Pelletistä tervan tapainen vientituote

Pelletit alkoivat korvata polttoöljyä 1990-luvun lopussa. Mukaan tuli sekä pieniä että keskisuuria käyttäjiä. Vuonna 2015 pelletillä lämpiää 27,000 pientaloa. Keskisuuria käyttäjiä on hieman toista tuhatta.

Markkinoilta on puuttunut ison kokoluokan käyttäjä. Muutos tapahtui 2012. Helsinki aloitti pellettien kolmivuotisen koepolton Hanasaaren kivihiilivoimalassa. Helsinki on päättänyt, että seitsemän vuoden kuluttua sen kaukolämmön polttoaineista 20 prosenttia on oltava uusiutuvia.

Pellettiä jauhettiin 5-7 prosenttia kivihiilen sekaan. Kivihiilipoltin ei huomannut eroa, ja voimala saattoi jatkaa lämmön ja sähkön tuotantoaan entisin säädöin. Metsän kasvattajat odottavat nyt Helsingin lopullisia päätöstä: ostaako se pelletin kotimaasta vai ulkomailta.

Nykyinen pellettiaalto tuli Suomeen Ruotsista 1997, kun Finncambi-yhtiö perusti tehtaansa Vöyriin. Pellettiä alkoi pian vauhdittaa niin sanottu risupaketti. Se oli kylkiäinen vuoden 2002 Olkiluodon ydinvoimalalle.

Puupelletti oli ruokohelven ohella risupaketin lupaavimpia osasia. Pellettiä kaavailtiin puristettavaksi paitsi sahojen kutterista ja purusta, myös metsähakkeesta ja energiapajusta.

Pelletin lupaavin näkymä oli viennissä. Pelletistä suunniteltiin taannoisen tervan kaltaista tavaraa, esijalostettua puuta pohjoisesta Suomen metsävyöhykkeestä eteläisemmän Euroopan tiheään asutuille kaupunkivyöhykkeille.

Pelletti nousi vahvana aina vuoteen 2008 asti, jolloin sitä puristettiin 373,000 tonnia. Tuotannosta veimme ulkomaille 61 prosenttia.

Emme kuitenkaan katsoneet pelletin vientiä hyvällä, koska kansainvälisessä päästöpelissä hiilidioksidin hyvitys laskettiin polttajamaan hyväksi, ei tuottajamaan ansioksi. Kun kohuttu risupaketti vaiettiin vähin äänin kuoliaaksi, pelletin nousukin pysähtyi. Vuonna 2014 se oli 324,000 tonnia, mistä vientiin meni 56,000 tonnia (17 prosenttia).

Euroopan energiamarkkinat noteeraavat tänään puhtaan pelletin. Erityisen arvostettu on kuorettomasta puusta, esimerkiksi kutterinlastusta tai sahanpurusta valmistettu vaalea pelletti.

Puupelletti pääsi 2010-luvun alussa eurooppalaiseen tavarapörssiin nimellä mannermainen pelletti. Sitä laivataan etenkin USA:sta Englantiin. USA metsävyöhykkeineen ei ole mukana hiilidioksidin päästöjen vähentämisessä, ja sille on sama missä pelletti poltetaan.

Euroopassa pelletin hinta on kytköksissä maakaasuun. Jos maakaasun saanti tuntuu poliittisista syistä heikkenevän, tavalliset kaasulla lämmittävät omakotiasujat alkavat ostaa pellettiä varalämmöksi.

Viimeksi tämä ilmiö tapahtui vuonna 2009, kun Venäjä-Eurooppa kaasuputki sulkeutui Ukrainassa useiksi kuukausiksi. Kansainvälinen kaasukiistely ei ole vieläkään laannut. Tästä johtuva ennuste on, että pelletin maailmanhinta nousee jatkossa.

Metsä-Suomen pellettiä, etenkin sen vientiä tervan tapaan, kannattaisi edelleen edistää.

VELI POHJONEN

Nivala-lehti. Mielipide. 1.10.2015.