Pohjanmaan hiilipörssi

Jo parinkymmenen vuoden ajan ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla. Sitä varten luotiin 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Päästöpörssi onnistui kehnosti. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus jatkaa nousuaan.

Ilmastokamppailu tarvitsee päästöpörssin rinnalle laajempia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä ilmastoseminaarissa joulukuussa.

Hiilipörssi sisältää sekä hiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin määrittämä maksu hyvin hoitamaansa metsään syntyneestä vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Hiilipörssi luotaneen sekä EU:n tasolle että valtakunnalliselle tasolle. Pörssin taloudellista merkitystä voi tarkastella myös maakunnan, tai maakunnallisen Metsäkeskuksen tasolla. Otetaan esimerkiksi Pohjanmaan maakunta.

Luonnonvarakeskus on mitannut Pohjanmaan rannikkometsiä vuodesta 1921. Viimeksi maakunnan puuvarasto on laskettu kausille 2009–2013 ja 2014–2017. Ykköskaudella Pohjanmaalla oli runkopuuta 63 ja toisella kaudella 68 miljoonaa kuutiota.

Pohjanmaan koko maapinta-alaa (0,78 miljoonaa hehtaaria) kohti lasketut runkopuun määrät olivat 81 kuutiota hehtaarilla ykköskaudella ja 88 kuutiota hehtaarilla toisella kaudella. Runkopuusta johdetut alkuainehiilen määrät (rungot, oksat ja juuret) olivat vastaavasti 28,7 tonnia ja 31 tonnia hehtaarilla.

Vuotuisista hakkuista huolimatta Pohjanmaan hiilinielu eli puuston hiilivarasto paisuu. Metsät nielevät ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Nieluvirta on keskimäärin 0,39 miljoonaa hiilitonnia vuodessa koko Pohjanmaan maakunnan alueelle.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Euroopan unionin päästöpörssi noteeraa sen jo päivittäin. Joulukuun puolivälissä 2018 päästövirran hinta on 21,9 Euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 80,3 Euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin, kun sama alkuainehiili siirtyy ilmakehästä metsiin.

Jos Pohjanmaalla olisi maakunnallinen tai Metsäkeskuksen hiilipörssi, sen liikevaihto olisi melkoinen. Pohjanmaan metsien vuosittain nielemän hiilen arvo on 31,5 miljoonaa euroa.

Keskimääräisen metsätilan koko Pohjanmaalla on tasolla 26 hehtaaria. Maakunnan keskimääräisillä lukemilla laskettuna tällaisen metsätilan vuosittain nielemän hiilen arvo on 1 058 Euroa.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä halutumpia ja arvokkaampia metsien hiilen nielut ovat. Hiilipörssille löytyy lopulta ratkaisunsa niin Suomessa, muualla Euroopassa kuin kaikkialla maapallolla.

Eri kokoluokan metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät voisivat osallistua hiilipörssiin määrittämällä vuosittain hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä esimerkiksi Metsäkeskuksen ylläpitämän metsaan.fi-palvelun avulla, erillisellä kännykkäsovelluksella tai laserkeilauksella.

Hiilipörssi tarkistaisi vuosi-ilmoituksen pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän vuotuisen hiilivirran, määrittäisi sen rahallisen arvon ja liittäisi sen hiilipörssin kaupankäyntiin.

Hyvin metsäänsä hoitava kokisi hiilipörssin tulonlähteenä. Entäpä metsiään säännöllisesti hakkaava ja puuta myyvä metsätilallinen, kiinnostuisiko hän hiilipörssistä? Jos hän hakkaa metsiään vaikkapa viiden tai kymmenen vuoden keskiarvolaskennan mukaan puuston kasvua enemmän, hiilipörssistä ei tulisikaan vuosituloa.

Hiilipörssi arvattavasti säätelisi hakkuita niin, että ennen niitä puusto olisi kasvanut nykyistä kookkaammaksi. Myös jatkuva metsän kasvatus saisi hiilipörssistä etua.

Veli Pohjonen

Pohjalainen. Mielipide. 27.1.2019.