Pohjois-Pohjanmaa hyötyisi hiilipörssistä

Vuodesta toiseen järjestetyt kansainväliset ilmastokokoukset ovat keskittyneet hiilidioksidin päästöihin maapallolla, viimeksi Puolassa joulukuussa. Päästöjä varten luotiin vuonna 2004 Euroopan unionin sisäinen hiilidioksidin päästöpörssi. Sen tavoite oli hillitä fossiilihiilen lähdevirtoja taivaalle.

Päästöpörssi on onnistunut sangen kehnosti, sillä ilmakehän hiilidioksidi jatkaa hellittämätöntä nousuaan. Ilmastokamppailu tarvitsee päästöpörssin rinnalle laajempia keinoja. Sellaiseksi on ehdotettu hiilipörssiä, muun muassa pääministeri Sipilän järjestämässä joulukuun (2018) ilmastoseminaarissa.

Hiilipörssi sisältää sekä hiilen lähdevirrat ylös taivaalle että hiilen nieluvirrat taivaalta alas. Hiilipörssi keskittyy erityisesti kasvavien metsiemme hiilinieluihin. Metsänkasvattajalle on oikein ja kohtuullista saada hiilipörssin määrittämä maksu hyvin hoidettuun metsään päätyneestä, vuotuisesta hiilen nieluvirrasta.

Hiilipörssin voi luoda sekä EU:n tasolle että valtakunnalliselle tasolle. Pörssin taloudellista merkitystä voi tarkastella myös maakunnan tasolla. Otetaan esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa.

Luonnonvarakeskus on mitannut metsiämme vuodesta 1921. Viimeksi maakunnalliset puuvarastot on laskettu kausille 2009–2013 ja 2014–2016. Ykköskaudella Pohjois-Pohjanmaalla oli runkopuuta 240 ja toisella kaudella 258 miljoonaa kuutiota.

Pohjois-Pohjanmaan koko maapinta-alaa (3,55 miljoonaa hehtaaria) kohti lasketut runkopuun määrät olivat 67,6 kuutiota hehtaarilla ykköskaudella ja 72,7 kuutiota hehtaarilla toisella kaudella. Runkopuusta johdetut alkuainehiilen määrät (rungot, oksat ja juuret) olivat vastaavasti 23,9 tonnia ja 25,7 tonnia hehtaarilla.

Vuotuisista hakkuista huolimatta Pohjois-Pohjanmaan hiilinielu eli puuston hiilivarasto paisuu. Metsät nielevät ilmakehästä hiiltä vuodesta toiseen. Nieluvirta on keskimäärin 1,59 miljoonaa hiilitonnia vuodessa Pohjois-Pohjanmaan alueelle.

Hiilen virroilla on rahallinen arvonsa. Euroopan unionin päästöpörssi noteeraa sen päivittäin. Vuodenvaihteessa päästövirran hinta oli 25 Euroa hiilidioksidin tonnilta. Alkuainehiiltä kohti laskettuna hinta on 91,7 Euroa tonnilta. Samaa lukemaa voi käyttää hiilipörssissäkin.

Jos Pohjois-Pohjanmaalla olisi maakunnallinen hiilipörssi, sen liikevaihto olisi melkoinen. Pohjois-Pohjanmaan metsien vuosittain nielemän hiilen arvo on 146 miljoonaa euroa. Sitä voi verrata esimerkiksi hiilidioksidin päästökaupan tuloihin. Viime vuonna ne olivat koko Suomessa 252 miljoonaa euroa.

Mitä pidemmälle ilmastonmuutos etenee, sitä halutumpia metsien hiilen nielut ovat. Hiilipörssille löytyy lopulta ratkaisunsa. Pohjois-Pohjanmaa hyötyisi hiilipörssistä, hyvän metsänkasvunsa ansiosta.

Eri kokoluokan metsätilat voivat osallistua hiilipörssiin määrittämällä vuosittain hiilivarastonsa sen hetkisen suuruuden. Hiilivaraston laskenta on tänä päivänä edistynyt. Sen voi tehdä metsaan.fi palvelun avulla, erillisellä kännykkäsovelluksella tai laserkeilauksella.

Hiilipörssi tarkistaisi vuosi-ilmoituksen pohjalta metsätilan vuotuisen hiilivirran, määrittäisi sen rahallisen arvon ja liittäisi sen hiilipörssin kaupankäyntiin.

Hyvin metsäänsä hoitava kokisi hiilipörssin tulonlähteenä. Entäpä metsiään säännöllisesti hakkaava ja puuta myyvä metsätilallinen, kiinnostuisiko hän hiilipörssistä? Jos hän hakkaa metsiään niiden kasvua enemmän, vaikkapa viiden tai kymmenen vuoden keskiarvolaskennan mukaan, hiilipörssistä ei tulisikaan hänelle vuosituloa.

Hiilipörssi arvattavasti säätelisi hakkuita niin, että puusto kasvaisi nykyistä kookkaammaksi. Myös jatkuva metsän kasvatus saisi hiilipörssistä etua.

Veli Pohjonen

Rantapohja. Keskustelemme -palsta. 08.01.2019



RANTAPOHJA