Pohjoinen puu kasvaa raaka- ainetta myös biodieselille |
Pohjoisella puudieselillä on yli kymmenvuotinen polku.
Lokakuussa 2005 Ruotsin energiaministeri Mona Sahlin säväytti ympäristöväkeä
kautta maailman. Hän ehdotti naapurimaallemme tavoitteeksi irtaantua
fossiilisesta öljystä 2020 mennessä.
Tavoite perustui analyysiin, jonka taustalla oli Ruotsin
kuorma-autoteollisuus. Analyysin päätulos oli, että pohjoisten metsien maan
kannattaa keskittyä sellaiseen polttonesteeseen, jonka raaka-aineeksi käy omien
talousmetsien puu. Analyysi käy myös Suomeen.
Kemistit suosittivat päälinjaksi dieseliä, joka sopii
paitsi henkilöautoihin myös kuormureihin ja raskaisiin työkoneisiin. Dieselin
tekotavaksi tuli Saksassa 1920-luvulla keksitty, alun perin kivihiiltä
nesteyttävä Fischer-Tropsch -synteesi. Se nesteyttää myös energiapuun.
Analyysin jälkeen oli vain ajan kysymys, milloin
suomalainen metsäteollisuus tarttuu aiheeseen. Maaliskuussa 2007 Stora Enso ja
Neste ilmoittivat perustavansa koelaitoksen Varkauteen. Sellutehdas lisätuottaa
hakkuutähteestä "biovahaa". Neste loppujalostaa sen puudieseliksi
Porvoossa. Stora Enson ja Nesteen yhteishanke eteni vuoteen 2012. EU ei silloin
myöntänyt rahoitusta hankkeelle. Hanke kariutui.
Heti Stora Enson ja Nesteen 2007 avauksen jälkeen
biodieselin suunnitelmasta kertoi myös metsäyhtiö UPM. Sillä oli oma linjansa.
Diesel tehtäköön Lappeenrannan sellutehtaan mäntyöljystä. EU tulkitsi sellun
päätuotteeksi ja mäntyöljyn jätteeksi. Sen mukaisesti Lappeenrannan hanke sai
EU:lta toisen sukupolven biorahoituksen. Hanke eteni. Vuonna 2015
huoltoasemille tuli myyntiin biodiesel nimellä BioVerno.
Kolmas biodieselin polku toi Lappiin. Keminmaan kunnan
elinkeinokoordinaattorina toiminut Antero Lepojärvi kokosi kesällä 2007 Lapin
biodieseltyöryhmän. Asiaa valmisteltuaan työryhmä esitteli elokuussa arktisen
biodieselin ajatuksen kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkariselle.
Ministerin palaute oli selvä: ”Tervehdin ilolla lupaavaa hankettanne”.
Työryhmän taustatyö kannatti, sillä loppuvuodesta 2007
Metsäliitto ja Vapo lähtivät biodieselin kisaan. Ne valitsivat biodieselin
paikkakunnaksi Kemin, kolmesta syystä. Metsäliitolla oli siellä jo sellutehdas.
Vapo halusi varmistaa raaka-aineen riittävyyden pohjoisella turpeella. Ja
Kemissä on satama, mistä laivata biodieseliä maailmalle ja mihin energiapuuta
voi tarvittaessa laivata tehtaan raaka-aineeksi.
Metsäliitto luopui Kemin hankkeesta rahasyistä 2012. Vapo
yritti sitkeästi vielä kaksi vuotta, mutta tuskaantui lopulta EU:n tempoilevaan
tukipolitiikkaan, ja kuoppasi hankkeen. Tässä vaiheessa Kemin biodieselistä
kiinnostui kiinalainen yhtiö Kaidi.
Kiinalaisten tulo biodieselin polulle seuraa
saumattomasti Pariisin 2015 ilmastokokousta. Kiinahan allekirjoitti ensimmäisen
kerran muiden mahtimaiden kanssa yhteisen päätöksen pysäyttää ilmakehän
lämpeneminen. Kiinalla on ilmeinen tarve esitellä vuoden 2020
ilmastokokouksessa käytännön hankkeitaan, mitkä allekirjoitukseen liittyvät.
Uusiutuviin talousmetsiin pohjaavaa biodieseliä sopii esitellä kansainvälisesti. Kiinassa ei siihen energiapuuta riitä. Meillä sitä riittää.
Lounais-Lappi. Mielipide. 20.2.2016
Uusiutuviin talousmetsiin pohjaavaa biodieseliä sopii esitellä kansainvälisesti. Kiinassa ei siihen energiapuuta riitä. Meillä sitä riittää.
Lounais-Lappi. Mielipide. 20.2.2016
No comments:
Post a Comment