Kuutsjarvi lake in late August night

Taiga forest in below Nuortti fell

Kynsivaara hill from Nuortti fell

Dead Scots pine in Nuortti fell

July light in Nuortti fell

Path to Nuortti fell

Spruce forest on Kynsikuru

Varrio Subarctic Research Station in early summer 2004

Metsänielut mukaan päästöjen laskentaan

Havumetsät ovat Suomen
muhkein hiilen nieluvarasto

Teollisuuden keskusliiton johtaja Tellervo Kylä-Harakka-Ruonala kiinnittää aiheesta huomiota siihen (HS 21.12.), että Euroopan unionissa tammikuussa 2005 alkava hiilidioksidin päästökauppa näyttää sitä kummallisemmalta, mitä lähemmäksi aloitushetkeä tulemme.

Eihän ollut tarkoitus, että bioenergian johtomaana tunnettu Suomi alkaa ostaa päästökiintiöitä laitoksilta ja mailta, jotka ovat ympäristöalalla kiistatta meitä jäljessä. Suomen piti olla päästökaupassa myyjä eikä ostaja.

Metsähakkeen energiakäyttöä puoli vuosisataa

Metsähakkeen tuotannolla on maassamme pitkä perinne. Ensimmäisiä hakkureita kokeiltiin pienikokoiseen koivuun jo 1950-luvun lopulla. Harvennuskoivulla ei ollut silloin muuta menekkiä kuin halkolämmitys. Se väheni kovaa kyytiä. Käytön puutteessa koivua lyötiin maahan.

Jo Pallarin vesakkoharvesteri (1979)
pui hieskoivut suoraan hakkeeksi

Hakemenetelmässä oli kyse soveltavassa tutkimuksessa noin kerran sukupolvessa esiin pulpahtavasta innovaatiosta, joka sysää aiemmin tutun, mutta loppuun asti tutkitun menetelmän syrjään, ja korvaa sen uudella.

Afrikan maatalous ei tuota ylijäämää

Keväällä 2003 Etiopiaa koetteli ankara kuivuus ja nälänhädän uhka. Ruoka-avusta riippuvaisten määrä nousi 12,5 miljoonaan ihmiseen eli viidennekseen kansasta.

Humanitaarinen tilanne oli vakava.YK:n pääsihteeri Kofi Annan päätti nimittää presidentti Martti Ahtisaaren alueelle erityisedustajakseen  tehtävänään laatia kiireesti annettava hätäavun ohjelma. Lisäksi oli tasoitettava tietä perusteelliselle uudistusohjelmalle, jolla ruokaa voisi tuottaa riittävästi tulevien kuivuuskausien aikana ja niiden varalle.

Metsänhoidon lainoitus pitää puun liikkeellä

Tammikuussa 2002 Suomessa oli 442,166 yksityismetsälöä. Niiden merkitys puun kasvulle ja puun jatkuvalle saatavuudelle metsäteollisuuteen on niin suuri, että jo kymmenien vuosien ajan yhteiskunta on katsonut parhaaksi avustaa niitä verovaroin, viimeksi Kemeraksi kutsutulla rahoituspaketilla.

Metsänparannuslainaa sai
soistuvien metsien ojitukseen

Yksityinen metsänkasvattaja on saanut avustusta kahdella tapaa: suorana hehtaaritukena tai korkotuettuna lainana. Tuki- ja lainarahat kasvoivat valtion budjetissa aluksi saman suuntaisesti. 1970-luvun puolivälissä molemmat saavuttivat nykyrahassa noin 40 miljoonaan euron vuositason.

Paju on aikamme puulaji - Salix is the tree species of our times

Tämä taulu oli aikoinaan vertaansa vailla. Maanviljelijä Kai Knaapinen aloitti energiapajukokeet 1992 Pohjan kunnassa sijaitsevalla Nygårdin tilallaan. Hän suivaantui kokeilun saamaan irvailuun, ja teetätti omalla kustannuksellaan kuvan esittämän taulun. Se ihmetytti ohikulkevan maantien kulkijoita noin 10 vuoden ajan.

This table ("Willow is the tree species of our time") was the only one of its kind. Farmer in the municipality of Pohja in south-western Finland, Kai Knaapinen started the energy willow experiments in 1992. He experienced such an amount of resistance that he decided to erect the big board as shown in the picture. The board stayed on its site for about 10 years.

Nguru 21 kg - Kingfish 21 kg

Suurin Tansanian vesiltä pyytämäni Nguru (Scomberomorus commerson) painoi 21 kg. Se tarttui Rapalaan Tangan lahden edustalla, hiekkasärkän pohjoispuolella. Mukana Mwambanin vartijamme Austine.

The biggest kingfish (= Narrow-barred Spanish mackerel, Scomberomorus commerson) was 21 kg. It was caught with Rapala lure in front of the Tanga Bay, north of the sand bank. Our Mwambani askari, Mr. Austine was with us.

Tangan hiekkasärkältä - From Tanga sandbank

Eteerinen kuva Tangan hiekkasärkältä. Hiekkasärkkä on noin 5 km Tangan lahden ulkopuolella, noin puoli kilometriä koralliriutan ulkorajan sisäpuolella. Hiekkasärkkä peittyy veteen nousuvedellä.

Memorable picture from Tanga sandbank, Tanzania.

Kilimanjaro ilmasta - Kilimanjaro from airplane

Paluumatkalla (yölento) Suomesta Tansaniaan Kilimanjaro näkyi aamun pilvettömällä säällä.

On a return flight (night flight) from Finland to Tanzania Kilimanjaro was seen through the cloudless morning air.

Puuenergialle leijonanosa

Vuonna 1998 saimme puusta jo 19 prosenttia koko Suomen energiasta. Puu selätti ydinvoiman (18 prosenttia), kivihiilen (11 prosenttia) ja maakaasun (11 prosenttia). Puun edellä on enää öljy, jonka osuus oli 28 prosenttia. Mistä puuenergian uudessa nousussa on kysymys?

Biokaasua, komissaarit!

EUROOPAN UNIONIN komissio haluaa nostaa bioenergian tuotannon vuoden 1995 tasoon verrattuna kolminkertaiseksi vuoteen 2010 mennessä. Komissio julkaisi vuonna 1997 uusiutuvan energian valkoisen kirjan, jossa bioenergialla on leijonan osa.

Energiapuun mahdollisuudet maatiloilla

1990-luvun loppuun tultaessa Suomi on Euroopassa bioenergian johtomaa. Saimme jo 1995 koko tarpeesta puuenergiana 17 prosenttia, kun Ruotsi sai 13, ja Itävalta sekä Portugali 12 prosenttia. Unionin energiasta biomassa kattoi vain 3,3 prosenttia, ja kun siihen lisätään vesivoima (1,9), tulivuoriperäinen energia (0,2), tuulivoima (0,02) ja aurinkovoima (0,02 prosenttia), EU:n uusiutuvan energian kokonaisprosentti oli 5,44.

1990-luvulla puuenergian tuotanto ja käyttö ovat Suomessa lisääntyneet puolitoistakertaisesti, 45 terawattitunnista 70 terawattituntiin (terawattitunti on miljardi kilowattituntia). Puuvoima oli vuonna 1998 toiseksi tärkein energialähteemme. Saimme öljystä 28, puuvoimasta 19, ydinvoimasta 18, hiilivoimasta 11, maakaasusta 11, turpeesta 6 ja vesivoimasta 4 prosenttia koko energian tarpeesta.

1990-luvulla myös puun energiakäytön tutkimus pääsi merkittävään tulokseen. Metsähakkeen tuotantomenetelmiä kehitettiin vuosien 1993-1998 Bioenergiaohjelmassa. Kun vuonna 1993 metsähakkeen tuotantohinta oli 93 markkaa megawattitunnilta. Vuonna 1998 haketta tuotettiin hintaan 45 markkaa. Samalla vertailupolttoaineen, kivihiilen kuluttajahinta on noussut 35 markasta 75 markkaan megawattitunnilta.

Lisää bioenergiaa EU:n valkoisesta kirjasta

Marraskuun lopulla 1997 Euroopan unioni antoi julkisuuteen uusiutuvan energian suunnitelmansa, Valkoisen kirjan. Sen on määrä luotsata 15 jäsenmaan energiataloutta vuoteen 2010. Valkoinen kirja haluaa yli kaksinkertaistaa EU:n uusiutuvan energian prosentin vuoteen 2010 mennessä. Tarkka tavoite on 11,5 prosenttia. Maa- ja metsätalouden tuottama biomassa saa lisäyksestä paksuimman siivun.

Vuonna 1995 Euroopan unioni käytti biomassaa energian tuotantoon 520 terawattituntia. Suomesta tilastoon kirjattu puuenergia oli siitä runsas kymmenesosa, 58 terawattituntia. Vuoteen 2010 mennessä EU haluaa nostaa bioenergian tuotannon kolminkertaiseksi 1570 terawattituntiin.

Lisäys jakaantuu kolmeen osaan. Maatalouden ja asumisen jätteistä käytettävä biokaasu lisääntyy 175 terawattitunnilla. Sellaisenaan poltettava tähde kuten peltoviljelyn oljet ja metsätalouden hakkuutähde lisääntyy 350 terawattitunnilla. Suurimman haasteen sai energiaviljely, jonka tuotannon pitää lisääntyä 525 terawattitunnilla.

Suomessa vuoden 1995 bioenergian (puuenergian) tuotanto ja käyttö olivat 58 terawattituntia (11 prosenttia koko EU:n bioenergiasta). Bioenergian kolminkertaistaminen Suomessa tarkoittaa 174 terawattituntia vuonna 2010.

Suomen bioenergiatalous on jo talkoissa mukana. 1990-luvun lopulla bioenergian tuotantomme on lisääntynyt metsäteollisuuden tarkentuneen jätepuun käytön ansiosta noin neljällä terawattitunnilla vuodessa. Pelkästään metsäteollisuuden avulla pääsemme vasta 120 terawattituntiin vuonna 2010. Puuttuvan 54 terawattitunnin tuottamiseksi tarvitaan lujasti töitä. Se on myös maatilojen ja yksityismetsätalouden suuri haaste 2000-luvun alkupuolella.

Mahdollisuuksien kori

Metsähakkeen energiareservi otetaan  käyttöön. Metsähakkeen potentiaali uudistushakkuista on 12,3 terawattituntia vuodessa (neulasitta).  Kansallisen metsäohjelman tavoite vuoteen 2010 on tuottaa metsähaketta 5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se vastaa energiana 10 terawattituntia vuodessa.

Energiatavoitteinen metsänhoito tulee metsätalouden avuksi. Metsätaloutemme suuri ongelma on männyn ensiharvennuspuun ylituotanto, harvennusten jääminen rästiin ja sen seurauksena odottava laadukkaan männyn sahatukin aleneva kasvu. Harvennusmetsiin tarvitaan energiahakkuita. Ensiharvennusten, taimikonhoidon ja muun metsänhoidon energiapotentiaali on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan 13,5 terawattituntia vuodessa. Jo kertyneiden hakkuurästien vuoksi energiatavoitteisen metsänhoidon tavoite vuoteen 2010 saakka voi olla 15 terawattituntia vuodessa.

Kivihiilen ja polttoöljyn korvaajaksi tulee puupelletti. Kivihiili ja polttoöljy ovat hiilidioksidin suuria päästäjiä. Hiilidioksidin päästöjen vähenemä Kioton sopimusten mukaan toteutuu nopeimmin, kun kivihiilen ja polttoöljyn korvaaminen alkaa nollapäästön puulla: metsähakkeella tai Ruotsin mallin mukaan puun polttojalosteella eli pelletillä. Esimerkki on Tukholman Hässelbyn kaukolämpövoimala. Se vaihtoi kivihiilen pellettiin vuonna 1993. Vuonna 1997 pelletin energiakäyttö Hässelbyssä oli yksi terawattitunti. Ruotsin koko pelletin tuotantokapasiteetti on 5 terawattituntia. Siihen Suomellakin on mahdollisuus vuoteen 2010 mennessä. Ensimmäinen pellettitehdas toimii Suomessa Vöyrissä. Joukko muita tehtaita on suunnitteilla saha- ja puuteollisuuden yhteyteen.

Metsähakkeen, energiatavoitteisen metsänhoidon ja pellettituotannon yhteispotentiaali on 30 terawattituntia eli puolet valkoisen kirjan EU-tavoitteestamme. Loput 30 terawattituntia on kerättävä maatilojen energiaviljelystä, oljen keruusta ja biokaasun tuotannosta. Käytännön sovellukset puuttuvat Suomesta vielä lähes tyystin.

Joko energiaviljely tulee maatiloille?

Valkoisen kirjan vaativin tavoite koskee juuri peltojen energiaviljelyä. Jos ruokohelpeä tai hakepajua kasvatetaan kohtuullisella käytännön satotavoitteella 6,7 kuivatonnia vuodessa hehtaarilla, bioenergian tuotanto on 30 megawattituntia vuodessa hehtaarilta. EU:n tavoite 525 terawattituntia vaatii energiaviljelyn hehtaareja 17,5 miljoonaa. Valkoinen kirja puhuu "vain" kymmenestä miljoonasta hehtaarista, koska keskisadon oletetaan nousevan.

Mistä ne miljoonat hehtaarit otetaan? Saksan vehnämaista? Turvesuon pohjilta? Vaiko tulevasta EU-maasta Puolasta?

Aktiivin energiaviljelyn maista pisimmällä on Ruotsi. Siellä kasvaa hakepajua 18 000 hehtaaria. Talvikaunna 1998-1998 pajua puidaan hakkeeksi 2000 hehtaaria, josta saadaan energiaa noin 0,2 terawattituntia. Uutta viljelypinta-alaa tulee kevään 1999 viljelyssä 2000 hehtaaria.

Suomessa kasvoi ruokohelpeä vuonna 1998 noin 1000 hehtaaria, kun mukaan lasketaan siementuotannon alueetkin. Energiaksi ruokohelpeä päätynee muun muassa turpeen seassa korkeintaan 0,1 terawattituntia.

Valkoinen kirja ja Agenda 2000 yhteen

Uusiutuvan energian valkoista kirjaa ja sen tavoitteita on nyt sulateltu runsas vuosi. Suomelle tulevaa haastetta ja maatilojen uusia mahdollisuuksia ei liene vielä täysin ymmärretty. Valkoisen kirjan merkitys maatilojen puuenergian tuotannolle ja käytölle on esimerkiksi monin verroin tärkeämpi kuin Kioton ympäristökokouksen julistukset, jotka alkavat vaikuttaa vasta kaudella 2008-2012.

Valkoinen kirja ja Agenda 2000 tulisi saumata toisiinsa ja luoda niiden avulla pohja ensi vuosisadan monipuoliselle maa- ja metsätaloudelle. Jos haluamme pitää edelleen asemamme unionin vihreän energian johtomaana, maatilojen puuenergian tuotannon ja käytössä alkaa 2000-luvulla uusi vaihe.


*****


Esitelmä. Kiskon puuenergiapäivä 13.4.1999 

Pinta-ala, aurinko ja metsät ovat Suomen energiarikkaus

Metsät sitovat ja varastoivat
aurinkovoimaa

Aurinkovoimaa lankeaa Suomeen noin 100 watin valoteholla neliömetrille, kun päivän ja yön sekä kesän ja talven vaihtelut tasataan. Kun maan kamaraamme on 30 miljoonaa hehtaaria ja suomalaisia 5 miljoonaa, aurinkovoiman keskiteho on 6000 kilowattia meitä jokaista kohti. Tai toisin laskien: vuoden aikana aurinkoenergiaa kertyy kullekin suomalaiselle 53 miljoonaa kilowattituntia.