Ilmasto tarvitsee YK:n yhteismetsää

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump veti tänä vuonna maansa pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Kivihiili palaa maan perusvoimaksi, huolimatta aiheuttamistaan hiilidioksidin päästöistä.

Yhdysvalloilta tämä oli jo toinen kolaus alkuainehiilen päästötaloudelle. Vuonna 2001 George W. Bush tyrmäsi samalla tavoin Kioton 1997 ilmastosopimuksen.

Päästötalous huojahtelee Euroopan unionissakin. Bioenergiaa vastustava rintama vahvistuu.

Kesäkuun alussa EU-parlamentin ympäristövaliokunnan tuore raportti hätkäytti suomalaisia metsänkasvattajia. Raportti ehdottaa muun muassa, että turvemailta ei saisi korjata energiapuuta eikä biopolttoaineita saisi tehdä harvennuspuusta, purusta tai mäntyöljystä.

Raportin seurauksena Kaidi-yhtiö päätti lykätä Kemiin suunnittelemaansa biodieselin tehdasta. Sen maanrakennustyö oli määrä aloittaa heinäkuun alussa. Työ alkaa vasta, kun Kaidi pääsee varmuuteen EU:n lopullisesta ilmastokannasta.

Huojuvaa ilmastoajattelua on muutettava. Päästötalous tarvitsee rinnalleen hiilen kiertotaloutta. Puut ovat tämän talouden kehittäneet. Kasvaessaan ne nielevät hiiltä runkoihinsa ja juuriinsa.

Professori Pertti Hari aloitti vuonna 1990 Helsingin yliopiston Värriön tutkimusasemalla ilmakehän ja puiden välisen hiilen kierron tutkimuksen. Tavalliseen, nuoreen männikköön pohjaavat tietokoneen mallinnukset osoittivat pian, että kasvuisat metsämme pystyvät tasapainottamaan kansallisia hiilidioksidin päästöjä.

Kasvihuoneilmiö on kuitenkin edennyt pitkälle. Metsäinen Suomi, metsäinen Eurooppa tai edes koko pohjoinen pallonpuoliskomme eivät enää riitä nielemään kaikkea sekä ilmakehään jo päätynyttä että sinne vuosittain kertyvää liikahiiltä.

Tarvitsemme ilmastometsitykseen koko maapallon mittakaavassa näkyviä asumattomia, puista tyhjä ja kookkaita metsitysalueita. Sellainen löytyy: Sahara, tuo suuri hiekkaerämaa.

Saharan suurin haaste on viljelypuiden kastelu. Mutta jos öljyä voi pumpata autiomaasta rannikolle, vettä voi samoin pumpata, merestä autiomaahan.

Ennen kastelua merivedestä on poistettava suola. Se hallitaan jo, käänteisosmoosilla. Veden pumppaamisen ja suolan poistoon tarvittavan energian voi luoda aurinkopaneeleilla. Aurinkoahan Saharassa riittää.

Sahara oli metsittymässä 8000 vuotta sitten, mutta silloinen ilmaston muutos käänsi tuulet kuiviksi. Sahara autioitui.

Saharan aukon uudelleen metsitykseen, ilmastometsitykseen, tehtiin vuonna 2014 Suomesta aloite Yhdistyneille Kansakunnille. Aloitteen ajatushautojina olivat emeritusprofessorit Eero Paloheimo ja U.B. Lindström.

Ilmakehämme puhdistaminen tarvitsee puita paljon ja niiden istuttamista pian. Saharassa ei ole metsittämisen alkuvaiheessa riittävästi väkeä. Hanke tulisi käynnistää YK:n ilmastojoukoilla, YK:n rauhanturvajoukkojen tapaan. Mukaan liittyisivät asteittain Saharan maiden omat joukot.

Saharan aukko metsitettäisiin YK:n yhteismetsänä. Metsityttyään alue jaettaisiin kansallisiksi yhteismetsiksi ja lopulta metsäalueille muuttaneiden pienviljelijöiden yhteismetsiksi.

Yhteismetsien perustamiseen ja hallinnointiin Suomella on tietotaitoa. Pinta-alaltaan, kestoltaan ja puun kasvultaan mittavimmat kokemukset löytyvät Kuusamon yhteismetsästä.

Ilmastokamppailu on vietävä uusiin puihin. Saharan aukon metsittämisellä voi kääntää koko maapallon ilmakehän hiilidioksidin pitoisuuden laskuun.

Kun ilmaston lämpeneminen kesti sukupolven verran, vähintään saman jakson ilmaston jäähdyttäminen veisi. Ja sen jälkeen kiertotalous voi pelata metsillä niin kauan kuin Yhdysvallat ja me muut rikkaat maat yhä käytämme päästöpolttoaineita.

VELI POHJONEN

Ilkka. Yleisöltä. 9.7.2017