Puusta puristettujen energiajyvien eli pellettien aika alkoi Suomessa 1998, kun Vöyriin nousi ensimmäinen tehdas. Sen vuosituotanto oli 10'000 tonnia. Nyt pellettitehtaita on eri puolilla maatamme yhteensä 18. Niiden vuosituotanto on 300'000 tonnia. Määrä riittäisi 60'000 omakotitaloon.
Pelletti alkoi nousta nopeasti, kun saha- ja puutaloteollisuudesta keksittiin valita paras mahdollinen raaka-aine, jo valmiiksi kuivattu, tasalaatuinen höylänlastu. Kuorettomana
siitä voi puristaa lähes tuhkatonta pellettiä.
Ruotsissa monipuolinen käyttö
Lastupelletti sai mainetta omakotitalojen lämmityksessä, kun uudelleen kallistuneelle lämmitysöljylle haettiin vaihtoehtoja. Näin kävi Ruotsin, Tanskan ja Italian tyyppisissä maissa, joissa polttoöljyä ei verosyistä tueta. Niissä se maksaa saman verran kuin diesel.
Veroerosta johtuu, että pellettilämmitys ei ole meillä läheskään yhtä suosittua kuin Ruotsissa. Siellä lämpenee 100'000 omakotitaloa pelleteillä, meillä vain kymmenen tuhatta. Valtaosa Suomen tuotantoa viedäänkin Ruotsiin.
Pelletti palaa lahden takana paitsi pientaloissa myös isoissa voimaloissa. Niissä se korvaa seospoltossa kivihiiltä ja vähentää hiilidioksidin päästöjä. Malliesimerkki on Fortumin nykyisin omistama voimala Tukholman Hässelbyssä. Se luopui kivihiilestä jo vuonna 1992 ja polttaa pellettiä nyt 250'000 tonnia vuodessa.
Vuonna 2008 kiristyvä hiilidioksidin päästökauppa vaikuttaa Suomessakin. Voimaloiden on ensi vuonna pohdittava hintavertailua: ostaako edelleen kivihiiltä, jonka hintaan on lisättävä päästömaksu? Vai ostaako hivenen kalliimpaa pellettiä, joka on päästömaksusta vapaa?
Maakaasu tempaisi pelletin nousuun
Pelletin kysyntä Euroopan markkinoilla on ollut hyvä koko 2000-luvun. Varsinaiseen kasvuun kysyntä tempautui, kun mukaan tuli maakaasu ja sen ympärillä vellovat poliittiset ongelmat. Kuvaava esimerkki on Italia.
Italialaiset, maakaasulla lämmittävät pientalojen asukkaat säikähtivät viime talvena Venäjän kaasukauppaa. He ostivat Itävallasta koteihinsa kymmeniä tuhansia pellettikamiinoita. Samalla pelletin hinta kääntyi nousuun. Tankkiautosta myytävän pelletin tukkuhinta oli viime syksynä noin 240 euroa tonnilta, kaksin verroin Suomen hintoihin verrattuna. Viidentoista kilon säkeissä myytävä pelletti maksoi Italiassa korkeimmillaan yli 400 euroa tonnilta.
Tukkuhinta putosi kevään myötä alle 200 euron, kun rauha palasi kaasumarkkinoille. Euroopan omakotiasujat seuraavat silti tiiviisti, miten idän maakaasua käytetään energia- ja maailmanpolitiikassa. Pienikin kaasun epävarmuus kääntänee pelletin hinnan taas nousuun.
Bioenergiasta vientituote
Suomi kuuluu EU:ssa pelletin tuottajamaihin. Tiiviiksi ja kuivaksi puristettu, kuorma- ja tankkiautoissa, junavaunuissa ja laivoissa kulkeva pelletti antaa meille mahdollisuuden myydä bioenergiaa muualle Eurooppaan, missä puuta on vähän mutta energian tarvitsijoita on paljon.
Tämä kehitys sai aimo sykäyksen, kun saksalaisyhtiö German Pellets ilmoitti juhannuksen alla rakentavansa ison pellettitehtaan Hollolaan. Se alkaa tuottaa puupellettejä 160'000 tonnia
vuodessa.
Tehdas on valmistuttuaan Suomen suurin pellettilaitos. Esimerkiksi Vapon Ilomantsin tehdas tuottaa 70'000 tonnia. Pelletit eivät jää Suomeen, vaan ne laivataan Vuosaaren uuden sataman kautta Saksaan.
Jos Etelä-Suomen metsänomistajat ovat vuosikausia tuskailleet energiapuunsa huonoa menekkiä, nyt sille tulee menekkiä. Euroopan maakaasuongelmien vauhdittama Hollolan pellettitehdas saattaa nyt tempaista metsäenergian kasvuun, jota tuskin kukaan vielä pari vuotta sitten osasi odottaa. Samalla puupelletin merkitys uutena bioenergian vientituotteena kasvaa.
Veli Pohjonen
Etelä-Saimaa. Artikkeli. 21.7.2007
No comments:
Post a Comment