Suljetun kierron sellu­te­ol­li­suu­teen

Sel­lu­te­ol­li­suu­tem­me tyr­mis­tyi kor­keim­man hal­lin­to-oi­keu­den jou­lu­kuun 2019 pää­tök­ses­tä evä­tä Kuo­pi­oon suun­ni­tel­lun, maa­il­man suu­rim­man, Fin­n­pulp-sel­lu­teh­taan ym­pä­ris­tö­lu­pa.

Sa­moin tai­si tyr­mis­tyä myös pää­o­sa met­sä­ti­lal­li­sia. Mi­hin saam­me kas­vat­ta­mam­me puut jat­kos­sa myy­dyk­si?

Yh­teis­kun­nan an­ta­ma 2020-lu­vun alun lin­jaus met­sä­te­ol­li­suu­del­le on vai­kut­ta­vim­pia puo­leen vuo­sisataan. Sitä voi­nee ver­ra­ta 1970-lu­vun öl­jyk­rii­sien ai­kaan, kun met­sä­te­ol­li­suut­ta kan­nus­tet­tiin rei­vaa­maan suun­taan­sa fos­sii­lie­ner­gi­as­ta uu­siu­tu­vaan ener­gi­aan.

HUO­LI YM­PÄ­RIS­TÖS­TÄ on suit­si­nut sel­lu­te­ol­li­suut­tam­me en­nen­kin. En­nen tois­ta maa­il­man­so­taa sul­fiit­ti­sel­lun teh­taat oli­vat var­hai­sia bi­o­tuo­te­teh­tai­ta. Mer­kit­tä­vä tuo­te­pa­le­tin osa oli eta­no­li. Sii­tä edel­leen ja­los­tet­tu tuo­te nä­kyi Al­kon tis­kil­lä Kar­hu-vii­na­na. Kan­san kes­kuu­des­sa se tun­net­tiin Tik­ku­vii­na­na.

Sul­fiit­ti­sel­lun ym­pä­ris­tö­on­gel­mat niin jät­tee­nä ve­siin kuin ri­kin ok­si­dei­na il­ma­ke­hään oli­vat kui­ten­kin sitä luok­kaa, et­tä sel­lu­te­ol­li­suus päät­ti 1900-lu­vun puo­li­vä­lis­sä siir­tyä sul­fiit­ti­sel­lus­ta vä­hem­män hai­tal­li­seen sul­faat­ti­sel­luun. Vi­sio oli met­sä­te­ol­li­suu­del­lem­me sel­vä. Tä­hän muu­tok­seen ei tar­vit­tu kor­keim­man hal­lin­to-oi­keu­den pää­tös­tä.

Vuo­si­sa­dan lop­pu­puo­lel­la ym­pä­ris­tö­kiis­te­ly tiuk­ke­ni. 1990-lu­vul­la tä­män koki kai­nuu­lai­nen Poh­jan Sel­lu -han­ke. Ka­jaa­niin suun­ni­tel­tu uu­si teh­das ei to­teu­tu­nut. Ou­lu­jär­ven puh­tau­den puo­lus­ta­jat kaa­toi­vat hank­keen. Kor­kein­ta hal­lin­to-oi­keut­ta ei tar­vit­tu täs­sä­kään.

SUL­FIIT­TI­SEL­LUS­TA al­ka­nut ja Poh­jan sel­lus­sa vah­vis­tu­nut ym­pä­ris­tö­huo­li laa­je­ni Kuo­pi­os­sa 2010-lu­vun jäl­ki­puo­lis­kol­la me­ga­luok­kaan. Pro Kal­la­ve­si lii­ke käyn­nis­ti elo­kuus­sa 2018 kan­sa­lai­sa­loit­teen, jon­ka ta­voi­te oli py­säyt­tää Kal­la­ve­teen jä­te­vet­tä pääs­tä­vän Fin­n­pulp-yh­ti­ön han­ke. Run­saan vuo­den kuo­hu­nut aloi­te joh­ti his­to­ri­an saa­tos­sa loo­gi­sen kiel­tei­seen lop­pu­tu­lok­seen.

Sel­lu­te­ol­li­suus on ajau­tu­nut kier­to­ta­lou­den krii­siin. Kier­to­ta­lous kier­rät­tää kaik­kia al­ku­ai­nei­ta, myös ve­tyä ja hap­pea, ve­te­nä. Mi­kään uu­sis­ta sel­lu­teh­taan hank­keis­tam­me ei ta­voit­te­le tätä. Kaik­ki hank­keet ha­ke­vat jä­te­ve­del­leen pääs­tö­lu­pia, jär­veen tai me­reen.

Sul­je­tun ve­den kier­rä­tyk­sen aja­tus oli esil­lä sel­lu­te­ol­li­suu­den (En­so Gut­zeit) ja Jo­en­suun yli­o­pis­ton vuo­ro­pu­he­lus­sa va­jaat kol­me­kym­men­tä sit­ten. En­so Gut­zei­tin ke­hi­tys­joh­ta­ja, met­sän­hoi­ta­ja Yr­jö Schildt oli saa­nut Aust­ra­li­as­ta, Tip­pe­ra­ry Sta­ti­on -yh­ty­mäl­tä sel­vi­tys­pyyn­nön, mi­ten he voi­si­vat pe­rus­taa Poh­jois-Aust­ra­li­aan, ym­pä­ris­tö­her­käl­le alu­eel­leen uu­den su­ku­pol­ven sel­lu­teh­taan niin, et­tä jä­te­vet­tä ei me­ni­si pai­kal­li­siin ve­sis­töi­hin ol­len­kaan.

MAH­DOL­LI­SEK­SI RAT­KAI­SUK­SI esi­tet­tiin riit­tä­vän laa­jaa met­sä­pui­den ly­hyt­kier­to­vil­jel­mää, mi­hin kaik­ki sel­lu­teh­taan jä­te­ve­det joh­det­tai­siin. Kas­tel­tu ly­hyt­kier­to­met­sä tuot­tai­si sa­mal­la en­tis­tä te­hok­kaam­min kui­tu­puu­ta vie­rei­sel­le sel­lu­teh­taal­le.

Meil­lä oli 1980-lu­vul­ta ko­ke­mus­ta sa­man­ta­pai­ses­ta eu­ka­lyp­tuk­sen kas­te­lu­met­sä­ta­lou­des­ta Su­da­nin pää­kau­pun­gis­ta Khar­tu­mis­ta, kun Suo­mi an­toi ke­hi­ty­sa­pua Su­da­nin met­sä­hank­kee­seen. Sen yh­te­nä osa­se­na oli Khar­tu­min vih­reä vyö. Pää­kau­pun­gin jä­te­ve­teen pe­rus­tu­val­la kas­te­lul­la kas­va­tet­tiin eu­ka­lyp­tus­ta tuu­li­suo­jan vyö­hyk­keek­si.

Al­ku­ke­säs­tä 1991 teh­tiin esi­sel­vi­tys Poh­jois-Aust­ra­li­an Tip­pe­ra­ry Sta­ti­on -sel­lu­hank­keel­le. Kes­kei­nen ky­sy­mys oli ana­ly­soi­da so­pi­via puu­la­je­ja, kas­vuo­lo­suh­tei­ta ja mah­dol­li­sia vil­je­ly­mai­ta. Lop­pu­tu­lok­se­na las­ket­tiin mon­ta­ko heh­taa­ria va­lit­tua puu­la­jia on vil­jel­tä­vä, jot­ta sel­lu­teh­taan kaik­ki jä­te­ve­det haih­tu­vat vil­je­ly­pui­den kaut­ta tai­vaal­le.

Tip­pe­ra­ry Sta­ti­on -yh­ty­män yk­si­tyi­nen maa­ti­la (met­sä­ti­la) oli kool­taan 928 000 heh­taa­ria. Se oli sii­hen ai­kaan Aust­ra­li­an toi­sek­si suu­rin maa­ti­la. Ko­ko­luok­ka on mit­ta­va, se on esi­mer­kik­si kym­me­nen ker­taa suu­rem­pi kuin Kuu­sa­mon yh­teis­met­sä.

Luon­non­met­sää Tip­pe­ra­ry-maa­ti­lal­la kas­voi koh­ta­lai­ses­ti, mut­ta se ei riit­tä­nyt yh­del­le sel­lu­teh­taal­le. Li­sää met­sää oli­si pi­tä­nyt joka ta­pauk­ses­sa vil­jel­lä, myös luon­non­sa­tei­siin pe­rus­tu­en.

SUL­JE­TUN KIER­RON sel­lu­teh­taan ta­voi­te oli­si to­teu­tu­nut, kun kas­te­lu­met­sä­ta­lou­den eu­ka­lyp­tus­ta oli­si vil­jel­ty 3 200 heh­taa­ria. Kas­te­lu­ve­des­tä puo­let oli­si tul­lut sel­lu­teh­taal­ta, puo­let lai­men­nus­ve­te­nä teh­taan vie­rei­ses­tä jo­es­ta.

Tip­pe­ra­ry-yh­ty­män han­ke ei kui­ten­kaan eden­nyt käy­tän­töön. Yh­ty­män omis­ta­ja ajau­tui muis­ta kuin maa­ti­la­syis­tä ta­lou­del­li­siin vai­keuk­siin ja myi maa­ti­lan­sa vuon­na 2003. Sen jäl­keen sel­lu­teh­taan aja­tus ei ole ol­lut Tip­pe­ra­ry-hank­keen tie­do­nan­nois­sa esil­lä.

Mul­lis­ta­vil­la aja­tuk­sil­la on usein ta­pa­na mu­hia yli yh­den su­ku­pol­ven. Kor­keim­man hal­lin­to-oi­keu­den 2019 an­ta­ma me­ga­luo­kan pää­tös pa­nee ajat­te­le­maan, joko sul­je­tun kier­ron sel­lu­teh­taan koh­ta 30 vuot­ta mu­hi­neel­le aja­tuk­sel­le oli­si ai­ka, joko vih­rey­den te­ol­lis­ta­mi­nen siir­tyy me­ga­luok­kaan?

Veli Poh­jo­nen

Suomenmaa. Mielipide. 22.1.2020