Biodieselin pitkä polku

Kemin biodiesel, Ajoksen sataman viereen rakennettava uuden sukupolven jalostamo on tänään eräs Lapin läänin merkittävimpiä teollisuushankkeita. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi 2016 kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta.

Hankkeen vetäjäksi tuli kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Raaka-aine on energiapuu. Dieselin tekotavaksi tullee muunnos Saksassa 1920-luvulla keksitystä, alun perin kivihiiltä nesteyttävästä Fischer-Tropsch -synteesistä. Se nesteyttää myös energiapuun.

Tämä polttonesteen synteesi oli Pohjois-Suomessa esillä jo sota-aikana. Turveteollisuuden keskusvaliokunta esitti 1942 bioöljyä valmistavan tehtaan rakentamista Pelsoon. Valiokunta esitti nesteytykseen turvetta. Sitä riitti Pelson varavankilaa ympäröivillä soilla.

Myös puu todettiin verrattomaksi biodieselin raaka-aineeksi. Valiokunta ei voinut sitä kuitenkaan suositella, koska puun oli jatkossa ”tyydytettävä puunjalostusteollisuuden kasvava raaka-ainetarve”.

Pelson biojalostamoa ei ehditty sota-aikana rakentaa. Sen jälkeen halpa fossiiliöljy määritti markkinat.

Puudieselin nykyinen kausi alkoi vuonna 2002. Vapo ja Fortum julkistivat uuden biotuotteensa, Forestera –polttoöljyn. Energiapuusta tehtyä Foresteraa ei ollut vielä jalostettu autoihin asti, ainoastaan talojen lämmityspolttimiin. Foresteraa valmistettiin Porvoossa runsaan vuoden ajan. Tehdas suljettiin 2003, koska ”puuhakkeen hinta ja saatavuus ovat kehittyneet epäsuotuisaan suuntaan”.

Seuraava sykäys tuli länsinaapurista. Ruotsin energiaministeri Mona Sahlin kohautti 2005 energiaväkeä ehdottamalla maalleen tavoitteeksi irtaantua fossiilisesta öljystä vuoteen 2020 mennessä.

Taustalla oli Ruotsin kuorma-autoteollisuuden analyysi. Kemistit suosittivat päälinjaksi dieseliä. Se sopii paitsi henkilöautoihin myös kuormureihin ja raskaisiin työkoneisiin. Pohjoisten metsien maan kannattaa keskittyä sellaiseen polttonesteeseen, jonka raaka-aineeksi käy omien talousmetsien puu. Analyysi käy myös Suomeen.

Ruotsalaisen analyysin jälkeen oli vain ajan kysymys, milloin suomalainen metsäteollisuus tarttuu aiheeseen. Maaliskuussa 2007 Stora Enso ja Neste ilmoittivat perustavansa koelaitoksen Varkauteen. Sellutehdas tuottaisi hakkuutähteestä "biovahaa". Neste jalostaisi sen puudieseliksi Porvoossa. Stora Enson ja Nesteen yhteishanke eteni vuoteen 2012. EU ei silloin myöntänyt rahoitusta hankkeelle. Hanke kariutui.

Heti Stora Enson ja Nesteen 2007 avauksen jälkeen biodieselin suunnitelmastaan kertoi metsäyhtiö UPM. Sillä oli oma linjansa. Diesel tehtäköön Lappeenrannan sellutehtaan mäntyöljystä. EU tulkitsi sellun päätuotteeksi ja mäntyöljyn jätteeksi. Sen mukaisesti Lappeenrannan hanke sai EU:lta toisen sukupolven biorahoituksen. Hanke eteni maaliinsa. Vuonna 2015 huoltoasemille tuli myyntiin diesel nimellä BioVerno.

Kolmas biodieselin polku vei Pohjanlahden perukkaan. Keminmaan kunnan elinkeinokoordinaattori Antero Lepojärvi kokosi kesällä 2007 Lapin biodieseltyöryhmän.

Työryhmän taustatyö kannatti. Loppuvuodesta 2007 Metsäliitto ja Vapo lähtivät pohjoisen biodieselin polulle. Ne valitsivat paikkakunnaksi Kemin, kolmesta syystä. Metsäliitolla oli siellä jo sellutehdas. Vapo halusi varmistaa raaka-aineen riittävyyden turpeella. Kolmas tekijä oli tehtaan sijainti Ajoksen sataman naapurina. Pohjoisen metsistä korjatun energiapuun lisäksi tehtaalle voi laivata eteläisempää energiapuuta. Ja valmista biodieseliä voi laivata tehtaalta maailmalle.

Metsäliitto luopui biodieselin hankkeesta rahasyistä vuonna 2012. Vapo jatkoi sitkeästi, mutta lopulta se tuskaantui EU:n tempoilevaan tukipolitiikkaan ja kuoppasi hankkeen vuonna 2014. Tässä vaiheessa Kemin biodieselistä kiinnostui kiinalainen yhtiö Kaidi.

Kiinalaisten kiinnostus seuraa Pariisin 2015 ilmastokokousta. Kiinahan allekirjoitti ensimmäisen kerran muiden mahtimaiden kanssa yhteisen päätöksen pysäyttää ilmakehän lämpeneminen.

Kiinalla on ilmeinen tarve näyttää vuoden 2020 ilmaston tarkistuskokoukselle käytännön hankkeitaan, mitkä allekirjoitukseen liittyvät. Uusiutuviin talousmetsiin pohjaavaa pohjoista biodieseliä sopii esitellä siellä kansainvälisesti. Kiinassa ei siihen energiapuuta riitä. Meillä puuta riittää.

VELI POHJONEN

Lapin Kansa. Alakerta. 15.6.2017