Metsänviljely on menes­tyk­sek­käintä metsätiloille

Ta­lous­met­sien avo­hak­kuut ja nii­tä seu­raa­va met­sän­vil­je­ly pu­hut­ta­vat jat­ku­vas­ti. Luon­to­jär­jes­töt käyn­nis­ti­vät esi­mer­kik­si 2018 ai­hees­ta kan­sa­lai­sa­loit­teen.

Ta­voi­te oli lo­pet­taa avo­hak­kuut met­sä­hal­li­tuk­sen mail­la ja pa­la­ta met­sien al­ku­pe­räi­siin poi­min­ta­hak­kui­siin. Kan­sa­lai­sa­loi­te on ny­kyi­sen edus­kun­nan poh­din­nas­sa.

MET­SÄ­HAL­LI­TUS on jo huo­mi­oi­nut kan­sa­lai­sa­loit­teen. Se il­moit­ti 2019 pe­rus­ta­van­sa kol­me 5 000 heh­taa­rin ko­kois­ta jat­ku­van kas­va­tuk­sen mal­li­a­lu­et­ta, Rau­ta­vaa­ral­le, Suo­mus­sal­mel­le ja Sa­vu­kos­kel­le.

Avo­hak­kuu on osa sak­sa­lais­ta, jo 1700-lu­vul­la ke­hi­tet­tyä loh­ko­met­sä­ta­lou­den op­pia.

Sitä en­nen Sak­sas­sa har­joi­tet­tiin poi­min­ta­hak­kuu­ta, Suo­mes­sa myös har­sin­ta­met­sä­ta­lou­dek­si kut­sut­tua me­ne­tel­mää. Kä­sit­teet ovat su­kua 2000-lu­vun jat­ku­val­le kas­va­tuk­sel­le.

MET­SÄ­TIE­DE oli en­nen di­gi­ai­kaa var­sin al­keel­li­sel­la ta­sol­la.

Se ei osan­nut las­kea mo­ni­ker­rok­si­sen met­sän puun­kas­vua ei­kä jat­ku­van kas­va­tuk­sen hak­kuun ylä­ra­jaa. Hak­kuu jat­kui hol­tit­to­ma­na.

Sak­sa ajau­tui pa­ri­sa­taa vuot­ta sit­ten Eu­roo­pan his­to­ri­an syn­keim­pään met­sien hä­vi­tyk­seen.

SAK­SA siir­tyi 1800-lu­vul­la vil­je­ly­met­sä­ta­lou­teen.

Hä­vi­tet­ty­jä met­sä­a­lu­ei­ta vil­jel­tiin loh­koit­tain, pää­o­sak­si kuu­sel­le. Vuo­sien saa­tos­sa kun­kin loh­kon met­sää hie­man har­ven­net­tiin, kun­nes loh­ko avo­ha­kat­tiin noin 70 vuo­den iäs­sä.

Sen jäl­keen loh­ko vil­jel­tiin uu­del­leen, ja taas kuu­sel­le.

KUU­SEN suo­sio pe­rus­tui Kes­ki-Eu­roo­pan hy­viin mark­ki­noi­hin. Kuu­si kas­vaa Sak­san il­mas­tos­sa ihan­teel­li­sen no­pe­as­ti.

Maan ta­lou­des­sa kuu­si sai 1900-lu­vul­la lem­pi­ni­men lei­pä­puu­la­ji (Brot­baum). Kuu­sen laa­ja­mit­tai­nen vil­je­ly jat­kui Sak­sas­sa 1960-lu­vul­le saak­ka.

Sen jäl­keen se­ka­met­sät ovat saa­neet si­jaa.

KUU­SEN vil­je­lys­sä Sak­san met­sän­hoi­to on­nis­tui. Puun kes­ki­kas­vu on ylit­tä­nyt vuo­tui­set hak­kuut jo yli sa­dan vuo­den ajan.

Maa nou­si met­sien hä­vi­tyk­sen ti­las­ta Eu­roo­pan uni­o­nin joh­ta­vak­si met­sä­maak­si.

FAO ti­las­toi 2015 Sak­san met­sien kas­va­van puun mää­räk­si 3663 mil­joo­naa kuu­ti­o­ta.

ME otim­me jo 150 vuot­ta sit­ten op­pia Sak­sas­ta. Se­naat­tim­me kut­sui vuon­na 1858 sak­sa­lai­sen yli­met­sän­hoi­ta­ja Ed­mund von Ber­gin ar­vi­oi­maan Suo­men met­sät.

Ete­lä­ran­ni­kol­ta Lap­piin saak­ka ulot­tu­neen mat­ka­ker­to­muk­sen yh­teen­ve­to oli tyly: ”Met­sän hä­vit­tä­mi­ses­sä suo­ma­lai­set ovat tui­ki tai­ta­vik­si op­pi­neet.”

RA­PORT­TI käyn­nis­ti met­sä­ta­lou­tem­me suu­ren muu­tok­sen. Met­sä­hal­li­tus pe­rus­tet­tiin 1859.

Evol­la al­koi 1862 met­sän­hoi­ta­jien kou­lu­tus, sak­sa­lai­sen mal­lin mu­kaan.

Vuon­na 1886 se­naat­ti sa­ne­li lail­la: ”Met­sää äl­köön hä­vi­tet­tä­kö.” Met­sän­vil­je­ly yleis­tyi 1900-lu­vul­la, en­sin val­ti­on met­sis­sä ja so­tien jäl­keen yk­si­tyis­met­sis­sä.

LOP­PU­TU­LOS oli Sak­saan ver­rat­ta­va. Nou­sim­me EU:n vii­den­nek­si met­sä­maak­si (Sak­san, Ruot­sin, Rans­kan ja Puo­lan jäl­keen).

Vuon­na 2019 meil­lä on kas­va­vaa puus­toa las­ken­nal­li­ses­ti 2568 mil­joo­naa kuu­ti­o­ta.

Poi­min­ta­hak­kuis­ta on mur­heel­lis­ta näyt­töä myös ke­hi­tys­mais­sa. Esi­mer­kik­si Af­ri­kan sar­ven Eti­o­pia oli sata vuot­ta sit­ten muh­kei­den vuo­ris­to­met­sien maa.

Hol­tit­to­mat hak­kuut vei­vät maan met­sien hä­vi­öön. Vain eu­ka­lyp­tuk­sen vil­je­lyyn pe­rus­tu­va uu­si met­sän­hoi­to on on­nis­tu­nut vii­me vuo­si­na ta­sa­pai­not­ta­maan Eti­o­pi­an met­sä­ti­lan­net­ta.

MAA­PAL­LON met­sä­his­to­ria opet­taa et­tä kan­sa­lai­sa­loit­teem­me vaih­to­eh­to, met­sien jat­ku­va kas­va­tus ja nii­den jat­ku­vat poi­min­ta­hak­kuut on pa­ras käyn­nis­tää tar­koin val­vot­tu­na.

Täs­sä met­sä­hal­li­tuk­sem­me kol­me uut­ta jat­ku­van kas­va­tuk­sen met­sää voi­vat toi­mia riit­tä­vän pit­kä­ai­kai­si­na, käy­tän­nön mit­ta­kaa­van ko­e­kent­ti­nä.

Puun kas­vul­taan met­sän­vil­je­lyn näy­töt ovat sen si­jaan niin va­kuut­ta­vat, et­tä ta­lou­del­lis­ta tu­los­ta ta­voit­te­le­vat yk­si­tyis­met­sät voi­vat jat­kaa täl­lä tiel­lä.

Veli Poh­jo­nen

Suomenmaa. Mielipide. 3.1.2020