Puhtaus on puupelletin valtti

Puupelletin isä on saksalaisperäinen keksijä Rudolf W. Gunnerman, joka muutti 1949 Yhdysvaltoihin vain 20 dollaria taskussaan, mutta pää täynnä ideoita.

Gunnerman patentoi 1976 Woodex-pelletin. Sen raaka-ainetta olivat puun tähteet, kuten sahanpuru. Pellettiään hän ehdotti 1970-luvun energiakriisissä kivihiilen vaihtoehdoksi. Gunnerman oli ensimmäisiä, joka ymmärsi biopolttoaineen vähärikkisyyden ja vähätuhkaisuuden edut. Kivihiilessä 200 kertaa enemmän rikkiä ja 17 kertaa enemmän tuhkaa kuin puupelletissä.

Metsän viljelylaina laittaisi puuta myyntiin

Suomessa on 376'000 yksityistä metsälöä eli yksityisen veronmaksajan, perheen, kuolinpesän tai verotusyhtymän nimissä olevaa metsätilaa. Metsälöksi tilaa sanotaan silloin, kun sillä on metsää vähintään kaksi hehtaaria. Metsälö voi koostua useammastakin palstasta. Vuonna 2013 metsälön keskikoko oli 30,1 hehtaaria.

Perhemetsät kasvavat valtaosan metsäteollisuuden puusta. Puun myynti kuitenkin takkuaa. Luonnonvarakeskuksen mukaan kolmannes metsälöiden alasta on sellaista, missä ei ole hakattu 30 vuoteen mitään.

Kannot kaskesta

Kainuun klas­sik­ko­kir­jai­lija Ilmari Kianto kuvaa verevästi vuoden 1909 romaanissaan Punainen Viiva, kuinka kantoja taannoin väännettiin kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin.

Kantojen vääntö oli mielessä metsä­o­ji­tuksen nestorilla, haapa­ve­ti­sellä professori Olavi Huikarilla vuonna 1972. Hän kutsui Padasjoelle kansain­vä­lisen metsä­tie­de­miesten joukon. Huikari esitteli kehittämänsä ojikkojen metsän­vil­jelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän laski kantojen tuovan 10-40 prosentin lisäyksen puubiomassan tuotokseen.

Puusiutuvaa, komissaarit

Euroopan unionin komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme näyttäytynee Brysselin pelissä vain takkapuuna tai havumetsien hakkeena. Pääosa metsäenergiaa on kuitenkin saha- ja kuituteollisuuden hukkapaloja, kuorta, purua ja sellun ohessa saatavaa ligniiniä.

Viljele ja varjele, metsiä ja soita

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa 2010-luvun biotalouteen, huoli metsistä ja ylipäänsä luonnosta on taas kasvanut. Esimerkiksi Metsä Groupin uusi Äänekosken biotuotetehdas ostaa vuosittain kuitupuuta yli neljä miljoonaa kuutiota. Kemiin nouseva biodieselin tehdas tarvitsee puolestaan energiapuuta 2–3 miljoonaa kuutiota.

Hirvi ja kuusi sopivat yhteen

Hirvi on Suomen toiseksi tärkein laiduneläin. Nautoja meillä on 900,000 kappaletta, vasikat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 80 miljoonaa kiloa vuodessa. Hirviä on puolestaan 150,000 päätä, vasat mukaan lukien, ja ne tuottavat teuraslihaa 10 miljoonaa kiloa. Poroja on enemmän, noin 300,000 kappaletta, mutta ne tuottavat teuraslihaa vain runsaat kaksi miljoonaa kiloa.

Metsän viljelylainalle tarvetta

Suomessa on 376'000 perheen, kuolinpesän tai verotusyhtymän metsätilaa eli metsälöä. Sen keskikoko on 30 hehtaaria.

Metsälöt kasvavat pääosan metsäteollisuuden puusta. Puun myynti kuitenkin takkuaa. Kolmanneksella metsälöistä ei ole ollut hakkuita 30 vuoteen.

Metsälöt merkitsivät sotien jälkeiselle kansantaloudelle paljon. Valtiovalta kannusti niitä puun myyntiin sekä piiskoilla että porkkanoilla.

Maajussin biohiilestä apua

Ilmasto lämpenee edelleen. Hiilidioksidin päästökauppa, kiistelty ydinvoima tai edes uusiutuvan energian paketit eivät ole onnistuneet pysäyttämään hiilidioksidin nousua. Päästöjen hillintä ei yksin riitä. Kasvihuoneilmiön torjuntaan tarvitaan uusia, nieluihin pohjaavia menetelmiä. Sellaista odotetaan maajussin biohiilestä. Biohiili on ilmastokamppailuun räätälöity muunnos puuhiilestä, jonka tuotannossa Alavieskan Charcoal Finland Oy on maamme edelläkävijä.

Lisäpuuta biotaloudelle kannoista

Metsäojituksen nestori, haapavetinen professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Hän esitteli heille ojikkojen metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Huikari laski kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puubiomassan tuotokseen.

Keksinnöstä käytäntöön kestää usein yhden sukupolven verran, niin tässäkin. Kantojen korjuu ei edennyt käytäntöön vielä.

Metsän vilje­ly­lai­nalla olisi kansan­ta­lou­delle kolme merkittävää etua

Suomessa on 376 000 tavallisen perheen, kuolinpesän tai vero­tu­syh­tymän metsätilaa. Tila voi koostua useammastakin palstasta. Yli kahden hehtaarin metsätilojen eli metsälöiden keskikoko on noin 30 hehtaaria.

Metsälöt kasvavat pääosan metsä­te­ol­li­suuden puusta. Puukauppa kuitenkin takkuaa. Luon­non­va­ra­kes­kuksen mukaan kolman­nek­sella metsälöistä ei ole ollut hakkuita 30 vuoteen.

Metsäviljelmiä haihduttamaan

Itämeri tuskailee ravinteissaan. Jäteveden puhdistamot poistavat veden typestä ja fosforista vain osan. Karjatilalla on ongelma, jos tilalla ei ole riittävästi peltoa mihin lietelannan ehtii kesällä sovittuun aikaan levittää.

Kaivoksilta jokiin valuu hulevesiä ja päästöjä. Edelleen kuohuttavimpia ovat Sotkamon Talvivaaran sulfaatin huleet. Ne näyttävät valuvan talven- ja lumenvarmasti jatkossa Oulujokeen. Hulevesiä tulee keväisin myös turvetuotannosta.

Ilmastokamppailua syteen ja saveen

YK:n kokouksissa ja koko maapallon hiilitutkimuksissa on käynyt vuosi vuodelta selvemmäksi, että ilmastokamppailussa ei riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Kasvihuoneilmiön torjunta tarvitsee uusia menetelmiä.

Suomen puu kasvaa, komissaarit

Euroopan unionin komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme näyttäytynee Brysselissä vain takkapuuna tai havumetsien hakkeena. Pääosa metsäenergiaa on kuitenkin saha- ja kuituteollisuuden hukkapaloja, kuorta, purua ja sellun ohessa saatavaa ligniiniä. EU:ssa nouseva tulokas on kaupunkivoimaloiden puupelletti.

Energiapuu Ruotsissa uudelle vuosikymmenelle

   Metsiin energialähteenä luottava Ruotsi teki vuoden 1991 alussa rohkean linjanvedon puun puolesta. Fossiilipolttoaineille asetettiin kasvihuonekaasumaksu. Maksua ei kanneta uudistuvilta energiavaroilta. Energiapuu sai hintavaltin jonka suuruusluokka on 100 Suomen markkaa kiintokuutiolta.

Biotalous puskuroituu suojelulla

Nyt kun Suomea ollaan valjastamassa 2010-luvun biotalouteen, huoli metsistä ja ylipäänsä luonnosta on taas kasvanut. Esimerkiksi Metsä Groupin uusi Äänekosken biotuotetehdas ostaa vuosittain kuitupuuta yli neljä miljoonaa kuutiota. Kemiin nouseva biodieselin tehdas tarvitsee puolestaan energiapuuta 2–3 miljoonaa kuutiota.

Suomalainen kehitysapu Tapion tielle

Suomalainen kehitysapu alkoi 1965 Tunisiasta, kun aloimme tukea sikäläistä Remelin metsäkoulua. Sen jälkeen kahdenvälisiä hankkeita, myös muuta kuin metsää, on viety noin kymmeneen Afrikan maahan.

Yli viisikymmentä vuotta olemme kuitenkin huokailleet, miksi Afrikan maiden metsät häviävät, hyvistä hankkeistamme huolimatta. Esimerkiksi Etiopiassa luonnonmetsät kattavat enää yhden prosentin maan alasta. Tansaniassa puun tarve 2010-luvulla on 50 miljoonaa kuutiota vuodessa, mutta jäljellä olevat metsät kasvavat vain 18 miljoonaa kuutiota.

Puu voimaili takaisin ykköseksi

Puuvoimaa tulee selluteollisuuden
sivuvirtoina, kuten kuitupuusta

Metsistä saimme eniten energiaa 1900-luvun alkupuoliskon. Vielä 1960 puuvoimaa oli puolet kaikesta energian tarpeesta. Halpa tuontiöljy oli kuitenkin tulossa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat silloin 39 prosentissa.

Lisää biomassaa kannoista

Metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Huikari esitteli heille kehittämänsä ojitettujen soiden metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän arveli kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puuraaka-aineen tuotokseen.