Kiistely polttoturpeesta on turhaa

Viimeisin tutkimustieto kertoo (2008), että kaikki maa-, metsä- ja
energiatalouteen ojitetut suot pursuavat taivaalle hiilidioksidia.
Taloussoiden kasvihuonevaikutus on pitkän päälle sama, hajosipa turve selluteollisuuden tarvitseman mäntyviljelmän alla, karjatalouden tarvitseman nurmiviljelmän alla, tai bioetanolin raaka-ainetta kasvavan ohran alla. Turveteollisuus puskee ojikoiden hiilidioksidin yläilmoihin nopeasti, kun se polttaa turpeen kaukolämpövoimalassa.

Metsä on valttimme EU-neuvotteluissa

Helmikuusta 1992, kun hallitus päätyi hakemaan Euroopan unionin jäsenyyttä, suomalaiset ovat saaneet tuta, että EU:lla on, ja sen jäsenyyttä harkitsevilla mailla täytyy olla voimakas maaseutupolitiikka.

Voimallista on ollut kiistely viljan ja karjan tuotannon tulevasta tasosta paitsi kansainvälisellä, myös kotimaisella tasolla. EU-kiistelyä seuranneita lienee hämmentänyt muuan seikka. Unionin kanssa käydyistä maatalousneuvotteluista tuntuu jatkuvasti puuttuvan jotakin.

Suurpedot häviävät Itäkairasta

Itäkairassa, Saariselän kaakkoispuolella sijaitsevalla Värriön tutkimusasemalla on tutkittu suurpetojen liikkeitä aina siitä lähtien, kun Erkki Pulliainen perusti aseman 1967. Mikä olikaan tutkiessa, kun tukikohdan portailla kuuli talviöisin suden ulvontaa, ahman viimeisen ammattipyytäjän Asseri Turpeisen talvikammi oli läheisessä Pulkkatunturissa, ja metsistä löytyi vielä tuoreen tuntuisia karhunloukkuja.

Itäkaira oli myös eräkirjailija A.E. Järvisen tarunomainen pyytömaa. Sinne hän hiihti susien jäljille. Ei hän susia Pohjois-Karjalasta, Keski-Suomesta tai jopa Varsinais-Suomesta etsinyt. Niillä seuduinhan suden nyt varmimmin tapaa.

Biomassat pehmentävät suoenergiaa

Enemmistö suomalaisia hyväksyy soiden talouskäytön, kunhan muistamme kestävyyden periaatteen. Luonnonvara suo ei saa maassamme vähentyä, ei määrältään eikä laadultaan. Periaate koskee myös turvetta.

Puuhun verrattuna turve kasvaa toivottoman hitaasti. Mutta kasvaako se silti, vai väheneekö se?

Kysymyksestä on kiistelty vuosikaudet. Ympäristöliikkeet väittävät, että turvevaramme hupenee. Vastapuoli on lujasti sitä mieltä, että turvevarantomme kasvaa, vaikka osalta soita turvetta nostetaankin.

Metsähakkeen tuotannon noustava roimasti

Suomessa tuotettiin vuonna 2007 metsähaketta kolme miljoonaa kiintokuutiometriä. Se on noin viisi prosenttia kaikesta metsänkorjuustamme.

Keksintönä metsähake on puolen vuosisadan ikäinen. Varhaisimmat haketukset liittyvät 1950-luvun koivuongelmaan. Koivupropsilla oli silloin menekkiä vain haloiksi ja klapeiksi. Kun niiden kysyntä hiipui koksin ja polttoöljyn vallatessa lämmitystä, koivu julistettiin rikkapuuksi. Sitä oli maassamme liikaa, ja sitä alettiin lyödä maahan kokonaisina runkoina männynviljelyn tieltä.

Aurinkosähkön aika

Kevättalvella, kun aurinko paistaa taas täydeltä terältään, tulee pohtineeksi aurinkovoimaa energiaratkaisuna. Aurinko, tuo turvallisen kaukana hehkuva ydinvoimala, on kaiken uusiutuvan energian alkuperä.

Aurinko valaisee päivän, lämmittää ilman, erottaa korkeapaineen matalapaineesta mikä ero purkautuu tuulivoimana, haihduttaa veden pilviksi mikä saa sateet satamaan ja kerääntymään jokiin vesivoimaksi sekä kasvattaa kaiken vihreän kasvillisuuden, polttopuun ja energiametsät mukaan lukien.