Wednesday, January 15, 2020
Bioydinvoima on jo käytössämme
Nyt kun Olkiluodon kolmannen ydinvoimalan rakentaminen on myöhästynyt jo kymmenisen yhdeksän vuotta ja uusi Fennovoima pyörii niin talouden, ympäristölupien kuin maailmanpolitiikan myllerryksessä on hyvä muistaa, että meillä on jo melkoisesti omaa, luonnollista ydinvoimaa.
Metsiin paistava aurinko on tärkein ydinvoimalamme. Sen uumenissa käy ydinreaktioista tehokkain, vetypommeistakin tunnettu fuusio. Maanpäällisistä voimaloista poiketen auringon radioaktiiviset ydinsaasteet jäävät avaruuteen. Energia saapuu metsään puhtaana valona.
Suomen alue vastaanottaa auringon energiaa vuodessa 1,3 tsettajoulea (ykkösen perässä on 21 nollaa). Kun vuonna 2017 energian kokonaiskulutuksemme oli 1,36 eksajoulea (18 nollaa), saamamme aurinkovoima vastasi lähes tuhatkertaisesti koko kulutustamme.
Auringon ydinvoimassa on energiaongelmiemme ratkaisu. Auringon alkuperäiseen ydinvoimaan perustuvat myös tuulimyllyt ja aurinkopaneelit. Niiden haaste on aurinkoenergian varastoiminen talveksi.
Puut ovat haasteen jo selvittäneet. Ne jalostavat aurinkoenergian kemiallisten yhdisteiden sidosenergiaksi. Se on turvallisesti varastoitunut puuainekseen, biovoimaksi.
Talvella poltamme tätä biovoimaa leivinuuneissamme halkoina, voimaloissa hakkeena ja sellutehtaissa ligniininä.
Puiden aurinkovoimalan rakentaminen on helppoa. Puut pystyttävät itse itsensä, kun ne on kerran istutettu. Tehdasvalmisteiset aurinkopaneelit meidän on levitettävä maan päälle telineisiin. Ja ne voi levittää vain yhdeksi kerrokseksi. Puut kasvavat neulasensa tai lehtensä heti useaan kerrokseen.
Havupuista tehokkain kerroskenno on kuusi. Yhtä maaperän neliömetriä kohti istutuskuusikossa on auringon puolelta mitattavaa neulasten pinta-alaa seitsemän neliömetriä. Lähes kuusen peittävyyteen pääsevät tiheään istutetut hybridihaavat.
Ruotsissa on vertailtu 30 vuoden ajan puiden aurinkoenergian sidontaa, kun niitä kasvatetaan biolämmöksi, biosähköksi tai bioetanoliksi. Tehoviljelty hybridihaapa varastoi 110 gigajoulea (yhdeksän nollaa) hehtaarille vuodessa. Lannoitetusta istutuskuusikosta sai 100 gigajoulea.
Teemme ajatusleikin. Ilmasto muuttuu niin että puu alkaa kasvaa koko Suomessa huippuvauhdilla. Kuinka paljon bioydinvoimaa 20 miljoonaa metsähehtaariamme varastoisivat, jos ne viljeltäisiin biotalouden kuuselle ja hybridihaavalle? Vastaus on kaksi eksajoulea. Se on 47 prosenttia enemmän kuin nykyinen koko energian tarpeemme.
Eipä tehokuusikko tai hybridihaavikko kuitenkaan sovellu kaikkialle maassamme. Eikä kaikkea puuta ole poltettavaksi käytetty ennenkään, eikä käytetä tulevaisuudessakaan.
Bioydinvoiman määrältään valtaisa merkitys paljastuu silti. Puun kasvussa on yhä valjastamatonta voimaa. Tämä on uuden ajattelun biotalouden perusta.
Edistyksellisin on Äänekosken uusi sellutehdas. Sen bioydinvoima tarkoittaa biosähköä, prosessihöyryä ja kaukolämpöä. Sähköä tehdas tuottaa 2,4 –kertaisesti omaan tarpeeseen verrattuna. Sähkön tehdas myy valtakunnan verkkoon.
Esimerkki seuraavan sukupolven ratkaisusta on sahanpurusta tehtävä bioetanoli. Se tuo puidemme turvallisesti varastoiman bioydinvoiman jokaisen bensiiniautolla ajavan suomalaisen tankkiin.
VELI POHJONEN
Kotiseudun Sanomat. Mielipide. 15.1.2020
Labels:
2020,
Äänekoski,
aurinkopaneeli,
aurinkovoima,
bioetanoli,
biovoima,
fuusio,
hybridihaapa,
Kotiseudun Sanomat,
kuusi,
Olkiluoto,
tuulivoima,
ydinvoima
Subscribe to:
Post Comments (Atom)
No comments:
Post a Comment