1990-luvun loppuun tultaessa Suomi on Euroopassa bioenergian johtomaa. Saimme jo 1995 koko tarpeesta puuenergiana 17 prosenttia, kun Ruotsi sai 13, ja Itävalta sekä Portugali 12 prosenttia. Unionin energiasta biomassa kattoi vain 3,3 prosenttia, ja kun siihen lisätään vesivoima (1,9), tulivuoriperäinen energia (0,2), tuulivoima (0,02) ja aurinkovoima (0,02 prosenttia), EU:n uusiutuvan energian kokonaisprosentti oli 5,44.
1990-luvulla puuenergian tuotanto ja käyttö ovat Suomessa lisääntyneet puolitoistakertaisesti, 45 terawattitunnista 70 terawattituntiin (terawattitunti on miljardi kilowattituntia). Puuvoima oli vuonna 1998 toiseksi tärkein energialähteemme. Saimme öljystä 28, puuvoimasta 19, ydinvoimasta 18, hiilivoimasta 11, maakaasusta 11, turpeesta 6 ja vesivoimasta 4 prosenttia koko energian tarpeesta.
1990-luvulla myös puun energiakäytön tutkimus pääsi merkittävään tulokseen. Metsähakkeen tuotantomenetelmiä kehitettiin vuosien 1993-1998 Bioenergiaohjelmassa. Kun vuonna 1993 metsähakkeen tuotantohinta oli 93 markkaa megawattitunnilta. Vuonna 1998 haketta tuotettiin hintaan 45 markkaa. Samalla vertailupolttoaineen, kivihiilen kuluttajahinta on noussut 35 markasta 75 markkaan megawattitunnilta.
Lisää bioenergiaa EU:n valkoisesta kirjasta
Marraskuun lopulla 1997 Euroopan unioni antoi julkisuuteen uusiutuvan energian suunnitelmansa, Valkoisen kirjan. Sen on määrä luotsata 15 jäsenmaan energiataloutta vuoteen 2010. Valkoinen kirja haluaa yli kaksinkertaistaa EU:n uusiutuvan energian prosentin vuoteen 2010 mennessä. Tarkka tavoite on 11,5 prosenttia. Maa- ja metsätalouden tuottama biomassa saa lisäyksestä paksuimman siivun.
Vuonna 1995 Euroopan unioni käytti biomassaa energian tuotantoon 520 terawattituntia. Suomesta tilastoon kirjattu puuenergia oli siitä runsas kymmenesosa, 58 terawattituntia. Vuoteen 2010 mennessä EU haluaa nostaa bioenergian tuotannon kolminkertaiseksi 1570 terawattituntiin.
Lisäys jakaantuu kolmeen osaan. Maatalouden ja asumisen jätteistä käytettävä biokaasu lisääntyy 175 terawattitunnilla. Sellaisenaan poltettava tähde kuten peltoviljelyn oljet ja metsätalouden hakkuutähde lisääntyy 350 terawattitunnilla. Suurimman haasteen sai energiaviljely, jonka tuotannon pitää lisääntyä 525 terawattitunnilla.
Suomessa vuoden 1995 bioenergian (puuenergian) tuotanto ja käyttö olivat 58 terawattituntia (11 prosenttia koko EU:n bioenergiasta). Bioenergian kolminkertaistaminen Suomessa tarkoittaa 174 terawattituntia vuonna 2010.
Suomen bioenergiatalous on jo talkoissa mukana. 1990-luvun lopulla bioenergian tuotantomme on lisääntynyt metsäteollisuuden tarkentuneen jätepuun käytön ansiosta noin neljällä terawattitunnilla vuodessa. Pelkästään metsäteollisuuden avulla pääsemme vasta 120 terawattituntiin vuonna 2010. Puuttuvan 54 terawattitunnin tuottamiseksi tarvitaan lujasti töitä. Se on myös maatilojen ja yksityismetsätalouden suuri haaste 2000-luvun alkupuolella.
Mahdollisuuksien kori
Metsähakkeen energiareservi otetaan käyttöön. Metsähakkeen potentiaali uudistushakkuista on 12,3 terawattituntia vuodessa (neulasitta). Kansallisen metsäohjelman tavoite vuoteen 2010 on tuottaa metsähaketta 5 miljoonaa kuutiota vuodessa. Se vastaa energiana 10 terawattituntia vuodessa.
Energiatavoitteinen metsänhoito tulee metsätalouden avuksi. Metsätaloutemme suuri ongelma on männyn ensiharvennuspuun ylituotanto, harvennusten jääminen rästiin ja sen seurauksena odottava laadukkaan männyn sahatukin aleneva kasvu. Harvennusmetsiin tarvitaan energiahakkuita. Ensiharvennusten, taimikonhoidon ja muun metsänhoidon energiapotentiaali on Metsäntutkimuslaitoksen mukaan 13,5 terawattituntia vuodessa. Jo kertyneiden hakkuurästien vuoksi energiatavoitteisen metsänhoidon tavoite vuoteen 2010 saakka voi olla 15 terawattituntia vuodessa.
Kivihiilen ja polttoöljyn korvaajaksi tulee puupelletti. Kivihiili ja polttoöljy ovat hiilidioksidin suuria päästäjiä. Hiilidioksidin päästöjen vähenemä Kioton sopimusten mukaan toteutuu nopeimmin, kun kivihiilen ja polttoöljyn korvaaminen alkaa nollapäästön puulla: metsähakkeella tai Ruotsin mallin mukaan puun polttojalosteella eli pelletillä. Esimerkki on Tukholman Hässelbyn kaukolämpövoimala. Se vaihtoi kivihiilen pellettiin vuonna 1993. Vuonna 1997 pelletin energiakäyttö Hässelbyssä oli yksi terawattitunti. Ruotsin koko pelletin tuotantokapasiteetti on 5 terawattituntia. Siihen Suomellakin on mahdollisuus vuoteen 2010 mennessä. Ensimmäinen pellettitehdas toimii Suomessa Vöyrissä. Joukko muita tehtaita on suunnitteilla saha- ja puuteollisuuden yhteyteen.
Metsähakkeen, energiatavoitteisen metsänhoidon ja pellettituotannon yhteispotentiaali on 30 terawattituntia eli puolet valkoisen kirjan EU-tavoitteestamme. Loput 30 terawattituntia on kerättävä maatilojen energiaviljelystä, oljen keruusta ja biokaasun tuotannosta. Käytännön sovellukset puuttuvat Suomesta vielä lähes tyystin.
Joko energiaviljely tulee maatiloille?
Valkoisen kirjan vaativin tavoite koskee juuri peltojen energiaviljelyä. Jos ruokohelpeä tai hakepajua kasvatetaan kohtuullisella käytännön satotavoitteella 6,7 kuivatonnia vuodessa hehtaarilla, bioenergian tuotanto on 30 megawattituntia vuodessa hehtaarilta. EU:n tavoite 525 terawattituntia vaatii energiaviljelyn hehtaareja 17,5 miljoonaa. Valkoinen kirja puhuu "vain" kymmenestä miljoonasta hehtaarista, koska keskisadon oletetaan nousevan.
Mistä ne miljoonat hehtaarit otetaan? Saksan vehnämaista? Turvesuon pohjilta? Vaiko tulevasta EU-maasta Puolasta?
Aktiivin energiaviljelyn maista pisimmällä on Ruotsi. Siellä kasvaa hakepajua 18 000 hehtaaria. Talvikaunna 1998-1998 pajua puidaan hakkeeksi 2000 hehtaaria, josta saadaan energiaa noin 0,2 terawattituntia. Uutta viljelypinta-alaa tulee kevään 1999 viljelyssä 2000 hehtaaria.
Suomessa kasvoi ruokohelpeä vuonna 1998 noin 1000 hehtaaria, kun mukaan lasketaan siementuotannon alueetkin. Energiaksi ruokohelpeä päätynee muun muassa turpeen seassa korkeintaan 0,1 terawattituntia.
Valkoinen kirja ja Agenda 2000 yhteen
Uusiutuvan energian valkoista kirjaa ja sen tavoitteita on nyt sulateltu runsas vuosi. Suomelle tulevaa haastetta ja maatilojen uusia mahdollisuuksia ei liene vielä täysin ymmärretty. Valkoisen kirjan merkitys maatilojen puuenergian tuotannolle ja käytölle on esimerkiksi monin verroin tärkeämpi kuin Kioton ympäristökokouksen julistukset, jotka alkavat vaikuttaa vasta kaudella 2008-2012.
*****
Esitelmä. Kiskon puuenergiapäivä 13.4.1999
No comments:
Post a Comment