Tarve metsäpuiden lyhytkiertoviljelyyn palasi

EU-komissaarien taustalla ja Suomessakin on alkanut vaikuttaa uusi ilmastoväki. Väki nimeää pohjoismaisen havumetsän liian hitaasti uusiutuvaksi biomassaksi. Pääosin kuuseen ja mäntyyn pohjaava biotaloutemme mustataan ilmastolle turmiolliseksi toimeksi.

Aihe kuumeni maaliskuussa 2017, kun akatemiaprofessori Timo Vesalan johtama 68 tutkijan Bios -ryhmä antoi julkilausumansa. Sen mukaan liian suuri osa suomalaisen biotalouden puuta menee lyhytkestoisiin kuituihin ja bioenergiaan. Perinteistä metsätalouttamme tulisi ohjata takaisin pitkäkestoiseen tukkitalouteen, puurakentamiseen ja huonekaluihin.

Lisää biomassaa kannoista

Metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Huikari esitteli heille kehittämänsä ojitettujen soiden metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän arveli kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puuraaka-aineen tuotokseen.