Puuvillaa puusta

Kemijärvellä vaikuttanut massaliike esitti vuonna 2008, että pohjoinen Stora Enson tehdas alkaisi tuottaa paperisellun sijasta liukosellua.

Liukosellu on sanana meille outo, mutta se koskettaa meitä hyvin läheltä. Tarkistapa T-paitasi tai muun ihokkaasi helmassa oleva valmistelipuke. Lukeeko siinä puuvillan sijasta viskoosi?

Lisäbiomassaa saa puiden kannoista

Metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Hän esitteli heille kehittämänsä ojikkojen metsänviljelyn, missä puustosta korjataan myös kannot. Huikari laski kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puubiomassan tuotokseen.

Puuntuhkasta suljetun ravinnekierron lannoite

Puun energiakäytön voi arvioida lisääntyvän maassamme kun fossiilipolttoaineille säädetään tulevaisuudessa entistä tiukempia ympäristömaksuja. Mutta aiheuttaako puun tarkempi korjuu uuden ympäristöongelman, johtaako pienpuun ja hakkuutähteen energiakäyttö metsämaamme köyhtymiseen? Jotta tulevaisuuden puiden kasvulta eivät loppuisi ravinteet, avuksi on otettava metsänlannoitteista luonnonmukaisin: energiapuun tuhka.

Energiapelin viimeinen kierros

Kauppa- ja teollisuusministeriön viimeisimmän energiatilaston mukaan, vuodelta 1990, Suomen energiankulutuksesta katetaan 14 prosenttia puulla. Puu kuuluu maassamme edelleen energiatalouden raskaaseen sarjaan, se jättää taakseen muun muassa kivihiilen (11 prosenttia kulutuksesta), vesivoiman (9 %), maakaasun (7 %) ja turpeen (4 %). Lähin puuvoiman kilpailija on ydinvoima 15 prosentin energiaosuudellaan.

Terminalia sericea - Northern Namibia's hardy pioneer

Naturally regenerating, pure stands of Terminalia sericea Burch. ex. DC. grow along the once devastated Namibian - Zambian border line. As agressive, indigenous and easy to establish Terminalia sericea is recommended for reforestation and agroforestry in Owambo, Kavango and Caprivi, northern Namibia, to provide fuel, poles and multipurpose products. Pioneer characteristics, good adaptability to drought and moderate adaptability to saline soils render Terminalia sericea a potential candidate for reforestation, erosion control and agroforestry in other African countries with climate similar to Namibia.

Biodieselin valmistelua yli kymmenen vuotta

Alkuvuoden (2016) talousuutinen on Pohjanlahden biodiesel, Kemiin Ajoksen sataman viereen rakennettava uuden sukupolven jalostamo. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta.

Vapo oli hylännyt biodieselin vuonna 2014. Nyt hankkeen vetäjäksi tulee kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Polttonesteen raaka-aineeksi tulee energiapuu.

Hakkeen energiaa voi uusia myös nopeasti

EU:ssa myllää ilmaston asiantuntijoiden uusi koulukunta. Se haukkuu hakkeen hitaasti uusiutuvaksi energiaksi. 70 vuoden kierrolla kasvatettavilla havumetsillä menee kuulemma kauan sitoa takaisin hiilidioksidi, mikä hakkeen poltossa pääsee ilmaan.

Pääosa suomalaisia metsätieteilijöitä on toista mieltä. Kasvava metsä uusii energiaa, kun puuta vertaa kallioperässä fossiloituneeseen kivihiileen.

Kaasu palaa energiavaihtoehdoksi

Kaasu oli vahvana mukana Suomen energialinjauksissa 20 vuotta sitten. Eduskunta hylkäsi silloin viidennen ydinvoimalan. Vaihtoehdoksi tuli Venäjältä ostettava maakaasu. Sen näkyvin puoltaja oli silloinen nuori kansanedustaja Matti Vanhanen.

Sittemmin ydinvoima meni kaasun edelle ilmastosyistä. Uraani ei päästä hiilidioksidia, mutta maakaasu sitä päästää.

Pohjoinen puu kasvaa, komissaarit

Euroopan unionin komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Se nimeää pohjoisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme näyttäytynee Brysselissä vain takkapuuna tai havumetsien hakkeena. Pääosa metsäenergiaa on kuitenkin saha- ja kuituteollisuuden hukkapaloja, kuorta, purua ja sellun ohessa saatavaa ligniiniä. EU:ssa nouseva tulokas on kaupunkivoimaloiden puupelletti.

Energiapaju Ruotsissa ja Suomessa

Biomassa on Ruotsin valitsemia aurinkoperäisiä uusia energialähteitä. Haketta tuottava viljelypaju näkyy jo peltomaisemassa; maanviljelijät ovat omaksuneet uuden tuotantosuunnan. Vuoden 1991 alussa säädetty fossiilipolttoaineiden kasvihuonekaasumaksu paransi viljelypajun kannattavuutta.

Vuonna 1976 Helsingin yliopistosta Ruotsiin siirtynyt professori Gustaf Siren käynnisti Uppsalan maatalousyliopistossa merkittävän koesarjan. Hän kasvatti polttopuuksi voimakkaasti vesovaa pajua entisellä vehnäpellolla, tiheässä, rikkakasvit torjuen, lannoittaen, kuin vehnää konsanaan. Koesarja tuotti hämmästyttävän tuloksen. Parhaaseen mahdolliseen kasvutilaan saatettu pajukko kasvoi biomassaa verrattomasti vauhdikkaammin kuin naapuripellon vehnä, kylvöheinä tai peruna.

Kasvihuoneilmiö - miten se torjutaan ja millä hinnalla?

Vielä 10'000 vuotta sitten sinisessä planeetassamme oli nykyistä vihreämpi vivahdus. Metsät peittivät 6200 miljoonaa hehtaaria (48 %) maapallon maapinnasta. 1900-luvun lopulle tultaessa metsät ovat huvenneet kolmanneksella, 4100 miljoonaan hehtaariin. Metsiä on hävinnyt keskimäärin 0,21 miljoonaa hehtaaria vuodessa, alkuvaiheessa hitaammin mutta etenkin 1800-luvulta lähtien, yhä kiihtyen. Nyt metsiä häviää, pääosaksi kehitysmaissa, 10-15 miljoonaa hehtaaria vuodessa.

Metsien hävittäminen käynnisti kasvihuoneilmiön

Mitä tapahtui häviävän metsän puille? Ne poltettiin. Puu paloi yleisimmin sijallaan, kaskessa tai uudismaalla. Puuta paloi myös kerättynä polttopuuna. Vain vähäinen osa alkuperäisen metsän puustoa on korjattu muuhun tarpeeseen: pienrakennukseen sellaisenaan, sahaukseen, kotitarveteollisuuteen tai myöhemmin paperin valmistukseen.

Mistä metsäpuiden lyhytkiertoviljelyssä on kysymys?

Lyhytkiertoviljelyn pajukkoa
turvesuon pohjalla

1960-luvun puolivälissä joukko metsänviljelyn tutkijoita pallotteli ajatuksella lyhentää metsäpuiden kasvattamiseen kuluvaa aikaa perinteisistä lähes 100 vuodesta roimasti, alle 20 vuoteen. Ajatus metsäpuiden lyhytkiertoviljelystä lähti itämään.

Maajussilta biohiiltä

Lauhat talvet jatkuvat edelleen. YK:n kokoukset, Euroopan unionin päästökauppa, ilmastolle ystävälliseksi ylistetty ydinvoima tai edes uusiutuvan energian paketit eivät ole onnistuneet pysäyttämään hiilidioksidin nousua ja sitä seuraavaa lämpenemistä.

Päästöjen hillintä ei yksin riitä. Ilmastokamppailu tarvitsee uusia, hiilen nieluihin pohjaavia vaihtoehtoja. Sellaista odotetaan maajussin biohiilestä.

Metsän viljelylaina toisi paljon hyötyjä

Lainaporkkana ohjaisi perhemetsätaloutta terveempään yrityssuuntaan. Nykyiset metsän omistustilat palautuisivat metsän kasvatustiloiksi.

Suomessa on 376,000 perheomistuksen metsätilaa eli metsälöä. Metsälön keskikoko on noin 30 hehtaaria; metsälö voi koostua useammastakin palstasta.

Coppice willow forestry on arable lands

Coppice willow forestry is an agricultural production alternative on arable lands, which are apart from conventional food and fodder production. Much of the pioneer work in this field has been done in Sweden. Professor Gustaf Sirén initiated there the research in the early 1970s. In 1980s the idea of coppice willow forestry was transferred to practice, to farms in southern and central Sweden. In 1990s the husbandry with coppice willows has stabilized. In the mid 1990s the coppice willow growing at Swedish set aside fields, exceeds 10,000 hectares.

Puu kasvaa, komissaarit

Kasvatusmetsä nielee hiiltä

Euroopan unionin komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Se nimeää suomalaisen puuvoiman liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Puuvoimamme näyttäytynee Brysselissä vain takkapuuna tai havumetsien hakkeena. Pääosa metsäenergiaa on kuitenkin saha- ja kuituteollisuuden hukkapaloja, kuorta, purua ja sellun ohessa saatavaa ligniiniä. EU:ssa nouseva tulokas on kaupunkivoimaloiden puupelletti.

Biomassapajusta non-food tuotannon vaihtoehto

Biomassa on Ruotsin valitsemia aurinkoperäisiä uusia energialähteitä. Haketta tuottava viljelypaju näkyy jo peltomaisemassa; maanviljelijät ovat omaksuneet uuden tuotantosuunnan. Vuoden 1991 alussa säädetty fossiilipolttoaineiden kasvihuonekaasumaksu paransi viljelypajun kannattavuutta. Miten ruotsalaiseen maatalouspolitiikan ratkaisuun tulisi suhtautua Suomessa?

Puuvoima mukaan energiapelin viimeiselle kierrokselle

Puuperäiset energialähteet ovat edelleen merkittävintä kansallista perusvoimaa. Kotimaisuus, riittävyys ja uudistuvuus ovat puuvoiman tunnetut edut, mutta varsinaiseksi valtiksi on nousemassa hiilidioksidi ja ilmaston muutos. Kaikista muista energialähteistä poiketen puuvoiman hallittu käyttö ei voimista kasvihuoneilmiötä vaan vaimentaa sitä.

Metsien osa kasvihuoneilmiössä

Maapalloamme uhkaava kasvihuoneilmiö ei johdu yk­sin­omaan fossii­lipolttoaineiden öljyn, kivihiilen ja maakaasun ylettömästä pol­tosta. Jo 10,000 vuotta jatkuneella maapallon metsi­en häviöllä on ilmiöön yhtä suuri syy. Vielä tänään tro­pii­kin metsien hävit­täminen lisää kasvihuoneil­miötä 25 pro­sen­tilla. Kasvihuoneilmiölle voi kuitenkin antaa vastaiskun, metsänhoidol­la. Kestävä metsätalous ja uusien, runsaspuus­tois­ten metsien viljely on 1990- ja 2000-luvulla ih­miskunnan suuria ympäristö­haas­teita.

Perhemetsistämme voi ottaa mallia

Pohjois-Etiopiaan 1980-luvulla
viljeltyä kehitysavun metsää

Aloitimme kehitysapumme metsällä.

Ensimmäinen hanke oli 1965 Tunisiassa, sikäläisessä Remelin metsäkoulussa. Sen jälkeen metsäavun hankkeita on viety Tansaniaan, Etiopiaan, Sambiaan, Ugandaan ja muihin Afrikan maihin.

Yli viisikymmentä vuotta olemme kuitenkin huokailleet, miksi Afrikan maiden metsät häviävät, hyvistä hankkeistamme huolimatta.