Hakkeen kehittäminen on jäänyt puolitiehen

Halvalla korjattava raaka-aine on biotalouden avainkysymys.

Tukkitaloudesta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa.

Biotalous paahtaa lisäenergiaa

Energiapaju kuivaa haketukseen,
Raasepori, Nygård 2003

Metsistä saimme eniten energiaa koko 1900-luvun alkupuoliskon. Vielä 1960 metsäenergian osuus oli tasan puolet kaikesta energian tarpeesta. Halpa tuontiöljy oli kuitenkin ensimmäisen kerran tulossa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat silloin 39 prosentissa.

Biodiesel palasi polulleen

Alkuvuoden (2016) biotalousuutinen oli Kemin biodiesel. Jo kuopattu hanke nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta. Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tuli kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi.

Pohjoisella puudieselillä on yli kymmenvuotinen polku. Lokakuussa 2005 Ruotsin energiaministeri Mona Sahlin säväytti ympäristöväkeä kautta maailman. Hän ehdotti naapurimaallemme tavoitteeksi irtaantua fossiilisesta öljystä 2020 mennessä.

Puudieselin monet nousut

Alkuvuoden (2016) biotalousuutinen oli Kemin biodiesel. Jo kuopattu hanke nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta. Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tuli kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Polttonesteen raaka-aineeksi tulee energiapuu.

Puudieselillä on 2000-luvulla useita nousuja. Ensimmäinen oli Forestera –niminen polttoöljy, jonka Fortum ja Vapo julkistivat vuonna 2002. Energiapuusta tehtyä Foresteraa ei ollut vielä jalostettu autoihin asti, ainostaan talojen lämmityspolttimiin. Foresteraa valmistettiin Porvoossa vain runsaan vuoden ajan. Tehdas päätettiin sulkea 2003, koska ”puuhakkeen hinta ja saatavuus ovat kehittyneet epäsuotuisaan suuntaan”.

Halpa hake on biotalouden pohja

Tukkitaloudesta poiketen biotalous murskaa puun jossain vaiheessa aina hakkeeksi. Hake voi olla parisenttistä lastua, parimillistä purua tai vielä pienempää mikrotavaraa. Biotuotetehdas jalostaa hakkeen selluksi, vaatteiden kuiduksi, kappaletulostuksen raaka-aineeksi, bioetanoliksi, biodieseliksi ja monen moniksi muiksi uustuotteiksi. Ylijäämä jalostuu sähköksi ja lämmöksi.

Riittävän halvalla korjattava bioraaka-aine, lopulta hake, on biotalouden avainkysymys. Teollisuus huokailee hakkeen hintaa. Metsistämme saatavan hakkeen riittävyyttä tuskin kukaan huokailee. ...

Lue koko artikkeli täältä

Ilkka. Mielipide. 18.2.2016 

Biodiesel palasi polulleen

Pohjoinen puu kasvaa raaka-
ainetta myös biodieselille

Alkuvuoden biotalousuutinen oli Kemin biodiesel. Jo kuopattu hanke nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta. Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tuli kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi.

Lauhoja talvia odotettavissa

Joulukuun alun ilmastokokous 2015 Pariisissa päättyi maailman johtajien yhteiseen kätten taputukseen: me teimme sen! Pysäytämme ilmakehän lämpenemisen. Emme nosta ulkoilman lämpötilaa keskimäärin kahta, tai mieluummin puoltatoista astetta korkeammaksi.

Kyseessä on 45 vuoden vääntö ilmakehää lämmittävästä liiallisesta hiilidioksidista. Aiheen oli nostanut pöydälle jo YK:n pääsihteeri U Thant, vuoden 1970 ympäristöraportissaan. ...

Alakerta. Luppo. Viikonvaihdeliite. Lapin Kansa ja Pohjolan Sanomat. 20.2.2016. Lataa kopio täältä.

Hiilidioksidiajan lyhyt historia

Joulukuun alun ilmastokokous Pariisissa päättyi maailman johtajien yhteiseen kätten taputukseen: me teimme sen! Pysäytämme ilmakehän lämpenemisen. Emme nosta ulkoilman lämpötilaa keskimäärin kahta, tai mieluummin puoltatoista astetta korkeammaksi.

Kyseessä on 45 vuoden vääntö ilmakehää lämmittävästä liiallisesta hiilidioksidista. Aiheen oli nostanut pöydälle jo YK:n pääsihteeri U Thant, vuoden 1970 ympäristöraportissaan.

Kanalintujen metsästys Ruotsin malliin

1960-luvun lopussa nuori riistabiologian dosentti Erkki Pulliainen opetti Helsingin yliopistossa kanalintujen metsästyksen, niiden luonnollisen poistuman ja riistakantojen kolmiyhteyden. Esimerkiksi käy vaikkapa teeri ja vuosi teepariskunnan elämää.

Naarasteeri munii vapun jälkeen kahdeksan munaa, hautoo ne, poikaset kuoriutuvat ja loppukesästä teeriä on yhteensä kymmenen. Pulliainen luennoi, että lintuja on seuraavana vappuna taas vain kaksi. Tavalla tai toisella loput kahdeksan menetetään vuoden aikana.

Kanalintujahtiin Ruotsin malliin

Ruotsalaiset ovat todenneet, että pidempi metsästyskausi ei uhkaa kanalintujen kantoja. Miksi me emme sitä totea?

Teeriä huurrepuissa Posiolla

1960-luvun lopussa nuori riistabiologian dosentti Erkki Pulliainen opetti Helsingin yliopistossa kanalintujen metsästyksen, niiden luonnollisen poistuman ja riistakantojen kolmiyhteyden.

Biotalous hakee metsän uusia arvoketjuja

Aina taloustieteilijä Antti Chydeniuksen aikoihin, 1760-luvulle asti esi-isämme pohtivat, mistä kansakunnan vauraus syntyy. Chydenius ehdotti, että ulkomaan kauppa on vapautettava. Suomalaista tervaa tulisi myydä Eurooppaan ja kauemmaksikin. Ruotsi halusi pitää kaupan rajana Tukholman kamareita.

Kun Chydeniuksen ehdotusta seurattiin, meille rupesi syntymään vaurautta. Englantiin viety terva nosti Suomen eurooppalaiseksi taloustekijäksi 1700-luvun lopulla.

Metsän kasvatustiloja tarvitaan

Metsäteollisuus on huolissaan voiko biotalouden puun käyttö lisääntyä hallituksen tavoitteen mukaisesti. Huoli ei voi johtua puun määrästä tai kasvusta metsissämme. Tämän osoittavat Luonnonvarakeskuksen metsälaskennat.

Metsämme siirtyivät alituotannosta ylituotannon tilaan 1950- ja 1960 –lukujen vaihteessa. Silloin sekä kasvu että poistuma olivat keskimäärin 53 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jo yli puoli vuosisataa metsiemme kasvu on ollut hakkuiden yläpuolella. 2010-luvun alussa metsämme kasvoivat 106 ja niistä poistui keskimäärin 76 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Metsätalouteen kehittyi seepraperiaate

Muistamme vielä takavuosien metsäkohut, pelot metsiemme häviämisestä ja ryöpytykset ympäristölle tuhoisasta tehometsätaloudesta. Tänään voi vain ihmetellä, miten yksimielisinä rakennamme uutta biotaloutta, suunnittelemme uusia megaluokan biotuotetehtaita Äänekoskelle, Kuopioon ja aina napapiirin taakse Kemijärvelle.

Pohjois-Suomen puu kasvaa yhä nopeammin

Ennen tutkimuksen aikaa Lapin jätkillä – silloinhan ei ollut vielä metsureita – oli sanonta: ”puu ei Lapisa kasua”. Luonnonvarakeskus mittaa toisin. Pohjois-Suomen puu kasvaa kaikkialla, ja kasvu on kiihtyvää.

Kertaalleen harvennettua
kasvatusmetsää Kuusamossa

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaa puskee nyt (mittaus ajalta 2009–2012) puuta 10,7 miljoonaa kuutiota vuodessa, kun kasvu vuonna 1990 oli 5,2 miljoonaa kuutiota. Nousua on 105 prosenttia. Kainuussa vastaava nousu on 62 ja Lapissa 67 prosenttia.

Suojelun tarve vähentää luontaisesti syntyneiden metsien hakkuita

Nyt kun metsäteollisuus, sijoittajat ja konsultit suunnittelevat uusia biotuotteen tehtaita ainakin Äänekoskelle, Kuopioon, Kajaaniin, Keskipohjanmaan Biolaaksoon ja Kemijärvelle, puun riittävyys on alkanut puhuttaa.

Puhe ei johdu puun määrästä tai kasvusta metsissämme. Tämän osoittavat Luonnonvarakeskuksen metsälaskennat.

Bioetanoli pohjaa energiaviljelyyn

Kun tankkaamme bensiiniautoamme, teemme jo (2015) biotalouden valintaa. Ostammeko etanolia bensiinin seassa kymmenen prosenttia, vai ostammeko vain viisi prosenttia?

Emme ole tässä uusiutuvan energian, ilmastotalkoiden ja biotalouden kolmiyhteydessä yksin. Eniten autoilevassa Yhdysvalloissa bensiinin keskimääräinen etanolipitoisuus oli vuoden 2015 kesäkuussa kymmenen prosenttia.

Metsän kasvatustilojen tielle

Metsäteollisuus on huolissaan voiko biotalouden puun käyttö lisääntyä hallituksen tavoitteen mukaisesti. Huoli ei voi johtua puun määrästä tai kasvusta metsissämme. Tämän osoittavat Luonnonvarakeskuksen metsälaskennat.

Metsän kasvatustilat myyvät puuta

Metsäteollisuus on huolissaan voiko biotalouden puun käyttö lisääntyä hallituksen tavoitteen mukaisesti. Huoli ei voi johtua puun määrästä tai kasvusta metsissämme. Tämän osoittavat Luonnonvarakeskuksen metsälaskennat.

Väljennyshakkuutta odottava viljelty
männikkö metsän kasvatustilalla

Metsämme siirtyivät alituotannosta ylituotannon tilaan 1950- ja 1960 –lukujen vaihteessa. Silloin sekä kasvu että poistuma olivat keskimäärin 53 miljoonaa kuutiota vuodessa. Jo yli puoli vuosisataa metsiemme hakkuut ovat olleet kasvun alapuolella. 2010-luvun alussa metsämme kasvoivat 106 ja niistä poistui keskimäärin 75 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Puuta kasvatustiloilta

Metsäviljelmä voi olla
jalostettua mäntyä

Metsäteollisuus on huolissaan, voiko biotalouden puun käyttö lisääntyä hallituksen tavoitteen mukaisesti. Huoli ei voi johtua puun määrästä tai kasvusta metsissämme. Tämän osoittavat Luonnonvarakeskuksen metsälaskennat.

Metsämme siirtyivät alituotannosta ylituotannon tilaan 1950- ja 1960-lukujen vaihteessa. Silloin sekä kasvu että poistuma olivat keskimäärin 53 miljoonaa kuutiota vuodessa.

Bioydinvoiman tielle

Nyt kun suomenvoimaksi kaavailtu uusi Fennovoima on joutunut sekä talouden että maailmanpolitiikan myllerrykseen, on hyvä muistaa että meillä on jo melkoisesti omaa, luonnollista voimaa. Metsiin paistava aurinko on tärkein ydinvoimalamme. Sen uumenissa käy ydinreaktioista tehokkain, vetypommeistakin tunnettu fuusio.