Kannot ovat biotalouden mahdollisuus

Metsä-Suomessa kantoja väännettiin taannoin kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin.

Kantojen vääntö oli mielessä professori Olavi Huikarilla 1972, kun hän kutsui Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Hän esitteli kehittämänsä ojikkojen metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Huikari laski kantojen tuovan 10–40 prosentin lisän puubiomassan tuotokseen.

Hirvetys kuusettaa, kuusetus hirvittää

Hirvi on kasvanut Suomen toiseksi tärkeimmäksi laiduneläimeksi. Nautoja meillä on 900’000 päätä, vasikat mukaan lukien. Ne tuottavat teuraslihaa 85 miljoonaa kiloa vuodessa.

Hirviä on 126’000, vasat mukaan lukien. Hirvi tuottaa yhdeksän miljoonaa teuraskiloa.

Koko maan tasolla kolmanneksi tärkein on poro. Niitä on 200’000 kappaletta, ja niiden teuraslihaa saamme kaksi miljoonaa kiloa vuodessa.

Kannot kaskesta

Kainuun klas­sik­ko­kir­jai­lija Ilmari Kianto kuvaa verevästi vuoden 1909 romaanissaan Punainen Viiva, kuinka kantoja taannoin väännettiin kaskesta. Kaskimaan penkalla kuivuneet kannot menivät energiapuuksi pientilojen pirtteihin.

Kantojen vääntö oli mielessä metsä­o­ji­tuksen nestorilla, haapa­ve­ti­sellä professori Olavi Huikarilla vuonna 1972. Hän kutsui Padasjoelle kansain­vä­lisen metsä­tie­de­miesten joukon. Huikari esitteli kehittämänsä ojikkojen metsän­vil­jelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Hän laski kantojen tuovan 10-40 prosentin lisäyksen puubiomassan tuotokseen.