Metsätilat ilmaston saamamiehiksi

Euroopan unioni on yrittänyt vuoden päivät esittää uutta ilmasto-oppia suomalaisille metsille. Oppi on jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Metsiä tulisi hoitaa jatkossa niin, että tulevien vuosien puustomme nielee varmasti ilmakehän hiiltä.

Aivan kuin rippikoulussa, unionin metsäkatekismus on avattava kysymyksellä: "Mitä se on?" Ja kysymys kannattaa tehdä tavallisen metsätilan tasolla. Mitä nykypäivän kruununvoutimme metsätiloilta oikein haluavat tai mitä he tulevat metsätiloilta saamaan?

Maapallo odottaa vuosisadan metsämarssia

Vielä 10 000 vuotta sitten maapallo näkyi avaruuteen nykyistä vehreämpänä. Luonnonmetsät peittivät 48 prosenttia maapallon maapinnasta. Vehreä biomassa koostuu valtaosin puiden rungoista, oksista, lehdistä ja juurista. Alkuainehiiltä niissä oli kaikkiaan 850 petagrammaa (ykkösen perässä 15 nollaa). Ilmakehässä alkuainehiiltä oli vähemmän, 550 petagrammaa.

Ilmasto odottaa YK:n yhteismetsää

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti tänä vuonna (2017) maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kivihiili palaa maan perusvoimaksi, huolimatta aiheuttamistaan hiilidioksidin päästöistä.

USA:lta tämä oli jo toinen kolaus alkuainehiilen päästötaloudelle. Vuonna 2001 George W. Bush tyrmäsi samalla tavoin Kioton 1997 ilmastosopimuksen.

Metsätilat ilmaston saamamiehiksi

Euroopan unionin ympäristövaliokunta ehdotti heinäkuussa uutta ilmastosääntöä suomalaisille metsille. Ehdotus on jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Hakkuita tulisi suitsia jatkossa niin, että tulevien vuosien metsämme nielevät varmasti ilmakehän hiilidioksidia. Vertailujaksoksi on valittu 13 vuoden paalukausi 2000 - 2012.

Aivan kuin rippikoulussa, unionin metsäkatekismus on avattava kysymyksellä: ”Mitä se on?” Ja kysymys kannattaa tehdä tavallisen metsätilan tasolla. Mitä nykypäivän kruununvoutimme metsätiloilta oikein haluavat tai mitä he tulevat metsätiloilta saamaan?

YK:n yhteismetsä avuksi ilmastolle

Loppukeväästä 2017 Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Päätös ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua.

USA:ssa kivihiili palaa perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista mittavista hiilidioksidin päästöistä. Ehkäpä fossiilivoiman suurin asiakas, Kiina, pohtinee myös kulissien takana ilmastolupauksiaan. Tällä menolla maapallo lämpiää.

Värriön susitutkimus kipinöinyt 50 vuotta

Korvatunturin eteläpuolella sijaitseva Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasema juhli elokuussa 50-vuotista taivaltaan. Aseman perusti 1967 nuori yliopistotutkija, myöhemmin Oulun yliopiston professorina toiminut Erkki ”Susi” Pulliainen. Lempinimensä mukaisesti Pulliainen on suurpetotutkija, intohimoisin ja tuotteliain riista-alan tiedemies Suomessa, minkä ala tuntee.

Ilmastohiilen kierrätys osana biotaloutta

    Etelä-Euroopan helteet ja metsäpalot kertovat taas, että koko maapallon tasolla ilmastomme lämpenee vääjäämättömästi. Lämpenemisen aiheuttava hiilidioksidi lisääntyy vuodesta toiseen. Sitä ei onnistunut pysäyttämään hiilidioksidin päästökauppa tai ylipäänsä hiilen päästötaloudeksi 1990-luvun loppupuoliskolla kehitetty oppi.

    Vanhahtava sana päästö on sellaisenaan ahdistava nykyaikaiselle taloudelle. Ikään kuin hiili pääsisi meiltä auttamattomasti karkuun. Kiertotalous ei tähän suostu; myös alkuaine hiiltä voi kierrättää.

    Koko maapallon mitassa vaikuttavia mahdollisuuksia on kolme. Alun perin kallioperästä peräisin olevan, kivihiilen poltosta syntyvän hiilidioksidin voi siepata voimalan savuista ja pumpata valtameren pohjaan tai syvälle maaperään. 

    Menetelmää on kokeiltu merellä Norjassa ja maalla Saksassa. Suomessa hiilidioksidin sieppausta kaavaili Meri-Porin kivihiilivoimala. Sieppausta ehdotettiin myös Toppilan turvevoimalalle Ouluun.

    Teknisen ratkaisun kustannus olisi katettu säästyvillä päästömaksuilla. Päästökauppa kuitenkin romahti 2008. Hiilidioksidin sieppaamisesta toisteiseksi luovuttiin.

    Toinen mahdollisuus on biohiilen kyntäminen peltoon, maanviljelyskalkin tavoin. Puusta räätälöidysti paahdettu biohiili tekee peltoon pysyvän hiilen nieluvaraston. Maailman maataloudelle biohiilellä olisi lähes rajaton markkina. Sen näkymiä voi verrata typpilannoitteen keksimiseen 1900-luvun alussa.

    Biohiilen kustannus hoituisi normaalein maatalouden tukiaisin. Biohiilen tukiaishinta olisi luonnollisin sitoa kivihiilen maailmanhintaan. Heinäkuun 2017 tasolla biohiilen tonnihinnaksi (tukiaiseksi) olisi tullut 88 Euroa tonnilta.

    Kolmas mahdollisuus on elävien metsien hiili. Helsingin yliopiston professori Pertti Hari aloitti jo yli 40 vuotta sitten ilmakehän ja puiden välisen hiilen kierron tutkimuksen. Tavalliseen, nuoreen männikköön pohjaavat tietokoneen mallinnukset osoittivat pian, että kasvuisat metsämme pystyvät tasapainottamaan kansallisia hiilidioksidin päästöjä.

    Kasvihuoneilmiö on kuitenkin edennyt pitkälle. Metsäinen Suomi, metsäinen Eurooppa tai edes koko pohjoinen pallonpuoliskomme eivät enää riitä poistamaan ilmakehän liikahiiltä.

    Tarvitsemme ilmastometsitykseen koko maapallon mittakaavassa näkyviä asumattomia, puista tyhjiä ja kookkaita metsitysalueita. Käytännössä riittävän laajoja aukkoja on vain yksi, Sahara. Sen ilmastometsitykseen tehtiin vuonna 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille Kansakunnille.

    Saharan haaste on viljelypuiden kastelu. Mutta jos öljyä voi pumpata autiomaasta meren rannan satamiin, vettä voi samoin pumpata, merestä autiomaahan.

    Ennen kastelua merivedestä on poistettava suola. Nykytekniikka hallitsee sen jo, käänteisosmoosilla. Veden pumppaamisen ja suolan poistoon tarvittavan energian saa Saharan aurinkopaneeleista.

    Saharaa voisivat aluksi metsittää YK:n ilmastojoukot, rauhanturvajoukkojen tapaan. Apunaan niillä olisivat kansalliset joukot. Metsityttyään alue jaettaisiin sinne muuttaneiden pienviljelijöiden yhteismetsiksi.

    2000-luvun biotalous pyörii orgaanisen biomassan ympärillä. Biomassasta puolet on alkuainehiiltä. Biotalouden hankkeita jo tutkaillaan ilmaston muutoksen kannalta, lisäävätkö ne hiiltä ilmakehään vai vähentävätkö ne sitä.

    Biotalous suuressa mitassa tarkoittaa aina metsiä, olivatpa ne luontaisesti syntyneitä tai viljeltyjä. Metsien merkitys kasvaa entisestään, kun biotalous nähdään avaimeksi maapallon ilmaston tasapainossa.

VELI POHJONEN

Käsikirjoitus. 24.8.2017

Puu vahvistuu perusvoimana

Nyt kun pitkin rannikoita ja monin paikoin sisämaahammekin nousee sarjoittain tuulivoimaloita, on hyvä tarkastella energiataloutemme kokonaiskuvaa. Mistä tulee perusvoimamme? Metsistä saimme eniten energiaa vuoteen 1964. Sitten halpa tuontiöljy ohitti puun. Paaluvuonna saimme 39 prosenttia energiastamme sekä öljyvoimasta että puuvoimasta.

Öljy nousi korkeimmillaan 61 prosenttiin, vuonna 1973. Puuvoima painui alimmilleen, viiteentoista prosenttiin vuonna 1977.

Tuotepaketti pelasti etanolin energiaviljelyn Yhdysvalloissa

Kun tankkaamme tänään bensiiniautoamme, pääsemme jo tekemään biotalouden valintaa. Otammeko etanolia bensan seassa kymmenen prosenttia, vai otammeko viisi prosenttia? Joillakin huoltamoilla näkee mittareita, missä etanolin lukema on 85 prosenttia.

Emme ole biotalouden kehityksessä yksin. Myös eniten autoilevassa Yhdysvalloissa bensiinin keskimääräinen etanolipitoisuus oli vuoden 2015 toukokuussa kymmenen prosenttia.

Metsään sitoutuvalla hiilellä on rahallista arvoa

Euroopan unionin ympäristövaliokunta ehdotti heinäkuussa uutta ilmastosääntöä suomalaisille metsille. Ehdotus on jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Hakkuita tulisi suitsia jatkossa niin, että tulevien vuosien metsämme nielevät varmasti ilmakehän hiili­dioksidia. Vertailujaksoksi on valittu 13 vuoden paalukausi 2000-2012.

Aivan kuin rippikoulussa, unionin uusi metsäkatekismus on avattava kysymyksellä: ”Mitä se on?” Ja kysymys kannattaa tehdä tavallisen metsätilan tasolla. Mitä nykyajan kruununvoutimme metsätiloilta oikein haluavat tai mitä he tulevat metsätiloilta saamaan?

Metsätilamme ovat ilmastotiloja

Euroopan unioni ehdotti alkukesällä uutta ilmastosääntöä suomalaisille metsille. Ehdotus on jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Hakkuita tulisi suitsia jatkossa niin, että tulevien vuosien metsämme nielevät varmasti ilmakehän hiilidioksidia. Vertailujaksoksi on valittu 13 vuoden paalukausi 2000 - 2012.

Myös ilmastohiiltä voi kierrättää

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös vetää maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua. Kivihiili saattaa palata perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista mittavista hiilidioksidin päästöistä. Ilmakehän hiilidioksidin pitoisuus jatkaa nousuaan.

Ilmastohiiltä voi kierrättää

Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin päätös vetää maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta ravisteli koko maapallon ilmastoajattelua. Kivihiili saattaa palata perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista hiilidioksidin päästöistä. Ilmaston lämpeneminen jatkuu.

Päästötalous tarvitsee rinnalleen hiilen kiertotaloutta. Koko maapallon mitassa vaikuttavia mahdollisuuksia on kolme.

Biomassan energiaviljelyyn uusi tarve

Suomen ilmastopaneeli ja 68 tutkijan Bios – ryhmä kytkivät keväällä 2017 kasvihuoneilmiön torjunnan ja metsätalouden toisiinsa uudella tavalla. Liian suuri osa metsissämme kasvavaa puuta menee lyhytkestoiseen energiaan, selluun, kartonkiin ja paperiin. Ilmastolle olisi parempi, jos metsätalouttamme ohjattaisiin pitkäkestoiseen tukkitalouteen, puurakentamiseen ja huonekaluihin. Niissä hiilidioksidi varastoituisi pitemmäksi ajaksi.

Julkilausumista on seuraamuksensa. Meidän tulee varautua esittelemään Brysselissä nykyistä monipuolisempi maa- ja metsätalous. Tarvitsemme pitkän kierron havumetsien lisäksi lehtimetsien peltomaista bioviljelyä.

Ilmasto tarvitsee YK:n yhteismetsää

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti tänä vuonna maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kivihiili palaa maan perusvoimaksi, huolimatta aiheuttamistaan hiilidioksidin päästöistä.

Yhdysvalloilta tämä oli jo toinen kolaus alkuainehiilen päästötaloudelle. Vuonna 2001 George W. Bush tyrmäsi samalla tavoin Kioton 1997 ilmastosopimuksen.

Kehitysavun ytimessä

Afrikkaan antamaamme kehitysapua on jo vuosikausia ollut tapana mollata tehottomaksi. Ankarimmillaan apua on verrattu Kankkulan kaivoon. Rahaa vain kaadetaan Afrikkaan vuodesta toiseen.

Mollaus näkyy päättäjien nykyajattelussa. Kehitysapua leikattiin rajusti 2010-luvulla.

Kehitysavun suuri linja on hämärtynyt. Se vedettiin jo 60 vuotta sitten. YK:n ruoka- ja maatalousjärjestön pääjohtaja varoitti että kaksi kolmasosaa ihmiskunnasta on ajautumassa nälänhätään. Toisen maailmansodan jälkeen maapallon väkiluvun arvioitiin kasvavan nopeasti etenkin Afrikan köyhissä maissa. Kehitysavun ytimeen nousi jokapäiväinen leipä. Suureksi linjaksi tuli torjua maita uhkaava nälänhätä.

Uusiutuvat energiat tukevat toisiaan

Tänään maakunnissa, etenkin Perämeren rannikkoa matkaava tuijottaa aika ajoin vaistomaisesti metsän ylle. Katse lukkiutuu majesteettisesti pyöriviin tuulimyllyjen siipiin. Tuulivoima on merkittävin maisemamme muutos vuosikymmeniin.

Jo vuosisadan kestäneellä öljyn poltolla ja sitä seuranneella ilmastonmuutoksella on hintansa. Tuulimyllyt tulivat talousmetsän päälle. Samantapaisen ilmiön havaitsee Tanskassa. Siellä tuulimyllyt tulivat peltojen päälle.

Kiistely polttoturpeesta on turhaa

Viimeisin tutkimustieto kertoo (2008), että kaikki maa-, metsä- ja
energiatalouteen ojitetut suot pursuavat taivaalle hiilidioksidia.
Taloussoiden kasvihuonevaikutus on pitkän päälle sama, hajosipa turve selluteollisuuden tarvitseman mäntyviljelmän alla, karjatalouden tarvitseman nurmiviljelmän alla, tai bioetanolin raaka-ainetta kasvavan ohran alla. Turveteollisuus puskee ojikoiden hiilidioksidin yläilmoihin nopeasti, kun se polttaa turpeen kaukolämpövoimalassa.

Biohiili ja synteesikaasu torjuvat ilmastonmuutosta

Ilmastomittaukset eri puolilla maapalloa osoittavat, että hiilidioksidia ei ole saatu kuriin. Vuodesta 1958 lähtien se on lisääntynyt 24 prosenttia.

YK:n kokoukset, EU:n päästökauppa, kiistelty ydinvoima tai edes uusiutuvan energian paketit eivät ole onnistuneet ilmastotavoitteessaan. Viime vuosina hiilidioksidin nousu on jopa hivenen kiihtynyt.

Ilmastokamppailu uusiin puihin: metsää Saharaan

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti tänä vuonna maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kivihiili palaa maan perusvoimaksi, huolimatta sen aiheuttamista hiilidioksidin päästöistä.

USA:lta tämä oli jo toinen kolaus alkuainehiilen päästötaloudelle. Vuonna 2001 George W. Bush tyrmäsi vastaavalla tavalla Kioton 1997 ilmastosopimuksen.