Biohiili ja synteesikaasu torjuvat ilmastonmuutosta

Ilmastomittaukset eri puolilla maapalloa osoittavat, että hiilidioksidia ei ole saatu kuriin. Vuodesta 1958 lähtien se on lisääntynyt 24 prosenttia.

YK:n kokoukset, EU:n päästökauppa, kiistelty ydinvoima tai edes uusiutuvan energian paketit eivät ole onnistuneet ilmastotavoitteessaan. Viime vuosina hiilidioksidin nousu on jopa hivenen kiihtynyt.

Hiilidioksidin päästöjen hillintä ei enää yksin riitä. Kasvihuoneilmiön torjuntaan tarvitaan monipuolisempia vaihtoehtoja. Sellaista odotetaan biohiilestä.

Biohiili on maaperään upotettavaa alkuainehiiltä, joka on valmistettu niin että maan mikrobit eivät pääse siihen käsiksi. Biohiili ei kompostoidu vaan säilyy maassa kivihiilen tavoin.

Biohiili tekee maaperään pysyvän hiilen nielun, joka kumoaa fossiilivoimaloiden, teollisuuden ja liikenteen aiheuttamia hiilidioksidin päästöjä.

Biohiilen mahdollisuudet oivallettiin vasta runsaat kymmenen vuotta sitten. Maaperätutkijat pystyivät selittämään Etelä-Amerikasta, Amazonin jokilaaksosta löytyneiden Terra preta -viljelysmaiden tumman värin ja korkean hiilipitoisuuden. Ne ovat peräisin intiaaneilta, jotka alkoivat tehdä biohiiltä maanparannusaineeksi jo 450 vuotta ennen Kristuksen syntymää.

Hiili on säilynyt Amazonin maaperässä hajoamatta parituhatta vuotta. Niin sen täytyy säilyä nytkin, tutkijat päättelivät.

Nykyajan biohiili valmistettaisiin etupäässä energiapuun hakkeesta. Luontevimmin hiilto tapahtuu uuden tekniikan biojalostamoissa. Niihin sisään tulevasta massasta voi noin puolet muuntaa synteesikaasuksi. Puhdistettuna sen voi lisätä maakaasuverkkoon ja johtaa etelärannikon voimaloihin.

Toinen puolisko massaa jäisi kiinteäksi biohiileksi. Biohiili jauhetaan ja kynnetään peltoon maanparannuskalkin tavoin. Maatilat pitäisivät biohiilen lisäyksestä tonnikirjanpitoa. Kirjanpitonsa perusteella tilat voisivat osallistua EU-pörssissä päästökauppaan.

Rahavirta olisi kuitenkin eri suuntaan kuin fossiilienergian voimaloilla. Kun voimalat maksavat vuosittain päästöistään ilmastosakkoa, maatilat voisivat kuitata biohiilen lisäyksestään positiivista ilmastorahaa.

Biohiilen muokkaamista maatilojen peltoihin tutkitaan etenkin Yhdysvalloissa ja Australiassa. Suomessa peltokokeet alkoivat keväällä 2010 Uudellamaalla.

Biohiilen ja synteesikaasun parivaljakko torjuisi ilmastonmuutosta uudella tavalla. Maatiloille tulisi hiiliyksiköiden myynnistä tulovirtoja. Metsätalouden kannattavuus kohenisi, kun energiapuun menekki nousisi. Energiataloudessa alunperin pelkästään maakaasulle tarkoitettu putkisto saisi pitkäaikaista käyttöä.

Veli Pohjonen

Etelä-Saimaa. Näkökulma. 17.4.2011