Showing posts with label Sydän-Hämeen lehti. Show all posts
Showing posts with label Sydän-Hämeen lehti. Show all posts

Thursday, October 01, 2026

Sääntö "viljele ja varjele" pätee myös Suomen suoluontoon

Kiistely metsäalueiden suojelusta jatkuu. Nyt kuuminta on puhe soiden ennallistamisesta. Metsäojia ollaan tukkimassa. Jo ojitettuja suometsiä halutaan "luonnonsuojella", vesittämällä niitä takaisin avosoiden suuntaan. 

Opillisesti luonnonsuojelussa on kyse luonnon monipuolisuuden säilyttämisestä. Emme halua harvinaisten kasvi- ja eläinlajien kuolevan sukupuuttoon. Tyyppiesimerkki on hömötiainen. Sen kanta on koko maan tasolla hiipumassa.

Luonnontieteilijät ovat lajien sukupuuttoa pohtineet jo pitkään. Mikä on se prosentti maa-alueista, mikä takaa vaikkapa lintulajin säilymisen? Prosenttia sanotaan ekologiseksi marginaaliksi. 1970-luvulla marginaaliksi arvioitiin yliopistopiireissä 15 prosenttia.

Suomi on ollut tällä tiellä. Olemme lisänneet suojelualueita vuosittain. Tänään olemme tasolla 17 prosenttia.

YK:n suojelukokous Kanadan Montrealissa 2022 kutsui kaikkia valtioita suojelemaan vielä enemmän. Nyt kunkin kansakunnan tavoite on suojella 30 prosenttia maa-alueistaan vuoteen 2030 mennessä.

Sovitulla suojelun tavoitteella on kauaskantoinen kääntöpuolensa. Kun olemme suojelleet tasapuolisesti kaikista luontotyypeistämme 30 prosenttia, meille jää maa-alasta viljelyyn 70 prosenttia.

Suomessa on metsätalousmaata kaikkiaan 26,2 miljoonaa hehtaaria. Metsätaloudessa siitä voi Montrealin säännöllä jatkaa 18,3 miljoonaa hehtaaria.

Vuonna 2015 suojeltujen soiden verkosto kattoi 1,2 miljoonaa hehtaaria. Se on noin 13 prosenttia koko Suomen soiden pinta-alasta. Soiden lukemaan on luontevaa lisätä tänään jo ennallistetut ja jatkossa vielä enemmän ennallistettavat metsäojitetut suot.

Niiden ja muiden soiden yhteinen suojelutavoite (30 %) nostaa soiden suojelun (vesitys-entisöintineen) 2,7 miljonaan hehtaariin koko suopinta-alastamme.

YK-kokousten jälkeen maa-alueidemme suojelu varmaan etenee kohti 30 prosenttia. Maa- ja metsätiloille, sekä koko ihmiskunnalle, on kuitenkin edelleen tärkeintä tuttu, jo Raamatussa annettu järjestys: "Viljele ja varjele".

Pinta-alaltaan merkittävintä on siis edelleen viljely (70 %). Viljelyn tavoitteesta on syytä pitää kiinni jo kansantalouden kannalta.

Suhde 70/30 takaa kyllä luonnon moninaisuuden säilymisen, niin kangasmailla kuin suomailla. Myös ennallistaminen sopii tähän prosenttiin. Ehkäpä hömötiaisenkaan ei tarvitse tällä suhteella olla huolissaan.

Veli Pohjonen

Sydän-Hämeen Lehti. Lukijalta. 9.9.2026



Saturday, April 22, 2017

Tarve metsäpuiden lyhytkiertoviljelyyn palasi


EU-komissaarien taustalla ja Suomessakin on alkanut vaikuttaa uusi ilmastoväki. Väki nimeää pohjoismaisen havumetsän liian hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi. Pääosin kuuseen ja mäntyyn pohjaava biotaloutemme mustataan ilmastolle turmiolliseksi toimeksi.

Aihe kuumeni maaliskuussa 2017, kun akatemiaprofessori Timo Vesalan johtama 68 tutkijan Bios -ryhmä antoi julkilausumansa. Sen mukaan liian suuri osa suomalaisen biotalouden puuta menee lyhytkestoisiin kuituihin ja bioenergiaan. Perinteistä metsätalouttamme tulisi ohjata takaisin pitkäkestoiseen tukkitalouteen, puurakentamiseen ja huonekaluihin.

Tuesday, January 03, 2017

Lisää biomassaa kannoista


Metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Huikari esitteli heille kehittämänsä ojitettujen soiden metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän arveli kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puuraaka-aineen tuotokseen.