Satakunta voi joutua myös hiilen lähdevirtaan

Ilmastokamppailuun ehdotettiin vuonna 2018 hiilipörssiä, viimeksi pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun ilmastoseminaarissa. Hiilipörssi sisältää sekä alkuainehiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilen lähdevirroista merkittävimpinä pysyvät vielä pitkään fossiilisten polttoaineiden päästöt.

Uuden ajattelun hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsien hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin tuloa hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Hiilipörssin voi luoda sekä EU:n tasolle että valtakunnalliselle tasolle. Pörssin taloudellista merkitystä voi tarkastella myös maakunnan tasolla.

Luonnonvarakeskus (Luke) on mitannut säännöllisesti metsiämme vuodesta 1921, Hangosta Utsjoelle ulottuvilla 26 kilometrin (Etelä-Suomessa 13 kilometrin) välisillä linjoillaan. Ruhtinaallisen runsaan, pitkän aikajakson kattavan ja koko maamme peittävän otannan perusteella kaikki lienevät yhtä mieltä siitä, että Suomen puuston kokonaismäärä on noussut jo vuosia.

Samassa suhteessa on kasvanut metsiemme alkuainehiilen nielu. Pohjimmiltaan valtakunnallisen hiilipörssin on perustuttava Luken jatkuviin metsämittauksiin.

Mutta kasvaako metsien alkuainehiilen määrä jokaisessa maakunnassa? Otetaan esimerkiksi Satakunta.

Luken mittausdata on toistaiseksi ryhmitelty maakunnittain vasta siitä lähtien (2009), kun siirryimme läänijaosta maakuntajakoon. Maakunnalliset puuvarastot on laskettu kausille 2009-2013 ja 2014-2016. Ykköskaudella Satakunnassa oli runkopuuta 76 ja toisella kaudella 74 miljoonaa kuutiota.

Satakunnan koko maapinta-alaa (0,82 miljoonaa hehtaaria) kohti lasketut runkopuun määrät olivat 92,3 kuutiota hehtaarilla ykköskaudella ja 89,9 kuutiota hehtaarilla toisella kaudella. Runkopuusta johdetut alkuainehiilen määrät (rungot, oksat ja juuret) olivat vastaavasti 32,6 tonnia ja 31,8 tonnia hehtaarilla.

Vuotuiset hakkuut, teollistuminen, esikaupunkien laajeneminen, maanteiden rakentaminen ja muut rakennemuutokset ovat aikaansaaneet Satakunnan metsien hiilen lähdevirran. Maakunta päästää taivaalle biologista alkuainehiiltä, fossiilisen hiilen lisäksi. Biologinen (puiden) lähdevirta oli keskimäärin 0,18 miljoonaa hiilitonnia vuodessa koko Satakunnan alueelta.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Euroopan unionin päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Tammikuun 2019 alkupuolella päästövirran hinta oli 22,4 Euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 82,1 Euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin.

Jos Satakunnassa olisi maakunnallinen hiilipörssi, se olisi maakunnan metsätaloudelle kiusallinen. Satakunnan metsien vuosittain taivaalle lähettämän hiilen arvo – päästösakko tai ilmastovero – on tasoa 15 miljoonaa euroa. Sitä voi verrata esimerkiksi valtion saamaan fossiilisen hiilidioksidin päästökaupan tuloon. Viime vuonna se oli koko Suomessa 252 miljoonaa euroa. Tai vertauksen voi tehdä valtion maksamaa Kemera-tukeen. Vuonna 2018 metsänhoitotöitä tuettiin koko Suomessa 56 miljoonalla eurolla.

Luken mittaustulokset paljastavat, että maakunta voi myös joutua metsien hiilen lähdevirtaan. Satakunnan metsien kiusallinen ilmastotulos vaatinee jatkotoimenpiteitä. Luonnonvarakeskuksen lienee kaiken varalta mitattava Satakunnan metsiä entistä useammin, ja laskentaan kannattaa ottaa mukaan läänijaon kaudella (ennen vuotta 2009) kerätty aineisto.

Joka tapauksessa Satakunnan metsänhoito tarvitsee tehostamista. Uuden ajan metsänviljelyn, parannetun taimikonhoidon ja metsänlannoituksen mahdollisuudet tunnemme jo. Nopein tapa vahvistaa metsien alkuainehiilen nielua on nopeakasvuisten lehtipuiden lyhytkiertoviljely niille sopivilla mailla.

VELI POHJONEN

Satakunnan Kansa. Mielipide. 14.1.2019