Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja

Kuluneen neljännesvuosisadan aikana maataloutemme on hiipunut. Sen huomaa etenkin sisämaan karjatalouden alueilla matkaava. Näemme rapistuvia tai jo autioituneita, aiemmin karjatiloja. Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja.

Maatalous on aina tuottanut vihreää biomassaa. Tänään sitä tarvitaan bioenergiaksi, etenkin biopolttonesteeksi.

Kun tankkaat bensiiniautoasi, ostat jo hivenen maataloudesta peräisin olevaa bioenergiaa. Etanolia on bensiinin seassa viisi tai kymmenen prosenttia. Loput tulee fossiilisesta öljystä.

Liikenteen etanoli on 1970-luvulla maatiloille kehitetyn energiaviljelyn näkyvin tuote. Alkusysäys tuli öljykriiseistä. Kehitystyötä tarvittiin silti 30 vuotta, ennen kuin maailmantalous otti energiaviljelyn tosissaan. Se tapahtui 2005, kun etanoli pääsi Chicagon pörssiin. Sen jälkeen etanolin tuotanto on USA:ssa nelinkertaistunut.

Meillä energiaviljelyn ensimmäinen kokeilu järjestettiin 1973 turvemaan pellolla Perä-Pohjolan koeasemalla. Mukana olivat lyhytkiertoviljelyn puulajit: pajut, hybridihaapa ja harmaaleppä. Parhaiten biomassaa tuotti siperialaisperäinen vesipaju.

Pian energiaviljelyssä käytiin Suomessakin läpi kaikki biomassakasvit, joista voi tislata autojen alkoholia. Harkinnassa olivat lyhytkiertopuiden lisäksi sokerijuurikas, rypsi, peruna, vehnä, ohra, viljan olki ja ruokohelpi.

Lyhytkiertopuiden energiaviljelyyn keskittyi Kannukseen 1979 perustettu energiametsäkoeasema. Se tutki bioenergian kasvatusta 38 vuoden ajan.

Maailman etanoli tislataan nyt pääosin kahdesta energiaviljelyn kasvista: maissista ja sokeriruo’osta. Vahvimpia alkutuottajia ovat USA:n farmarit, maissilla. Kakkonen on Brasilia, sokeriruo’olla. EU on etanolin tuottajista kolmantena.

Energiaviljely ja etanoli etenevät maailmalla. Suomessa kehitys mataa alkuvaiheessaan. Kouvolaan suunniteltu, olkeen perustuva etanolin laitos oli vähällä toteutua. Vuoden 2017 puolivälissä kiinalaiset rahoittajat kuitenkin vetäytyivät hankkeesta. He kyllästyivät EU:n hämäriin kannanottoihin energiaviljelystä ja ylipäänsä bioenergiasta.

Sieviin on 2010-luvun ajan kaavailtu ruokohelpeen ja lehtipuun hakkeeseen perustuvaa etanolin laitosta. Hanke on monimutkaisen suunnitteluketjunsa loppusuoralla.

Kertaluokkaa suurempi on UPM:n suunnittelema Kotkan laitos. Se käyttäisi raaka-aineenaan kotimaista metsäbiomassaa ja sen lisäksi Uruguayssä energiaviljellystä, kaalinsukuisesta etiopiansinapista uutettua, Suomeen laivattua kasviöljyä.

Energiaviljely olisi meilläkin elvytettävä. Kuihtuva maataloutemme odottaa vaihtoehtoja. Lyhyen kierron metsäpuiden viljely toisi myös lisää raaka-ainetta eri puolille maatamme suunnitelluille biotuotetehtaille.

VELI POHJONEN

Orimattilan Sanomat. Mielipide. 18.6.2019