Pohjois-Suomi on vahvaa ilmastometsien aluetta

Ilmastokamppailu hakee uusia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä loppuvuoden 2018 ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen päästövirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssistä tuloa hyvin hoidettuun metsäänsä päätyvästä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Hiilipörssin voi luoda sekä EU:n tasolle että valtakunnalliselle tasolle. Pörssin taloudellista merkitystä voi tarkastella myös alueellisella tasolla, esimerkiksi vertailemalla Pohjois-Suomen (Pohjois-Pohjanmaa, Kainuu ja Lappi) ja Etelä-Suomen (muut maakunnat) metsien ilmastovaikutusta.

Luonnonvarakeskus on mitannut vuodesta 1921 lähtien metsiämme Hangosta Utsjoelle vedetyillä linjoillaan. Viimeksi alueelliset puuvarastot on laskettu kausille 2009-2013 ja 2014-2016. Ykköskaudella Pohjois-Suomessa oli runkopuuta 793 ja kakkoskaudella 847 miljoonaa kuutiota. Etelä-Suomessa lukemat olivat vastaavasti 1563 ja 1614 miljoonaa kuutiota.

Pohjois-Suomen koko maapinta-alaa (15 miljoonaa hehtaaria) kohti lasketut runkopuun määrät olivat 52,9 kuutiota hehtaarilla ykköskaudella ja 56,6 kuutiota hehtaarilla toisella kaudella. Etelä-Suomessa puuta on hehtaaria kohti selvästi enemmän. Ensimmäisellä kaudella siellä oli 100 kuutiota ja toisella kaudella 103 kuutiota hehtaarilla, maapinta-alaa (15,6 miljoonaa hehtaaria) kohti laskettuna.

Etelä-Suomen metsät kasvavat keskimäärin tiheämpinä ja puiltaan kookkaampina kuin Pohjois-Suomen metsät. Tämän huomaa talvimatkailun hiihtäjä vertaillessaan vaikkapa Kanta-Hämeen ja Kuusamon latujen metsämaisemia.

Runkopuusta johdettu hiilen määrä (rungot, oksat ja juuret) eli niin sanottu hiililuku oli Pohjois-Suomessa ensimmäisellä kaudella 18,7 ja toisella kaudella 20,0 tonnia alkuainehiiltä hehtaarilla. Etelä-Suomessa hiililuku oli vastaavasti 35,3 ja 36,5 tonnia hiiltä hehtaarilla. Eteläisten metsiemme hiilen nielu eli alkuainehiilen nieluvarasto on selvästi suurempi.

Metsien vuotuisen hiilen nieluvirran osalta tilanne on tasaisempi. Koko Pohjois-Suomeen päätyvä nieluvirta on keskimäärin 4,8 miljoonaa hiilitonnia vuodessa, Etelä-Suomen alueelle vastaavasti 4,5 miljoonaa hiilitonnia vuodessa. Yhtä maahehtaaria kohti nieluvirta on Pohjois-Suomessa 319 kiloa alkuainehiiltä vuodessa, Etelä-Suomessa vastaavasti 288 kiloa alkuainehiiltä vuodessa.

Pohjois-Suomen vahva hiilen nieluvirta kertoo, että täällä metsät ovat nyt kovimman kasvunsa vaiheessa. Sotien jälkeen hakatut Osaran aukot on metsitetty ja ne kasvavat pikkutukkia. Vuoden 1982 Lapin laki varmisti tehokkaan metsänviljelyn. Yli kolmikymmenvuotisia harvennusmetsiä maastossa riittää. Lisäksi metsäojitetut suomme puskevat puuta, etupäässä mäntyä ja hieskoivua.

Etelä-Suomen metsät ovat keskimäärin suhteellisesti iäkkäämpiä kuin Pohjois-Suomen metsät. Iäkkäät metsät ovat ohittaneet jo vahvimman kasvun vaiheensa, vahvimman hiilen nieluvirtansa.

Ilmastokamppailuun ehdotettu hiilipörssi tulee perustumaan hiilen vuotuisiin nieluvirtoihin, Vuotuiseen hiilen virtaan, fossiiliseen päästövirtaan on perustunut myös Euroopan unionissa jo 10 vuotta toiminut hiilidioksidin päästöpörssi.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. EU:n päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Tammikuun puolivälissä päästövirran hinta oli 22 Euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 80,7 Euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin.

Jos meillä olisi jo hiilipörssi, sen liikevaihto olisi melkoinen niin pohjoisessa kuin etelässä. Pohjois-Suomen metsien vuosittain nielemän hiilen arvo on 385 miljoonaa euroa, Etelä-Suomen vastaavasti 363 miljoonaa euroa.

Lukemia voi verrata esimerkiksi hiilidioksidin päästökaupan tuloihin valtiolle. Viime vuonna ne olivat koko Suomessa 252 miljoonaa euroa. Tai vertauksen voi tehdä valtion maksamaan Kemera-tukeen. Vuonna 2018 metsänhoitotöitä tuettiin koko Suomessa 56 miljoonalla eurolla.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä arvokkaampia metsien hiilen nielut ovat. Hiilipörssille löytyy lopulta ratkaisunsa. Nimenomaan Pohjois-Suomi hyötyisi hiilipörssistä, vahvojen ilmastometsiensä ansiosta. Niiden metsänkasvua voimme edelleen parantaa.

VELI POHJONEN

Kaleva. Artikkeli. 17.2.2019