­hiuk­kas­ten va­lu­mi­nen jo­kiin ja lo­pul­ta me­riin.

Energiatavoitteinen puunjalostus oli menestyksekäs ohjelma

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 metsäsektorille energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Ohjelma liittyi silloin lisäsähkön tarpeeseen kaavaillun viidennen ydinvoimalan – Olkiluoto kolmosen – vaihtoehtojen laskentaan.

Lisäsähkön tarve tuli metsäteollisuudesta, kuumahierteeseen perustuvista uusista paperitehtaista. Niitä suunniteltiin tuottamaan paperia 1900-luvun lopulla vallinneella sanomalehden ja aikakauslehden nousukaudella.

Energiapuu mukana ilmastokamppailussa

Ilmastokamppailu käy yhä kuumempana. Päästömaksulla korotetun kivihiilen hinta nousee. Lämpö- ja sähkövoimalat etsivät uusiutuvaa vaihtoehtoa. Vahvin on energiapuu, se kummittelee nollarajan takana.

Metsätaloudessa nollaraja kertoi, kuinka etäältä kairan uittojoista yhtiöiden kannatti ostaa tukkia. Energiapuulla on nyt vastaava nollaraja. Se on kiusannut metsänkasvattajia jo vuosikaudet.

Ekosellun ennuste osui oikeaan

Joensuun yliopistossa kehitettiin 1992 metsäsektorille energiatavoitteinen puunjalostusohjelma. Tavoite oli lisätä uusiutuvaa energiaa ja hyödyntää metsistämme korjattava puu entistä tarkemmin. Ohjelma liittyi viidennen ydinvoimalan (Olkiluoto kolmosen) vaihtoehtojen silloiseen laskentaan.

Ohjelman ytimessä oli puuvoima. Se on energiaa, mikä on lähtöisin kasvatusmetsistä. Valtaosan puuvoimaa saamme metsäteollisuudesta. Sähköksi ja lämmöksi muuntuvat kuori, puru, hukkapalat ja sellun kylkiaine ligniini.

On järvi tää, helmi ain Koillismaan

Vasaraperän juhannustapahtumien ytimessä oli tänä vuonna yhteislaulutilaisuus kylän kesäteatterilla, Kitka-järven rannalla, Jäkälälahden pohjukassa. Laulu alkoi Kari Alajuuman jo klassiseksi kasvaneella kappaleella Kitka-valssi.

Samalla kun säe ”katveessa vaarain ja tuntureiden” soi, sitä laulanut yleisö ei ehkä tullut ajatelleeksi kuinka merkittävästä katveesta on kyse. Kitkajärvi ympäristöineen on yksi Euraasian mantereen vedenjakajia.