Ilmastokamppailua syteen ja saveen

YK:n kokouksissa ja koko maapallon hiilitutkimuksissa on käynyt vuosi vuodelta selvemmäksi, että ilmastokamppailussa ei riitä pelkästään päästöjen vähentäminen. Kasvihuoneilmiön torjunta tarvitsee uusia menetelmiä.

2000-luvun alussa puhutuin vaihtoehto oli hiilidioksidin sieppaus suoraan voimalan savupiipusta ja hiilidioksidin pumppaus kaasuna maaperään. 2020-luvulla uutta vaihtoehtoa odotetaan biohiilestä.

Biohiili on maahan kynnettävää alkuainehiiltä. Se on kuivatislattu biomassasta, esimerkiksi pienpuun hakkeesta. Kuivatislaus on räätälöity niin että mikrobit eivät pääse biohiileen käsiksi. Siksi biohiili ei kompostoidu, vaan säilyy savessa kuten kivihiili kalliossa. Biohiili tekee pellosta hiilivaraston eli hiilen nielun.

Hiilidioksidin voimalasieppaukseen verrattuna biohiilellä on talousetu. Jauhettu ja maahan kynnetty biohiili viljavoittaa peltoa maanparannuskalkin tavoin. Biohiili sitoo vettä ja ravinteita, kuohkeuttaa tiivistyneitä peltomaita ja parantaa ruokakasvien satoja.

Biohiiltä on kokeiltu nykyaikaisessa peltoviljelyssä niin Amerikan kuin Euroopan puolella, myös Suomessa. Menetelmän suurimmat mahdollisuudet ovat kuitenkin kehitysmaissa, missä eroosion ja kuivuuden riivaamia peltoja riittää.

YK päätti 2010-luvun alussa, että kehitysmaiden ilmastotoimia rahoitetaan 100 miljardilla dollarilla vuoteen 2020 mennessä. Suomen hallitus päätti puolestaan maaliskuun 2013 kehysriihessä, että kaikki päästökaupasta saatavat tulot ohjataan kehitysapuun tai ilmastorahastoon. Näin tapahtui vielä vuonna 2014. Hallitus ohjasi kaikkiaan 69 miljoonan euron päästökauppatulot kehitysyhteistyöhön ja kansainväliseen ilmastorahoitukseen.

Maailmanlaajuista kehitysavun rahaa voisi jatkossa siirtää biohiilenä Afrikan maatalouteen. Menetelmään tarvittavien kenttäkelpoisten hiiltämöiden eli retorttien kehittämisessä Suomikin voisi olla mukana.

Siirtämällä osa maapallon ilmastokamppailua kehitysmaiden syteen ja saveen, kehitysapu palaisi juurilleen, maanläheiseksi. Ruokakasvien sadot nousisivat, nälänhädän uhka poistuisi ja köyhyys vähenisi.

Veli Pohjonen

Uutis-Vuoksi. Mielipide. 11.1.2017