Kiistely polttoturpeesta on turhaa

Viimeisin tutkimustieto kertoo (2008), että kaikki maa-, metsä- ja
energiatalouteen ojitetut suot pursuavat taivaalle hiilidioksidia.
Taloussoiden kasvihuonevaikutus on pitkän päälle sama, hajosipa turve selluteollisuuden tarvitseman mäntyviljelmän alla, karjatalouden tarvitseman nurmiviljelmän alla, tai bioetanolin raaka-ainetta kasvavan ohran alla. Turveteollisuus puskee ojikoiden hiilidioksidin yläilmoihin nopeasti, kun se polttaa turpeen kaukolämpövoimalassa.

Soita on ojitettu talouskäyttöön kuusi miljoonaa hehtaaria, eli
18 prosenttia koko maan pinta-alasta. Vaikka ojitukselta suojeltuja
soita on lähes yhtä paljon, neljä miljoonaa hehtaaria, ne eivät enää
pysty kerrostamaan turvetta niin nopeasti kuin sitä toisesta päästä
palaa.

Kasvihuoneilmiön kannalta Suomi on jo monenkirjavien kytösavujen maa.

Ilmaston muutoksen vuoksi polttoturpeesta käy parhaillaan
kiistely, pitäisikö sen tuotantoa jatkaa vai pitäisikö tuotanto
hiilidioksidin päästöjen vuoksi lopettaa. Turveteollisuuden siipi on
ilmeisen oikealla tiellä ehdottaessaan, että taloussoiden energia
otettaisiin talteen polttoturpeena. Ojitettuina suot kuluvat eli
hitaasti palavat, ja ne ovat hiilidioksidin lähde joka tapauksessa.

Polttoturvetta vastustava siipi on taas arveluttavalla tiellä
vaatiessaan, että turveteollisuus pitäisi pysäyttää, koska se tuottaa
hiilidioksidia taivaalle. Samalla perusteella kaikkien ojitettujen
suopeltojen ja -metsien käyttö pitäisi pysäyttää tukkimalla niiden
ojat. Se taas palauttaisi maaseutumme 1800-luvulle, ojitetut suot
alkuun ennen kuokkaa ja Jussia.

On kolmaskin tie. Siepataan turpeen hiilidioksidi talteen ja
haudataan se maankamaran uumeniin.

Euroopan unioni etsii parhaillaan paikkaa 10–12 koelaitokselle,
joissa tavoitteena on ottaa fossiilisilla polttoaineilla käyvien
voimalaitosten hiilidioksidipäästöt talteen ennen kuin ne pääsevät
ilmaan. Lopuksi hiilidioksidi varastoidaan maaperään. Tavoitteena on ilmastonmuutoksen jarruttaminen.

Polttoaineeksi on ajateltu automaattisesti kivihiiltä. Mukana
EU-suunnittelussa on muun muassa Meri-Pori.

Suomi voisi ehdottaa koelaitokseksi isoa turvevoimalaa. Se voisi
ottaa polttoturpeen avulla ympäristönsä taloussoiden hiilidioksidia
talteen ja varastoida sen.

Hiilidioksidin sieppaaminen turvevoimalan savuista ratkaisee
loputtoman kiistelyn siitä, onko polttoturve hyväksi vai pahaksi.
Turpeen hiilidioksidin hautaamisesta hyötyvät sekä ympäristö- että
aluetalous. Voimalakin hyötyy, koska sen ei tarvitse ostaa
EU-pörssistä hiilidioksidin päästöoikeuksia.

Turveurakoitsijan ojittama, kuivattama ja muokkaama maa on
lopulta lähes valmista peltomaata. Siinä voi kasvattaa seuraavaksi
uusiutuvaa energiaa: vaikkapa ruokohelpeä sähkön ja kaukolämmön, energiapajua biodieselin tai ohraa bioetanolin raaka-aineeksi.

Ihmiskunnan ruoantuotanto on parhaillaan nousevien hintojen
vuoksi sellaisessa vaiheessa, että lisää viljelymaata tullaan
tarvitsemaan kaikkialla maailmassa. Tätä taustaa vasten kiistely
polttoturpeesta on turhaa. Turvetuotannon jättämät maat ovat juuri
näitä lisäpeltoina tarvittavia uudisraivioita. Tohmajärven Valkeasuo
on ollut siitä esimerkki jo yli kymmenen vuoden ajan.

VELI POHJONEN

Karjalan Maa. Mielipide. 29.5.2008