Metsänhoitoa tehostettava – Päijät-Hämeen metsistä vuotaa taivaalle hiiltä 7 miljoonalla eurolla vuodessa

Ilmastokamppailuun ehdotettiin vuonna 2018 hiilipörssiä, viimeksi pääministeri Juha Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa. Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilen lähdevirroista merkittävimpinä pysyvät vielä pitkään fossiilisten polttoaineiden päästöt.

Uuden ajattelun hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsien hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin tuloa hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Hiilipörssin voi luoda sekä EU:n tasolle että valtakunnalliselle tasolle. Pörssin taloudellista merkitystä voi tarkastella myös maakunnan tasolla.

Luonnonvarakeskus (Luke) on mitannut metsiämme vuodesta 1921, Hangosta Utsjoelle ulottuvilla 26 kilometrin (Etelä-Suomessa 13 kilometrin) välisillä linjoillaan. Ruhtinaallisen runsaan, pitkän aikajakson kattavan ja koko maamme peittävän otannan perusteella kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että Suomen puuston kokonaismäärä on noussut jo vuosia.

Samassa suhteessa on kasvanut metsiemme alkuainehiilen nielu. Pohjimmiltaan valtakunnallisen hiilipörssin on perustuttava Luken jatkuviin metsämittauksiin.

Kasvaako metsien alkuainehiilen määrä jokaisessa maakunnassa? Otetaan esimerkiksi Päijät-Häme.

Luken mittausdata on ryhmitelty maakunnittain vasta siitä lähtien (2009), kun siirryimme läänijaosta maakuntajakoon. Maakunnalliset puuvarastot on laskettu kausille 2009–2013 ja 2014–2016. Ykköskaudella Päijät-Hämeessä oli runkopuuta 58 ja toisella kaudella 57 miljoonaa kuutiota.

Päijät-Hämeen koko maapinta-alaa (0,56 miljoonaa hehtaaria) kohti lasketut runkopuun määrät olivat 103 kuutiota hehtaarilla ykköskaudella ja 101 kuutiota hehtaarilla toisella kaudella. Runkopuusta johdetut alkuainehiilen määrät (rungot, oksat ja juuret) olivat vastaavasti 36,4 tonnia ja 35,7 tonnia hehtaarilla.

Vuotuiset hakkuut, teollistuminen, esikaupunkien laajeneminen, maanteiden rakentaminen ja muut rakennemuutokset ovat aikaansaaneet Päijät-Hämeen metsien hiilen lähdevirran. Maakunta päästää taivaalle biologista alkuainehiiltä, fossiilisen hiilen lisäksi. Biologinen (puiden) lähdevirta oli keskimäärin 88 000 hiilitonnia vuodessa koko Päijät-Hämeen alueelta.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. EU:n päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Tammikuun alkupuolella päästövirran hinta oli 22,7 euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 83,3 euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin.

Jos Päijät-Hämeessä olisi maakunnallinen hiilipörssi, se olisi maakunnan metsätaloudelle kiusallinen. Päijät-Hämeen metsien vuosittain taivaalle lähettämän hiilen arvo – päästösakko tai ilmastovero – on tasoa seitsemän miljoonaa euroa.

Tasoa voi verrata esimerkiksi valtion saamaan fossiilisen hiilidioksidin päästökaupan tuloon. Viime vuonna se oli koko Suomessa 252 miljoonaa euroa. Vertauksen voi tehdä myös valtion maksamaan Kemera-tukeen. Vuonna 2018 metsänhoitotöitä tuettiin koko Suomessa 56 miljoonalla eurolla.

Luken mittaustulokset paljastavat, että maakunta voi myös joutua metsien hiilen lähdevirtaan. Päijät-Häme ei ole tässä maakuntana yksin. Suomen 19 maakunnasta myös Kymenlaaksossa, Uudellamaalla ja Satakunnassa on ollut Luken viime mittauskaudella hiilen lähdevirta.

Onneksi loput 15 maakuntamme hiilen nieluvirtoineen korvaavat moninkertaisesti neljän maakunnan kiusalliset metsäpäästöt.

Päijät-Hämeen metsien ilmastotulos vaatinee jatkotoimenpiteitä. Luken lienee kaiken varalta mitattava Päijät-Hämeen metsiä entistä useammin, ja laskentaan kannattaa ottaa mukaan läänijaon kaudella (ennen vuotta 2009) kerätty aineisto.

Joka tapauksessa Päijät-Hämeen metsänhoito tarvitsee tehostamista. Uuden ajan metsänviljelyn, parannetun taimikonhoidon ja metsänlannoituksen mahdollisuudet tunnemme jo. Nopein tapa vahvistaa metsien alkuainehiilen nielua on nopeakasvuisten lehtipuiden lyhytkiertoviljely niille sopivilla mailla.

Veli Pohjonen

Etelä-Suomen Sanomat. Mielipide. 20.1.2019