Suomalainen kehitysapu Tapion tielle

Suomalainen kehitysapu alkoi 1965 Tunisiasta, kun aloimme tukea sikäläistä Remelin metsäkoulua. Sen jälkeen kahdenvälisiä hankkeita, myös muuta kuin metsää, on viety noin kymmeneen Afrikan maahan.

Yli viisikymmentä vuotta olemme kuitenkin huokailleet, miksi Afrikan maiden metsät häviävät, hyvistä hankkeistamme huolimatta. Esimerkiksi Etiopiassa luonnonmetsät kattavat enää yhden prosentin maan alasta. Tansaniassa puun tarve 2010-luvulla on 50 miljoonaa kuutiota vuodessa, mutta jäljellä olevat metsät kasvavat vain 18 miljoonaa kuutiota.

Meidän suomalaisten kannattaa katsoa omaa historiaamme. Kutsuimme 1800-luvun puolivälissä saksalaisen ylimetsänhoitaja Edmund von Bergin arvioimaan metsämme. Hänen lausuntonsa kävisi malliksi tämän päivän Afrikan matkakertomuksiin: ”Metsän hävittämisessä suomalaiset ovat tuiki taitaviksi oppineet”.

Ylimetsänhoitajan ruotiva raportti oli metsätaloutemme käänne. Vuonna 1886 annettiin metsälaki: ”Metsää älköön hävitettäkö”. Pinta-alaltaan ja puun käytöltään ratkaisevien perhemetsien paimeniksi perustettiin 100 vuotta sitten Tapio ja metsänhoitoyhdistykset.

Mitä tapahtui 150 vuodessa? Koulutuksen, neuvonnan ja Tapion metsämarssien ansiosta perhetilat oppivat metsänhoidon. Puusto alkoi kasvaa, metsätaloutemme nousi hävityksen tilasta kestävyyteen.

Laskennallinen käännekohta on vuonna 1960, kun metsämme kasvoivat ja puun poistuma niistä olivat kumpikin 53 miljoonaa kuutiota vuodessa. Sen jälkeen puusto on paisunut. Nyt metsämme kasvavat noin 110 miljoonaa kuutiota ja niistä poistuu noin 80 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Iso muutos tapahtui nimenomaan perhemetsissä. Valtion metsämme ovat olleet aina riittävän kestävyyden tilassa.

Tapion tiessä olisi mallia Afrikan metsätaloudelle. Samoin kuin 1800-luvun Suomessa Afrikan metsätalouden ytimessä ovat yhä selvemmin pienviljelijät ja perhetilat. Valtion metsät ovat vapaissa väkirikkaissa maissa jo vähemmistöä. Sijoittajien plantaasimetsät taas johtavat maa-alueiden valtaukseen ja ihmisoikeuksien polkemiseen.

Tapion tiestä voisi ottaa mallia myös Suomen antamaan metsäapuun.

VELI POHJONEN

Ilkka. Yleisöltä. 4.1.2017.