Biotalous paahtaa lisäenergiaa

Energiapaju kuivaa haketukseen,
Raasepori, Nygård 2003

Metsistä saimme eniten energiaa koko 1900-luvun alkupuoliskon. Vielä 1960 metsäenergian osuus oli tasan puolet kaikesta energian tarpeesta. Halpa tuontiöljy oli kuitenkin ensimmäisen kerran tulossa. Se ohitti puun 1964. Molemmat olivat silloin 39 prosentissa.

Puu painui edelleen. Öljyvoima nousi korkeimmilleen, 61 prosenttiin vuonna 1973.

Vuonna 1977 Luonnonvarakeskuksen professori Olavi Huikari alkoi vetää energiametsätoimikuntaa. Sen tehtävä oli suunnitella uudentyyppinen puuvoima ulkomaisen atomivoiman ja fossiilivoiman vaihtoehdoksi.

Hakevoimaloiden rakentaminen pantiin kunnissa ja kaupungeissa alulle. Teollisuudessa sahat ja sellutehtaat alkoivat kehittää uutta puuenergian teknologiaa.

Vuosittain julkaistava energiatilastomme kertoo nyt, että energiametsätoimikunnan suositukset käynnistivät merkittävän muutoksen. Juuri vuonna 1977 pysähtyi puuenergian vuosia jatkunut jyrkkä pudotus. Puuenergian taso kävi alimmillaan 15 prosentissa.

Kehitystyötä tarvittiin silti vielä runsaat kymmenen vuotta ennen kuin puuvoima kääntyi selvään nousuun. Se tapahtui 1991, ja siitä lähtien nousu on jatkunut tähän päivään saakka. Paaluvuodeksi tuli 2012, kun puu kiri tasoihin öljyn kanssa. Molemmista saatiin 24 prosenttia.

Vuonna 2013 puu meni hivenen öljyn edelle. Vuonna 2014 puun etumatka oli jo vahvistunut. Saimme puusta 25 prosenttia, kun öljyvoimaa oli 23 prosenttia.

Vuoden 2014 jälkipuoliskolla tapahtui kuitenkin merkittävä muutos. Öljyn maailmanhinta alkoi pudota. Vuoden 2015 loppuun mennessä se pudonnut jo kolmasosaansa. Miten tämä vaikutti Suomessa puuvoiman ja öljyvoiman suhteeseen?

Tilastokeskuksen tuorein laskenta vuoden 2015 kolmelta ensimmäiseltä neljännekseltä kertoo, että puu oli edelleen ykkönen. Saimme siitä 24,9 prosenttia. Öljy oli silti kirinyt 24,5 prosenttiin.

Kivihiili (9 prosenttia), maakaasu (6), turve (4) ja vesivoima (5) olivat energialähteiden keskisarjaa. Tuulivoima nousee suhteellisesti nopeimmin, mutta se on vielä piensarjaa. Saimme siitä 0,6 prosenttia koko energiastamme.

Puuvoima on käsitteenä laajempi kuin vanhakantainen metsäenergia. Tuttua klapia, haketta tai pellettiä puuvoimasta on yhteensä vain viidennes. Pääosan saamme tänään metsäteollisuudesta: puujätteestä ja mustalipeästä eli ligniinistä, molemmista saman verran.

Puuvoima pitää pintansa, kun sahateollisuus laajenee ja energialtaan yli omavaraiset sellutehtaat käyvät täysillä. Varma metsien energian hyödyntäjä ja lisääjä on nouseva biotalous, tuottipa se metsistämme jotain uutta arvotuotetta kuten Stora Enson Imatran tehdas muovia korvaavaa mikrokuitusellua tai Enon tehdas vaatteeksi menevää, puuvillaa korvaavaa liukosellua.

Parhaiten energiaa paahtaa Äänekosken uusi biotuotetehdas. Se tuottaa sähköä 2,4 –kertaisesti omaan käyttöön verrattuna. Uuden tehtaan myötä Suomen uusiutuvan energian osuus nousee kahdella prosenttiyksiköllä. Öljy putoaa kauemmaksi puun taakse.

VELI POHJONEN

Etelä-Uusimaa. Lukijoilta. 28.2.2016