Lähi-Idän kriisi sekä sitä seuranneet, ensin raakaöljyn ja sitten autoomme tankattavan bensiinin hinnan nousu korostivat taas mikä merkitys metsistä saatavalla kotimaisella energialla on.
Metsistä saimme sata vuotta sitten valtaosan energiastamme. Sitten öljyvoima aloitti nousunsa. Se ohitti puuvoiman 1964. Molemmat olivat silloin perusvoimaa 39 prosentilla.
Öljy nousi aina 61 prosenttiin, vuonna 1973. Metsäenergia puolestaan painui alle 15 prosentin vuonna 1977.
Suuri muutos käynnistyi 1973 Lähi-Idän Jom Kippurin sodasta ja sen aiheuttamasta öljykriisistä. Kriisi huolestutti päättäjiämme. Mistä saamme lämpöä ja sähköä, jos maailmanpolitiikan uusi kriisi pysäyttää tuontiöljyn?
Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen asetti 1978 aihetta pohtivan energiametsätoimikunnan. Sen tehtävä oli suunnitella uudentyyppinen, kotimainen puuvoima ulkomaisen fossiilivoiman vaihtoehdoksi. Toimikuntaa vetämään Virolainen asetti Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikarin.
Toinen merkittävä jakso oli 1990-luvun alku. Joensuun yliopistoa pyydettiin vetämään erityishanketta nimeltään Itä-Suomen Puuvoima -ohjelma. Sen myötä käytiin läpi kaikki itäisen alueemme vähintään kaukolämpöä tarvitsevat taajamat ja mitä mahdollisuuksia puuvoimalla niille olisi.
Puuvoiman merkkivuodeksi tuli 2012: puu kiri kiinni öljyn. Saimme silloin molemmista energialähteistä 24 prosenttia.
Sittemmin puuvoima on vahvistanut etumatkansa. Vuonna 2025 saimme puusta 28 prosenttia ja öljystä 18. Ydinvoiman prosentti oli 27.
Toisen maailmansodan jälkeen vahvasti rakennettu vesivoima tuottaa tänään vain 3,5 prosenttia koko energiastamme. Tuulivoima nousee suhteellisesti nopeimmin. Saimme siitä 6,2 prosenttia.
Tuulivoiman kanssa on noussut myös tuontisähkö. Nettosähkön osuus oli vuonna 2025 tasolla 1,6 prosenttia. Koska tuulisähköä ei voi varastoida, joudumme tuomaan varmuussähköä yhä enemmän ulkomailta. Kiusalliseksi kuvion tekee kansantalous. Joudumme ostamaan tuontisähkön ulkomaan lisävelalla.
Puuvoimaamme kannattaisi edelleen kehittää ulkomaisen raakaöljyn korvaajaksi. Tyyppiesimerkki on bensiinimoottoreiden hyödyntämä bioetanoli. Sen valmistus sahanpurusta on Suomessa jo pitkään kehitetty teknologia. Bioetanolin valmistus ei kuitenkaan menneinä vuosina edennyt taloudellisesti, kun luotimme alati halpana pysyvään fossiiliöljyyn.
Energiataloutemme ja huoltovarmuutemme kaipaavat nyt lisää kotimaista puuvoimaa. Sen merkitys korostui taas Lähi-Idän levottomuuden myötä. Puuvoiman seuraavaan nousuun tykästyisi myös velkaantuva kansantaloutemme.
VELI POHJONEN
No comments:
Post a Comment