Lähi-Idän kriisi sekä sitä seurannut raakaöljyn ja edelleen arkipäivisin autoomme tankattavan bensiinin hinnan nousu korostavat taas mikä merkitys kotimaisella perusvoimalla on. Perusvoimaksi laskemme ne energian lajit, joista saamme vuosittain vähintään 10 prosenttia koko energian tarpeestamme.
Metsistä saimme sata vuotta sitten valtaosan energiastamme. Sitten öljyvoima aloitti nousunsa. Se ohitti puuvoiman 1964. Molemmat olivat silloin perusvoimaa 39 prosentilla.
Öljy nousi aina 61 prosenttiin, vuonna 1973. Metsäenergia puolestaan painui alle 15 prosentin vuonna 1977. Se pysyi silti sitkeästi perusvoimana.
Suuri muutos käynnistyi 1973 Lähi-Idän Jom Kippurin sodasta ja sen aiheuttamasta öljykriisistä. Kriisi huolestutti päättäjiämme. Mistä saamme lämpöä ja sähköä, jos maailmanpolitiikan uusi kriisi pysäyttää tuontiöljyn?
Maa- ja metsätalousministeri Johannes Virolainen päätti 1978 nimetä aihetta pohtivan energiametsätoimikunnan. Sen tehtäväksi tuli suunnitella uudentyyppinen, kotimainen puuvoima ulkomaisen fossiilivoiman vaihtoehdoksi. Toimikuntaa vetämään Virolainen asetti Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikarin. Ja niinpä puuvoima lähti nousuun.
Toinen merkittävä jakso oli 1990-luvun alku. Joensuun yliopistoa pyydettiin vetämään erityishanketta nimeltään Itä-Suomen Puuvoima -ohjelma. Sen myötä käytiin läpi kaikki alueen vähintään kaukolämpöä tarvitsevat taajamat ja mitä mahdollisuuksia puuvoimalla niille olisi.
Puuvoiman merkkivuodeksi tuli 2012, kun puu kiri kiinni öljyn. Saimme silloin molemmista energialähteistä 24 prosenttia.
Sittemmin puuvoima on vahvistanut etumatkansa. Vuonna 2025 saimme puusta 28 prosenttia ja öljystä 18. Ydinvoiman prosentti oli 27.
Toisen maailmansodan jälkeen vahvasti rakennettu vesivoima tuottaa tänään vain 3,5 prosenttia koko energiastamme. Tuulivoima nousee suhteellisesti nopeimmin. Saimme siitä 6,2 prosenttia, silti selvästi vielä alle perusvoiman tason.
Tuulivoiman kanssa on noussut myös tuontisähkö. Nettosähkön osuus oli vuonna 2025 tasolla 1,6 prosenttia. Koska tuulisähköä ei voi varastoida, joudumme tuomaan varmuussähköä yhä enemmän ulkomailta. Kiusalliseksi kuvion tekee kansantalous. Joudumme ostamaan tuontisähkön ulkomaan lisävelalla.
Tänään puuvoimaamme kannattaisi kehittää ulkomaisen raakaöljyn korvaajaksi. Tyyppiesimerkki on bensiinimoottoreiden hyödyntämä bioetanoli. Sen valmistus sahanpurusta on Suomessa jo pitkään kehitetty teknologia. Bioetanolin valmistus ei ole kuitenkaan menneinä vuosina edennyt taloudellisesti, kun olemme luottaneet alati halpana pysyvään fossiiliöljyyn.
Energiataloutemme ja huoltovarmuutemme kaipaavat lisää kotimaista puuvoimaa. Sen merkitys korostui taas Lähi-Idän levottomuuden myötä. Puuvoiman lisäykseen tykästyisi myös velkaantuva kansantaloutemme.
VELI POHJONEN
No comments:
Post a Comment