Lyhytkiertopuulle tuli tarve

Akatemiaprofessori Timo Vesalan johtama 68 tutkijan Bios – ryhmä antoi maaliskuussa 2017 merkittävän ilmastolausuman. Sen mukaan liian suuri osa suomalaisen biotalouden puuta menee lyhytkestoisiin kuituihin. Ilmastolle olisi parempi, jos perinteistä metsätalouttamme ohjattaisiin takaisin pitkäkestoiseen tukkitalouteen, puurakentamiseen ja huonekaluihin.

Julkilausumista on seuraamuksensa. Euroopan unioni voi esittää rajoitteita pitkän kierron puulle.

Meidän tulee varautua esittelemään Brysselissä nykyistä monipuolisempi biotalous. Siinä tarvitaan pitkän kierron havumetsien lisäksi nopeakasvuisia lehtimetsiä.

Suomessa jo tutkittuja mahdollisuuksia on kolme: lyhyen kierron viljelykoivut, viljelyhaavat ja viljelypajut. Niiden kasvatus selvitettiin maassamme 1900-luvun jälkipuoliskolla. Merkittävä tutkimushanke oli Sitran eli Suomen Itsenäisyyden Juhlavuoden Rahaston (50 vuoden vaiheessa) ”Suomen nopeakasvuisimmat metsät”.

Silloinen Enso Gutzeit yhtiö perusti näyttäviä lyhytkiertokoivun viljelmiä. Tavoite oli luoda jalostetulla rauduskoivulla jotain samaa, minkä jalostettu eukalyptus oli Etelä-Amerikassa tehnyt.

Sitran kokeista näki pisimmälle MTK:n silloinen puheenjohtaja Veikko Ihamuotila, itsekin maineikas metsänkasvattaja. Hän ehdotti 1977, että maa- ja metsätaloustuottajat reivaisivat suuntaa ja alkaisivat viljellä sopivilla pelloillaan lyhytkiertopuuta.

Viljelymaata lehtipuille riitti silloin muutenkin. Ennen EU-aikaa maataloutemme oli sitkeässä ylituotannossa. Vielä 1992 Suomen Maataloustieteellinen Seura puhui miljoonan peltohehtaarin ongelmasta.

Lehtipuiden viljely ei kuitenkaan sopinut Euroopan unionin silloiseen bio- ja maatalouteen. Liittymisemme unioniin 1995 poisti kyllä maatalouden ylituotannon. Liikapeltojen uskottiin palaavan viljalle, eikä maata lehtipuille enää ollut.

Kaksikymmentä vuotta kestänyt EU-kautemme näyttää nyt, että liikapellot eivät poistuneet. Ne muuttuivat ympäristötuetuiksi kesantopelloiksi – hömppäheinän pelloiksi miksi viljelijät niitä nykyään kutsuvat.

Suomessa oli vuonna 2016 kesantopeltoja yhteensä 242,000 hehtaaria, yksitoista prosenttia koko peltoalasta. Bios – julkilausuman jälkeen näille pelloille on uusi ympäristötarve, ilmastotarve.

Kesantopeltoja tarvitaan nopeatahtisessa ilmastokamppailussa. Biotalous voisi kasvattaa niillä lyhyen kierron lehtipuita ja saada biotuotetehtaisiin nopeasti uusiutuvaa biomassaa.

VELI POHJONEN

Länsi-Savo. Mielipide. 18.5.2017