Hiilidioksidiajan lyhyt historia

Joulukuun alun ilmastokokous Pariisissa päättyi maailman johtajien yhteiseen kätten taputukseen: me teimme sen! Pysäytämme ilmakehän lämpenemisen. Emme nosta ulkoilman lämpötilaa keskimäärin kahta, tai mieluummin puoltatoista astetta korkeammaksi.

Kyseessä on 45 vuoden vääntö ilmakehää lämmittävästä liiallisesta hiilidioksidista. Aiheen oli nostanut pöydälle jo YK:n pääsihteeri U Thant, vuoden 1970 ympäristöraportissaan.

Seuraavan avauksen teki Suomi. Suurlähettiläämme Pekka Malinen esitti vuonna 1981 OECD:n neuvostolle, että "järjestö ottaisi ohjelmaansa tutkimuksen hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta maan ilmakehään, jotta tarvittaviin muutostoimenpiteisiin voitaisiin ajoissa ryhtyä".

Meni silti vuoteen 1990 ennen kuin kansainväliset kokoukset suostuivat kirjaamaan asian pöytäkirjaan asti. Genevessä kahdeksantoista YK-maata antoi nykyisen ilmastokamppailun perusjulistuksen: "Hiilidioksidin päästöjen kasvu on saatava joko pysähtymään tai päästöt on saatava putoamaan".

Seuraava merkkipaalu oli Rio 1992. Se antoi Geneven julistukselle aikataulun ja numeroissa mitattavan tavoitteen. Paaluvuosi olkoon 1990. Ensimmäinen katsastusvuosi olkoon 2000. Hiilidioksidin vuotuinen päästö ilmakehään palautukoon vuoden 1990 tasoon. Mukaan lähti 37 YK:n maata.

Viiden vuoden kuluttua pidettiin uusi kokous, Japanin Kiotossa. Se jakoi Rion tavoitteen eri maille niin, että keskimääräiseen 1990 tasoon olisi pystytty palaamaan. Esimerkiksi EU lupasi alentaa hiilidioksidin päästöjä kahdeksalla prosentilla. YK:n katsastus lykättiin vuoteen 2012, niin että eri maille jäisi riittävästi aikaa toimia.

2000-luvun alussa tiedemiehet olivat oppineet mittaamaan ja arvioimaan maapallon hiilidioksidin päästöjä. Tiesimme mitkä maat lopulta ulkolämpötilaamme säätelevät. Tärkein on kuusikko Kiina, USA, EU, Intia, Venäjä ja Japani. Yhdessä kuusikko päästää hiilidioksidia taivaalle enemmän kuin loput noin 170 YK:n maata.

Vuoden 2012 katsastus antoi karun todistuksen. Hiilidioksidin kuusikosta päästöjään olivat pystynyt pudottamaan alle 1990 tason vain EU ja Venäjä. USA ja Japani olivat nostaneet päästöjään muutamalla prosentilla. Intia oli kaksinkertaistanut päästönsä. Kiina oli nelinkertaistanut päästönsä.

Vuoden 2015 Pariisin ilmastokokouksen tärkein tavoite oli saada hiilidioksidin kuusikko sopimaan yhdessä jostakin, kuten lämpötilan nousun pysäyttämisestä. Ja siinä Pariisissa onnistuttiin ensimmäisen kerran. Muut YK-maat ymmärsivät tulla perässä, vaikka vähemmistönä vinkuen.

Kiinalle oli tärkeää että se saa itse päättää menetelmistään, millä vähentää hiilidioksidin päästöjä. Kiina on jo aloittanut oman hiilidioksidin päästökauppansa seitsemässä alueellisessa kokeiluhankkeessa. Koko maan kattava kansallinen päästökauppaohjelma alkaa vuonna 2017. Kiina esitellee painokkaasti hiilidioksidin päästötuloksiaan seuraavana YK:n katsastusvuonna 2020.

Hiilidioksidiajan lyhyt historia opettaa, että koko maapalloa koskettavat ympäristöpäätökset vaativat vähintään sukupolven mittaisen valmistelun. Sukupolven verran kestää myös ennen kuin näemme päätösten vaikutukset ympäristössämme.

Koillismaan nykyinen ja seuraava sukupolvi voivat siis varautua jatkossakin lauhoihin syystalviin. Keski- ja kevättalven lumisuus pysyy, ja Kuusamo korostuu jatkossa siinä yhä selvemmin.

VELI POHJONEN

Koillissanomat. Kolumni. 22.12.2015.