Yhteismetsät avuksi ilmastolle ja Saharalle

Ilmakehän hiilidioksidia on yritetty rajoittaa vuodesta 1990 alkaen. Pitoisuus oli silloin 353 miljoonasosaa. Lokakuun lopussa 2019 lukema oli 409, eli viisitoista prosenttia korkeampi. Pelkkä päästöjen pudotus, päästötalous, ei ole maailman tasolla onnistunut pysäyttämään hiilidioksidin nousua.

Vanhahtava sana päästö on sellaisenaan jo ahdistava nykyaikaiselle ajattelulle. Ikään kuin hiilidioksidi pääsisi meiltä auttamattomasti karkuun. Tämän päivän kiertotalous ei tähän suostu. Se haluaa kierrättää myös alkuaine hiiltä.

Koko maapallon mitassa vaikuttavia mahdollisuuksia on kolme. Hiilidioksidin voi siepata voimalan savuista ja pumpata joko valtameren pohjaan tai syvälle maaperään, pohjaveden alle. Hiilidioksidin sieppausta ja varastoimista on kokeiltu meren pohjaan Norjassa ja maaperän syvyyksiin Saksassa.

Hiilidioksidin sieppaus on verraten hintavaa. Rahoituksen arveltiin hoituvan päästötaloudelta saatavaan hiilidioksidin päästömaksun tuloon. Se ei kuitenkaan noussut riittävän nopeasti. Hiilidioksidin sieppaus on taantunut ilmastokamppailun takariviin.

Uudempi menetelmä on biohiili. Se on räätälöity, moderni muunnos esi-isiemme tuntemista tervahaudan sysistä eli puuhiilestä. Biohiili on peltoon kynnettävää jauhettua puuhiiltä, mikä on paahdettu sellaiseksi, että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin. Biohiili tekee peltoon pysyvän hiilen nieluvaraston.

Kolmas mahdollisuus on maapallon metsättömien ja asumattomien maiden metsittäminen. Mittavin mahdollisuus on Sahara. Sen metsittämisen suurin haaste on puiden kastelu. Mutta jos öljyä voi pumpata autiomaasta meren rannan satamiin, vettä voi samoin pumpata, merestä autiomaahan.

Ennen kastelua merivedestä on poistettava suola. Se hallitaan jo, käänteisosmoosilla. Veden pumppaamisen ja suolan poistoon tarvittavan energian voi luoda aurinkopaneeleilla. Aurinkoahan Saharassa riittää.

Sahara oli metsittymässä 8 000 vuotta sitten, mutta silloinen ilmaston muutos käänsi tuulet kuiviksi. Sahara autioitui. Saharan aukon uudelleen metsitykseen, ilmastometsitykseen, tehtiin vuonna 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille Kansakunnille.

Ilmakehämme puhdistaminen tarvitsee puita paljon ja niiden istuttamista pian. Saharassa ei ole metsittämisen alkuvaiheessa riittävästi väkeä. Siksi hanke tulisi käynnistää YK:n ilmastojoukoilla, YK:n rauhanturvajoukkojen tapaan. Mukaan liittyisivät asteittain Saharan maiden omat joukot ja heidän myötään pienviljelijät.

Hallinnollisesti, hankkeen alkuvaiheessa, Saharan aukko metsitettäisiin YK:n yhteismetsänä. Metsityttyään alue jaettaisiin kansallisiksi yhteismetsiksi ja lopulta metsäalueille muuttaneiden pienviljelijöiden yhteismetsiksi.

YK:n yhteismetsän kuten myös myöhemmin jaettavien yhteismetsien perustamiseen ja hallinnointiin Suomella on annettavaa. Mittavimmat kokemukset löytyvät Kuusamon yhteismetsästä.

Saharan aukon metsittämisellä voi kääntää koko maapallon ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun. Saharan yhteismetsät olisivat avuksi ilmastolle.

VELI POHJONEN

Itä-Savo. Mielipide. 31.10.2019