Hinta ohjaamassa kuitupuuta voimaloiden raaka-aineeksi

Suomessa tuotettiin vuonna 2006 metsähaketta jo 3,4 miljoonaa kiintokuutiometriä, mikä on noin viisi prosenttia kaikesta metsänkorjuustamme. Energiapuusta on vihdoin tulossa metsänkasvattajalle tasavertainen myytävä paperipuun ohessa.

Energiapuun oikea ja kohtuullinen hinta on silti edelleen mysteeri. Metsäntutkimuslaitos noteeraa verkkosivuillaan viikoittain tukki- ja kuitupuun hinnat. Metsähakkeen hintaa se ei noteeraa. Sitä eivät pysty noteeraamaan lehtiensä sivuilla myöskään puun tuottajien etujärjestöt.

Turpeen paketoiminen velkauttaa Suomea

Suomalainen Tiedeakatemia lopetti kesäkuussa 2010 ilmastokiistelyn turpeesta. Se julisti, että turve ei ole uusiutuvaa energiaa. Turve on kertakäyttöinen, hiilidioksidia päästävä polttoaine. Se on kotimainen kivihiili.

Tiedeakatemian kannanotto oli hengeltään jyrkästi turve-energiaa vastaan. Näin arvovaltainen jyrkkyys voi johtaa turpeen paketoimiseen.

Puu vahvistuu perusvoimana

Nyt kun pitkin rannikoita ja monin paikoin sisämaahammekin nousee sarjoittain tuulivoimaloita, on hyvä tarkastella energiataloutemme kokonaiskuvaa. Mistä tulee perusvoimamme?

Metsistä saimme eniten energiaa vuoteen 1964 asti. Sitten halpa tuontiöljy ohitti puun. Paalupiste oli 39 prosenttia koko energian tarpeesta, sekä öljyvoimalle että puuvoimalle.

Metsän viljelylaina lisäisi puun virtaa

Suomessa on 376'000 perheomistuksen metsätilaa eli metsälöä. Metsälön keskikoko on noin 30 hehtaaria; metsälö voi koostua useammastakin palstasta.

Metsälöt kasvavat pääosan metsäteollisuuden puusta. Puun myynti kuitenkin takkuaa. Kolmanneksella metsälöistä ei ole ollut hakkuita 30 vuoteen.

Metsälöt merkitsivät sotien jälkeiselle kansantaloudelle paljon. Valtiovalta kannusti niitä puun myyntiin ja metsänhoitoon sekä piiskoilla että porkkanoilla.

Lisäpuuta biotaloudelle, kannoista

Metsäojituksen nestori, professori Olavi Huikari kutsui vuonna 1972 Padasjoelle kansainvälisen metsätiedemiesten joukon. Hän esitteli heille kehittämänsä ojikkojen metsänviljelyn missä puustosta korjataan myös kannot. Huikari laski kantojen korjuun tuovan 10–40 prosentin lisäyksen puubiomassan tuotokseen.

Keksinnöstä käytäntöön kestää usein yhden sukupolven verran, niin tässäkin. Kantojen korjuu ei edennyt käytäntöön vielä 1900-luvun puolella, ei soilla eikä kankaillakaan.

Kehitysavulla on selvä päämäärä

Kehitysavulla on mahdollista saada aikaan tuloksia, vaikka alalla pitkään työskennelleet Henrik Svartström (HS 12.5.2008) ja Antti Hynninen (HS 9.5.) sitä epäilivät.

Avun päämäärä on edelleen selvä. Maailmassa on 800 miljoonaa nälkää näkevää tai aliravittua ihmistä. Heistä 96 prosenttia elää kehitysmaissa. Heistä suurin osa on naisia ja lapsia. Kehitysavulla on torjuttava ennakolta ja pysyvästi heitä alati uhkaava nälänhätä.

Venäjä ja Baltian maat saaneet päästönsä parhaiten kuriin

EU:n lupaama kahdeksan prosentin tavoite taitaa karata ulottumattomiin

Hiilidioksidin päästöihin kiinnitti yliopistojen ulkopuolella ensimmäisenä huomiota YK:n pääsihteeri UThant vuoden 1970 ympäristöraportissaan.

Myös suomalainen kehityspolitiikka teki aiheessa varhaisen avauksen. Vuonna 1981 suurlähettiläs Pekka Malinen esitti OECD:n neuvostossa Pariisissa, että "järjestö ottaisi ohjelmaansa tutkimuksen hiilidioksidipäästöjen vaikutuksesta maan ilmakehään, jotta tarvittaviin muutostoimenpiteisiin voitaisiin ajoissa ryhtyä".

Päästökauppa uupuu, kuitupuu pelastuu

Teollisuudelle puuenergia on hankala. Siitä maksetaan ajoittain niin hyvin, että puun tuottajat myyvät kuitupuunsa paperitehtaan sijasta voimaloille. Voimalat ostavat puuenergian varjohintaan.

Varjohinta kertoo, paljonko kuitupuusta voi maksaa, jotta siitä saatava energia vastaa kivihiiltä. Varjohinta on kahden osan summa. Perustaso on kivihiilen satamahinta maailmalla. Lisäosa tulee hiilidioksidin päästöoikeuksista.

Lyhytkiertopuulle tuli tarve

Akatemiaprofessori Timo Vesalan johtama 68 tutkijan Bios – ryhmä antoi maaliskuussa 2017 merkittävän ilmastolausuman. Sen mukaan liian suuri osa suomalaisen biotalouden puuta menee lyhytkestoisiin kuituihin. Ilmastolle olisi parempi, jos perinteistä metsätalouttamme ohjattaisiin takaisin pitkäkestoiseen tukkitalouteen, puurakentamiseen ja huonekaluihin.

Suomi vahvistuu pelletin tuottajana - öljyä, kivihiiltä ja maakaasua korvataan Euroopassa

 Puusta puristettujen energiajyvien eli pellettien aika alkoi Suomessa 1998, kun Vöyriin nousi ensimmäinen tehdas. Sen vuosituotanto oli 10'000 tonnia. Nyt pellettitehtaita on eri puolilla maatamme yhteensä 18. Niiden vuosituotanto on 300'000 tonnia. Määrä riittäisi 60'000 omakotitaloon.

Pelletti alkoi nousta nopeasti, kun saha- ja puutaloteollisuudesta keksittiin valita paras mahdollinen raaka-aine, jo valmiiksi kuivattu, tasalaatuinen höylänlastu. Kuorettomana
siitä voi puristaa lähes tuhkatonta pellettiä.

Ruotsissa monipuolinen käyttö

Lastupelletti sai mainetta omakotitalojen lämmityksessä, kun uudelleen kallistuneelle lämmitysöljylle haettiin vaihtoehtoja. Näin kävi Ruotsin, Tanskan ja Italian tyyppisissä maissa, joissa polttoöljyä ei verosyistä tueta. Niissä se maksaa saman verran kuin diesel.

Metsäpuiden lyhytkiertoviljely elvytettävä

Helsingissä marraskuussa (2007) pidetyillä metsämessuilla tuli esille, että huolimatta ennätyksellisestä 100 miljoonan kuution vuosikasvusta metsäteollisuus pystyy ostamaan kotimaista puuta vain 70 miljoonaa kuutiota. Käyttö on jo tasolla 75, josta oman maan ostot ovat 56 ja tuonti Venäjältä 19 miljoonaa kuutiota. Jos tuonnin korvaa kotimaisella puulla, vuosiostoihin jää puuvajetta viisi miljoonaa kuutiota.

Ilmastouhkaa ei tule vähätellä

Viime joulukuussa (2010) Meksikossa oli koolla maapallon ilmastoväki. Tavoitteena oli sopia numeroina ja aikatauluina, miten pysäyttää maapallon hiilidioksidin päästöt.

Meksikosta tuli nahkapäätös. Mitään ei sovittu, mutta neuvotteluja
jatketaan. Liekö syynä ollut juuri ajankohta. Vastusta siinä ilmaston
lämpenemistä, kun Euroopan lentokentät tuskailivat joulun alla
lumikinoksissa niin, että osa kokousväkeä ei ollut kotiinsa päästä.

Hakepajua ei tulisi unohtaa

Syksyn 2005 maatalouspoliittinen selonteko reivasi peltoviljelymme linjaa enemmän kuin mikään muu toimi sitten liittymisemme Euroopan unioniin. Bioenergian viljely otettiin uuden maatalouden painoalaksi. Maatalousministeri oli valmis osoittamaan neljäsosan Suomen runsaasta kahdesta miljoonasta peltohehtaarista energiakasveille.

Eniten on ollut puhetta 1990-luvulla viljelyyn kehitetystä ruokohelvestä. Se ei ole kuitenkaan ainut vaihtoehto. Meillä on pitkäaikainen kokemus myös hakepajusta.

Ruokohelvestä pohjoista peltoenergiaa

Metsähakkeen lisäksi bioenergiaa voi tuottaa myös heinä- tai olkimaisilla kasveilla. Eniten on ollut puhetta ruokohelvestä. Käykö se Koillismaan peltobiomassaksi?

Ruokohelpi on pitkäkortinen heinäkasvi, joka tunnettiin 1800-luvulla lujana latojen kattoheinänä.  Sen viljelystä kiinnostui ensimmäisenä Lapin maatalouskoeaseman, Apukan johtaja, tohtori Aimo Isotalo. Hän keräsi 1960-luvulla ruokohelven siemeniä Tornionjoelta, kylvi ne Apukan pelloille, ja kasvatti löytämäänsä luonnonheinää rehuksi. Rotevan ruokohelven rehuarvo oli kuitenkin heikko.

Zambia forest resource assessment 2004

Executive Summary

1. Based on 40 satellite images over Zambian land area, on total of 1908 new sample plots spread over all Zambian provinces, and on latest gazetted forest produce fees and prices, a new estimate for Zambian forest resource was produced.

2. The forest lands proper were stratified in the satellite images into High Density Forest, Medium Density Forest and Low Density Forest. They cover altogether 30.1 mill. ha, 40 per cent of the Zambian land area. Trees growing outside forests, mainly as agroforests, cover additional 3.4 mill. ha. The total forested and wooded area is 33.5 mill. ha (45 %).

Pelletistä tervan tapainen vientituote

Pelletit alkoivat korvata polttoöljyä 1990-luvun lopussa. Mukaan tuli sekä pieniä että keskisuuria käyttäjiä. Vuonna 2015 pelletillä lämpiää 27,000 pientaloa. Keskisuuria käyttäjiä on hieman toista tuhatta.

Markkinoilta on puuttunut ison kokoluokan käyttäjä. Muutos tapahtui 2012. Helsinki aloitti pellettien kolmivuotisen koepolton Hanasaaren kivihiilivoimalassa. Helsinki on päättänyt, että seitsemän vuoden kuluttua sen kaukolämmön polttoaineista 20 prosenttia on oltava uusiutuvia.

Metsänviljelyn suuri linja

Itsenäisen Suomen metsätalous on aina tavoitellut lisää puun kasvua. Kasvun pyöreitä merkkipaaluja on kolme: 50, 100 ja 150 miljoonaa kuutiota vuodessa. Kyseessä on metsien koko vuosikasvu, runkoina.

50 miljoonan kuution pohjapaalulla olimme sotien jälkeen. Laskennallisesti tämä tapahtui vuonna 1949. Puustomme ei silloin kummoisesti kasvanut. Metsäntutkimuslaitoksen professori Olavi Huikari aikoinaan opetti, että heikko kasvu johtuu pitkälti kangasmetsiin hiipivästä soistumisesta.

Kuusamon yhteis­met­sästä löytyisi osaamista YK:n tarpeisiin – samalla se voisi auttaa ilmastoa

Loppukeväästä 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti maansa pois Pariisin ilmas­to­so­pi­muk­sesta. Päätös ravisteli koko maapallon ilmas­to­a­jat­telua.

USA:ssa kivihiili palaa perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista mittavista hiili­di­ok­sidin päästöistä. Ehkäpä fossii­li­voiman suurin asiakas Kiina pohtinee myös kulissien takana ilmas­to­lu­pauk­siaan. Tällä menolla maapallo lämpiää.

Pelkkä päästöjen pudotus ei olisi riittänyt muutenkaan. Ilmakehän hiili­di­ok­sidia on yritetty rajoittaa vuodesta 1990 alkaen. Pitoisuus oli silloin 353 miljoonasosaa. Nyt lukema on 407, viisitoista prosenttia korkeampi.

Vihreää hiilidioksidia tarvitaan

Euroopan unionin komissaarien taustalla häärii merkillinen ilmastoväki. Väki väittää puumme palavan liian mustaksi hiilidioksidiksi. Se lämmittää ilmakehää mustan kivihiilen tavoin. Samalla metsiemme puu sysätään liian hitaasti uusiutuvaksi energiaksi.

Ilmastoväki painostaa komissaareja väitteellä, että 70-100 vuoden kierrolla kasvavilla havumetsillä menee turhan kauan sitoa takaisin se hiilidioksidi, mikä puun poltossa pääsee ilmaan. Ilmasto kun lämpenee jo 35 vuodessa.

Biodieselin pitkä polku

Kemin biodiesel, Ajoksen sataman viereen rakennettava uuden sukupolven jalostamo on tänään eräs Lapin läänin merkittävimpiä teollisuushankkeita. Hanke oli kuopattu jo kerran, mutta se nousi 2016 kuin tarujen feeniks-lintu tuhkasta.

Hankkeen vetäjäksi tuli kiinalainen bioenergian yhtiö Kaidi. Raaka-aine on energiapuu. Dieselin tekotavaksi tullee muunnos Saksassa 1920-luvulla keksitystä, alun perin kivihiiltä nesteyttävästä Fischer-Tropsch -synteesistä. Se nesteyttää myös energiapuun.

Pane turve tunkemahan, maa väkevä vääntämähän

Kesäkuussa (2010) Suomalainen Tiedeakatemia julkaisi jyrkän turvevastaisen kannanoton. Turve aiheuttaa kohtuuttoman paljon hiilidioksisin päästöjä siitä saatavaan energiamäärään verrattuna.

Samalla tiedeakatemia paalutti energiatalouteemme peruspilarin.
Turve ei ole uusiutuvaa energiaa; turve ja kivihiili ovat ympäristön kannalta samanarvoisia, kertakäyttöisiä polttoaineita.

Metsien kasvu kohenee

– pohjoinen lintukoto ei silti tavoitteemme

Olemmepa kasvihuoneilmiöstä mitä mieltä tahansa, metsätaloudelle siitä näyttää koituvan etua. Metsien kasvu kohenee. Ilmiö seuraa kolmea muuttunutta tekijää: lämpötilaa, hiilidioksidia ja typpeä. Suhteellisesti muutokset ovat suurimmat Pohjois-Suomessa, Lapissa ja ylipäänsä lähellä metsänrajaa. Aihetta tutkitaan muun muassa Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla.

Onko meillä edessä puupula?

Nyt kun teollisuus suunnittelee ja rakentaa uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kemijärvelle, Kemiin ja Kuopioon, puun riittävyys on alkanut puhuttaa. Pula puusta ei johdu puun määrästä tai kasvusta metsissämme, sen osoittaa Luonnonvarakeskuksen uusin metsälaskenta.

Pula johtuu siitä, että yhä suurempi osa perhetiloja on muuttunut taannoisista metsän kasvatustiloista tämän päivän metsän omistustiloiksi. Samoin kuin osakesäästäjä on haluton myymään osakkeitaan, metsän omistustila on usein haluton myymään puutaan.

Biotalous odottaa lisää puun viljelyä

Nyt kun metsäväki suunnittelee ja rakentaa uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kemijärvelle, Kemiin ja Kuopioon, puun riittävyys on alkanut taas puhuttaa. Pula puusta ei johdu puun määrästä tai kasvusta metsissämme, sen osoittaa Luonnonvarakeskuksen uusin metsälaskenta.

Puun pula johtuu siitä, että yhä suurempi osa perhetiloja on muuttunut taannoisista metsän kasvatustiloista tämän päivän metsän omistustiloiksi. Samoin kuin osakesäästäjä on haluton myymään osakkeitaan, metsän omistustila on usein haluton myymään puutaan.

Lisää puuta perhetiloilta

Nyt kun teollisuus suunnittelee ja rakentaa uusia biotuotteen tehtaita Äänekoskelle, Kemijärvelle, Kemiin ja Kuopioon, puun riittävyys on alkanut puhuttaa. Pula puusta ei johdu puun määrästä tai kasvusta metsissämme, sen osoittaa Luonnonvarakeskuksen uusin metsälaskenta.

Pula johtuu siitä, että yhä suurempi osa perhetiloja on muuttunut taannoisista metsän kasvatustiloista tämän päivän metsän omistustiloiksi. Samoin kuin osakesäästäjä on haluton myymään osakkeitaan, metsän omistustila on usein haluton myymään puutaan.