Metsätilamme ovat ilmastotiloja

Euroopan unioni ehdotti alkukesällä uutta ilmastosääntöä suomalaisille metsille. Ehdotus on jatkoa Pariisin 2015 ilmastosopimukselle. Hakkuita tulisi suitsia jatkossa niin, että tulevien vuosien metsämme nielevät varmasti ilmakehän hiilidioksidia. Vertailujaksoksi on valittu 13 vuoden paalukausi 2000 - 2012.

Aivan kuin rippikoulussa, unionin uusi metsäkatekismus on avattava kysymyksellä: "Mitä se on?" Ja kysymys kannattaa tehdä tavallisen metsätilan tasolla. Mitä nykyiset kruununvoutimme metsätiloilta oikein haluavat tai tulevat saamaan?

Metsätiloilla on pääosa Suomen puustosta. Joka kesä tila saa aikaan hiilidioksidin nieluvirran. Se tulee taivaalta kasvavien puiden runkoihin, oksiin ja juuriin. Euroopan unioni arvostaa metsätilaa enemmän alkuainehiilen nieluvarastona kuin puun kiintokuutioina.

Onneksi Luonnonvarakeskus (Luke) on mitannut Hangosta Utsjoelle ulottuvilla linjoillaan metsiämme jo lähes sadan vuoden ajan. Voimme vastata kruununvoudeille tarkoilla mittauksilla ja laskelmilla.

EU:n 13 vuoden paalukaudella metsissämme oli puuta keskimäärin 97,5 kuutiota hehtaarilla. Alkuainehiilen nieluvarastona se tekee 34,5 tonnia hehtaarille.

Suomalaisen, vähintään kahden hehtaarin metsätilan keskikoko on 30,1 hehtaaria. Näin keskimääräisen metsätilan puusto oli paalukaudella 2940 kuutiota ja alkuainehiilen nieluvarasto 1040 tonnia.

Luken laskenta osoittaa, että metsissämme keskimääräinen hiilen nieluvarasto suurenee vuodesta toiseen. Näin tapahtuu huolimatta jokavuotisista hakkuista ja säännöllisestä luonnon lahoamasta. Vuonna 2017 metsätilan keskimääräinen alkuainehiilen nieluvarasto on tasolla 1180 tonnia. Nousua EU:n paalukauden lukemaan on 138 tonnia eli 13 prosenttia.

Metsätilojemme hiili kannattaa nostaa pöydälle. Sillä on nimittäin rahallinen arvonsa.

Metsien alkuainehiilen ilmastoarvo olisi paras sitoa kivihiilen maailmanhintaan. Se on nykyään luokkaa 85 euroa tonnilta. Euroopan päästöpörssin lukemista laskien alkuainehiilen haittavero voimaloille oli alkukesällä noin 20 Euroa tonnilta. Tähän haarukkaan metsien alkuainehiilen ilmastoarvo lähivuosina asettunee.

Jos EU:n ilmastosääntö tulisi voimaan jo tänä vuonna, suomalainen metsätila voisi heti laskuttaa kruununvouteja puidensa hiilen nieluvaraston suurenemisesta, paalukauteen verrattuna. Käyttämällä kahdenkympin vähimmäishintaa ja tilan alkuainehiilen nousua 138 tonnia, ensimmäinen laskutus olisi 2760 Euroa. Jatkamalla nykyistä metsänhoitoa tilan tulevat hiilen laskutukset olisivat tasolla 250 Euroa vuodessa.

Luken laskenta antaa tyypillisesti vain keskiarvoja. Siksi metsiemme alkuainehiilen nieluvarasto olisi purettava yksittäisille metsätiloille. Metsänhoitoyhdistys sopisi tähän. Nykyään puuston määrä ja kasvu tiedetään metsätiloilla kuvioittain, kiitos laserkeilausten. Jatkossa lukemat päivittyvät robottina lentävillä helikoptereilla. Kunkin metsätilan vuotuisen hiilen nieluvaraston laskenta on vain nykyisten tietokonemallinnusten vähäinen jatke.

Metsänhoitoyhdistyksiä ohjaava laki muuttui 2015. Se teki niistä enemmän liikeyrityksiä. Metsätilojen hiilen nieluvarastojen määritys, kauppa ja ilmastolaskutusten tilitys sopisivat luontevasti tähän. Samalla yhdistykset saisivat laskuttaa kaupasta oikeuden ja kohtuuden mukaisen provision. Hyvin metsiään hoitavat perhetilat saisivat puolestaan ansaitsemaansa ilmastotuloa.

Euroopan unionin kruununvoutien ei tarvitse olla Suomen metsistä huolissaan. Hyvin hoidetut metsätilamme ovat vuodesta toiseen yhä vahvempia ilmastotiloja. Perhemetsistämme olisi malliksi muillekin EU-maille.

VELI POHJONEN

Lapin Kansa. Mielipide. 1.8.2017