Thursday, October 11, 2018

Ilmastonmuutos ravistelee metsäverotusta


Ilmastolaskennan hiilijalanjälki mittaa paljonko päästöjä lähtee taivaalle itseäsi kohti, metsätilaasi kohti tai koko maakuntaasi kohti. Biotalous paisuu, hakkuut lisääntyvät. Syntyykö metsistämme hiilijalanjälki? Ja jos syntyy, mikä vaikutus sillä on metsäverotukseen.

Voimme käyttää laskennan esimerkkinä suomalaista yhteismetsää. Pinta-alaltaan niistä suurin on Kuusamossa, yhteensä 90 700 hehtaaria. Sitä hakataan vuosittain, hakkuuaukkoja istutetaan, taimikkoja hoidetaan ja nuoria metsiä harvennetaan.

Yhteismetsän puusto on mitattu vuosina 2003 ja 2016. Lähtövuonna runkopuuta oli 3,9 ja loppuvuonna 5,2 miljoonaa kuutiota.

Koko maapinta-alaa kohti puuta oli 47 kuutiota hehtaarilla lähtövuonna ja 57 kuutiota loppuvuonna. Runkopuusta johdettu alkuainehiilen määrä (rungot, oksat ja juuret) oli vastaavasti 16,5 tonnia vuonna 2003 ja 20,2 tonnia hehtaarilla vuonna 2016. Hakkuista huolimatta hiililuku kasvaa.

Hiilijalanjälkeä ei yhteismetsästä synny. Yhteismetsä on ilmastometsä. Vuonna 2016 ilmastohiilen nieluvirta Kuusamon yhteismetsään oli 0,39 hiilitonnia maahehtaaria kohti.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. EU:n pörssit hinnoittelevat sen, tosin vielä vain fossiilisille polttoaineille. Helmikuun loppupuolella päästövirran hinta oli 34,8 euroa alkuainehiilen tonnilta.

Hinta mataa pohjalukemissaan. Tähän kiinnitti huomiota ilmastokamppailua vetävä Ranskan presidentti Macron. Hän ehdotti joulukuussa 2017 järjestämässään Pariisin seurantakokouksessa, että päästöhiilen hinta nostetaan nykyisestään kolminkertaiseksi, tasolle 110 euroa hiilitonnilta.

Jos yhteismetsä laskuttaisi vähimmäishinnalla EU:n ilmastorahastoa vuotuisesta hiilen nieluvirrastaan, tulos olisi melkoinen. Yhtä maahehtaaria kohti laskutus olisi 13,5 euroa vuodessa. Koko maa-alalta vuosilaskutus olisi 1,2 miljoonaa euroa.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä arvokkaampia metsien hiilivarastot ovat. Niille löytyy lopulta rahoituksensa niin Euroopassa kuin kaikkialla maapallolla. Ja rahoituksen suuruus tulee olemaan sitä luokkaa, että metsäverotus kiinnostuu siitä.

Ilmastonmuutoksen merkitys on niin syvällinen ja pitkäkestoinen, että metsien hiiltä ei tulla kytkemään hetkellisiin tukiaisiin. Se on luontevampaa kytkeä vakiintuneeseen metsäverotukseen.

Metsätilat, yhteismetsät ja yhtiömetsät ilmoittaisivat vuosittaisessa veroilmoituksessa hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä metsaan.fi palvelun avulla tai kännykkäkuvaukseen perustuvalla sovelluksella.

Verotoimisto laskee vuosi-ilmoituksen pohjalta metsätilan, yhteismetsän tai yhtiömetsän vuotuisen hiilivirran suunnan ja suuruuden, määrittää sen rahallisen arvon ja liittää sen verojen koko pakettiin. Hiilitonnin vuosihinnan määrittää verohallinto, päivärahan tai kilometrikorvauksen tapaan.

Hyvin metsäänsä hoitava kokee hiilimaksun veronpalautuksena. Huonosti metsäänsä hoitava kokee hiilimaksun jälkiverona. Hän, hänen yhteisönsä tai yhtiönsä oli hakannut metsää kasvua enemmän ja aiheuttanut hiilijalanjäljen. Siitä on oikein ja kohtuullista maksaa ilmastoveroa.

VELI POHJONEN

Miilu. Mielipide. 7.3.2018.

No comments: