Biodiesel eteni kehitysavun menestystarinaksi

Biodiesel on puoli vuosisataa kehitetyn energiaviljelyn tuotteita. Suomessakin käytiin 1970-luvulla läpi kaikki viljelykasvit, mistä voi puristaa autojen, traktoreiden ja työkoneiden polttonestettä. Harkinnassa olivat muun muassa rypsi, sokerijuurikas, viljat, ruokohelpi ja energiapaju.

Maatilan tasolla pisimmälle eteni lounaissuomalainen insinööri-maanviljelijä Väinö Laiho. Pöytyän sinappikeisariksi kutsuttu keksijä viljeli 1990- ja 2000-luvulla sinappia ja puristi siitä biodieseliä omien traktoriensa ja autonsa tankkeihin.

Maailman biodiesel puristetaan tänään pääosin öljypalmusta Sen päätuottajia ovat alun perin kehitysmaina pidetyt Malesia ja Indonesia. Niistä tulee 85 prosenttia maapallon palmuöljystä.

Öljypalmun eteneminen alun perin köyhissä maissa on kehitysavun menestystarina. Öljypalmu on kotoisin Länsi-Afrikan metsistä. Jo vuonna 1848 silloiset Hollannin kehitysavun toimijat veivät öljypalmun Kaakkois-Aasiaan. Silloin oli kyse ruokaöljystä, ruoan tuotannon kehittämisestä.

Malesian puolella ensimmäinen öljypalmun viljelmä perustettiin 1917. Nyt Malesian koko maa-alasta on 18 prosenttia viljellyn öljypalmun kattamaa. Vastaavaa satavuotista maiseman muutosta on tuskin missään muussa maassa koettu ihmiskunnan tuoreemman historian aikana. Esimerkiksi Suomi on kehittänyt maatalouttaan 1860-luvun nälkävuosista lähtien. Yksittäisistä meille tuoduista viljellyistä kasvilajeista yleisin, ohra peittää maa-alastamme silti alle kaksi prosenttia.

Kohua herättää luontaisten sademetsien raivaaminen vieraan öljypalmun tieltä. Metsien suojelussa Malesialla riittää tehtävää. Kansainvälisen Aichi-sopimuksen mukaan kukin maa suojelee 17 prosenttia maa-alastaan. Malesiassa WWF-järjestön laskema suojelun prosentti on nyt yksitoista. Kun maa pääsee Aichin tavoitteeseen, kohu öljypalmun ja sademetsien ristiriidasta vaimennee. 

Öljypalmun nykyinen nousu Kaakkois-Aasiassa on seuraus länsimaiden biodieselin tarpeesta. Esimerkiksi vuonna 2018 Indonesiasta Eurooppaan tuodusta palmuöljystä 40 prosenttia päätyi biodieseliksi, Malesiasta Eurooppaan tuodusta 30 prosenttia.

Palmuöljyn vienti nosti sekä Malesian että Indonesian kehitysmaiden köyhyydestä. Nyt Malesian kansantuotteesta 3,8 prosenttia tulee öljypalmusta. Indonesiassa puolestaan 6 miljoonaa ihmistä saa öljypalmusta toimeentulonsa. Vaikka pääosa öljypalmua kasvaa yhtiöiden plantaasiviljelmillä, 40 prosenttia Kaakkois-Aasian öljypalmuista on silti pienviljelijöiden tiloilla.

Vielä 1970-luvulla maat olivat Suomen kehitysavun ehdokasmaita. Indonesiaan metsäapua muutaman vuoden annoimmekin. Tänään Malesiaan ja Indonesiaan annettavasta kehitysavusta ei voisi edes puhua. Öljypalmu nosti maat meille normaaleiksi kauppakumppaneiksi.

Öljypalmu, energiaviljely ja biodiesel kasvoivat muutamassa vuosikymmenessä maailmanlaajuiseksi menestystarinaksi. Siirtymä huoltoasemillamme fossiilidieselistä biodieseliin on osa niitä käytännön toimia, joita uuvuttavia ilmastokokouksia seuranneet kansalaiset nyt odottavat. Biodieseliin pohjaavan energiaviljelyn paluuta odottaa Suomenkin maatalous.

VELI POHJONEN

Perniönseudun lehti. Mielipide. 30.12.2020